Kennelliiton tietokantaan oli päivitetty Blupit eli lonkkien terveysindeksit, jotka paljastivat heti, että poikien lonkat on lausuttu A:ksi ja pentujen emän Essin oma indeksi oli noussut 109:stä 112:een ja pennuilla on siis seuraavat tulokset lonkistaan (sulkeissa Blup-indeksi):
Jangas Horse Feathers A (111)
Jangas Heppuli Keppuli A (111)
Jangas Hissun Kissun A (110)
Jangas Huller om Buller A (110)
Jangas Heikun keikun B (103)
Ja Ruotsin sisko Jangas Hopsansaa siis A/B (siellä ei lasketa bluppeja ;)
Edellisestä pentueesta Jangas Gotta Go eli Tuffsen kuvattiin tammikuussa A-lonkkaiseksi ja sen blup oli todella korkea eli 118. Toivottavasti vielä veljet Sami, Toivo ja Kanukin pääsevät lonkkakuviin.
Sitten palataan vielä hetkeksi viime sunnuntain agilitykisoihin. Kisasimme Essin kanssa kaksi rataa ja turmelin kummatkin ihan puhtaasti hölmöyttäni. Eka radalle en käskyttänyt muurille ja Essi tuli kiltisti ohi minun käskyn puutettani ihmetellen. Seuraavassa kohtaa se sitten suoritti muurin, vaikka se ei kuulunutkaan radalle, kun kerran edellisen kerran muurin ohitus oli väärin. Tuloksena näin HYL. Toisella radalla kepit oli ihan radan loppupuolella ja tajusin pujottelun loppupäässä, että heiluttelen käsiäni ihan kummallisesti, lopetin mokoman heiluttelun ja Essi hämmentyi kummallisesta käytöksestäni ja niin saimme kepeiltä kaksikin mokaa ja yliaikaa... Agilityrymästäni Nemo eli Ginseng (Jangas Cubic Butterflyn poika) ja Anu Vuoristo nappasivat ekan nollansa kakkosluokasta, sijoittuivat neljänneksi ja saivat LUVAn eli ensimmäisen kolmesta luokanvaihtoon tarvittavasti tuloksesta. Upeaa! Tämä oli vasta heidän toinen kisapäivänsä kakkosluokassa.
Tiistaina koulutin taas springeriryhmiäni ja etenkin aloittelevammat tuntuvat edistyneen aimo askelin. F-pentueen veljekset Kamu ja Piko pääsevät toivottavasti kesällä kisoihin ja perässä toivoisin myös H-pentueen Hetaa ja Ronjaa kisaamaan, kunhan vain saadaan kesän alussa kepit kuntoon. Alle puolitoistavuotiaat ovat kehittyneet talvikaudella hurjan paljon ja tekevät jo ongelmitta 10-11 esteen ratoja, vaikka ne olisivat tekniseksi kohtuullisen hankaliakin. Nyt lonkkakuvien jälkeen on aloitettu estekorkeuden nosto ja tällä hetkellä tytöt hyppäävät 40-45 cm korkuisia esteitä. Heta toivottavasti mitataan medi-korkuiseksi, koska se on varsin pieni tyttönen. Kamu ja Roosa alkavat olla jo tosi varmoja, Jaanalla ja Pikolla (emännän) kokonaisten ratojen jännitys on saatava vielä lieventymään, mutta hekin osaavat jo hurjan paljon. Talvikauden aikana meillä on ryhmissä kaksi luokkanousijaa 2-luokkaan (Pihla ja Nemo), eivätkä muut kauheasti ole kisanneetkaan. Kolmosluokasta ei nyt tietty enää mihinkään noustakaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti