Pyry in memorian

Taas on tullut aika heittää haikeat hyvästit yhdelle iäkkäistä kasvateistani. Pyry eli Jangas Caledonian lähti viimeiselle matkalle syöpäkasvainten aiheuttamien kipujen takia. Pyry ehti elää pitkän ja onnellisen elämän Jutan ja Mikan hoivissa, se sai toimia syksyt metsällä ja tottui aikuisella iällä lapsiperheen arkeen lasten synnyttyä. Pyryn omalle väelle toivon voimia surutyöhön, saitte nauttia pitkään hänen seurastaan. Suuri kiitos Pyryn hyvästä hoidosta näinä menneinä vuosina, tiedän pojan saaneen hyvän ja pitkän elämän :)

Jangas Caledonian 3.1.2004- 23.6.2015

Pyry jaksoi vielä nauttia kesästä.

Kiitos vielä näistä kauniista tämän kesän kuvista Pyryn omistajille.

Onnittelut tusinapäivien johdosta B-pentueen Yanga ja Milla!

Ajatella, että tasan kaksitoista vuotta sitten kuumana kesäkuisena päivänä jännitin valvotun yön jälkeen läähättävän Katin vierellä ensimmäisen Jangas-pentueen syntymää. Kati suoriutui tehtävästä kunnialla, vaikka tassustaan epämuodostuneen narttupennun syntymä ottikin hieman koville. Pentuja kuitenkin syntyi tuon epäonnisen lisäksi neljä terhakkaa walesin alkua. Harry-isän mielestä koko toimitus oli hyvin epäilyttävä ja se vietti päivän eteisessä epäluuloisena. Arvasi varmaan, että joutuu jakamaan huomiota pesueensa kanssa. Ensimmäiset kolme viikkoa pennut kasvoivat Turussa opiskelijayksiössäni ja sen jälkeen matkasimme Tampereelle koko porukan kanssa. pennut olivat pitkät päivät ulkona ja hieman kasvettuaan sain aloittaa niiden opettamisen - ja kuinka hauskaa se olikaan! yhä edelleen nautin jokaisesta pentueesta, mutta kyllä tuossa ensimmäisessä oli jotakin erikoista. Ne ovat jääneet unohtumattomasti mieleeni. Onnekseni kaikki pääsivät mukaviin koteihin ja ovat saaneet elää onnellista koiramaista elämää koko ikänsä.

   Kaksitoista vuotta on tehnyt tehtävänsä: pentueen vanhemmat Kati ja Harry siirtyivät autaammille metsästysmaille 14-vuotiaina vuonna 2013, esikoistytär Täplä eli Jangas Behaving Badly nukkui samana vuonna pernakasvainten takia ikiuneen 10,5-vuotiaana ja ainoa uros Jangas Blame The Dog eli Eppu lonkkakipujen takia viime syksynä 11,5 vuoden iässä.

   Milla eli Jangas Beauty Or Beast viettää edelleen tervettä, joskin varsin pyöreää elämää Nummelinin perheen hyvässä hoivassa Turussa. Siskonsa Yanga eli Jangas Bending The Rules on puolestaan saanut elää onnellista elämää Ahvenanmaan saaristossa Kaj-isännän kaverina ja metsästyskoirana. Kummatkin ovat edelleen tietääkseni hyväkuntoisia ja nuorekkaita vanhuksia. Herttaista ja äitinsä oloista Millaa näinkin huhtikuussa pikaisesti sairaalasta Sissin kanssa kotiuduttuamme. Milla jaksaa edelleen lenkkeillä aktiivisesti ja äidin tapaan ruoka maittaa paremmin kuinn hyvin :)

  Suuret onnittelut syntymäpäivän kunniaksi Yangalle ja Millalle! Ja suuri kiitos omistajille koirien hyvästä hoidosta näiden vuosien aikana!

Paavo taas ROP-veteraani

Paavo eli Jangas Dirty Harry pääsi toistamiseen veteraaniluokkaan käännähtämään ja oli taas ROP-veteraani (ERI 1.). Tällä kertaa oli kuulemma odoteltu pari tuntia vesisateessa eikä Paavo ollut oikein jaksanut esiintyä. Reetta kertoi arvostelussa lukeneen noin vapaasti suomennettuna, että näyttää ja esiintyy kuin veteraani. Kaipaisi lisää temperamenttia - tämä hiukan nauratti, kun Paavo on varsin menevä kaveri noin muuten. Reetan blogista voi varmaan lukea lisää (linkki löytyy oikealla olevasta valikosta).

Taipparitreeneissä

Tänään vietettiin kiva päivä Sipoossa treenatessa hakua, jälkeä ja uimista. Suuri kiitos Paulille, Niinalle ja Harrille päivän onnistumisesta! Sääkin meitä suosi ja saimme nauttia aurinkoisesti ja tuulisesta (lue itikattomasta) ilmasta.

Odottelua ruokatauon aikana: Zelda, Eppu ja Sisu

  Mukana olivat I-pentueen Sisu ja Zelda sekä H-pentueen Eppu. Sisun ehdoton bravuuri oli vesinouto, joka sujui todella hienosti ja pitkältä matkalta aina käteen saakka. Eikä Eppu jäänyt paljon pekkaa pahemmaksi. Eppu ja Sisu olivat kummatkin vauhdikkaita ja tehokkaita etsimään jäljen päästä (päättömän) fasaanin, sen kaverin pää meinaan putosi Sisun jäljelle, josta poika sen noukki suuhunsa. Zelda oli hieman ihmetellyt jäljeä, mutta suorittanut sen kyllä ongelmitta. Haussa Eppu oli kuulemma ehdottomasti tehokkain eikä ollut nyt välittänyt laukauksestakaan. Zelda oli aluksi hiukan ihmeissään, mutta paransi hakuaan laukauksen jälkeen. Kuviakin on taas kamerassa odottamassa. Kiitos kaikille osallistuneille!

Sisunn hieno luovtus käteen saakka

Jangas In Full Swing "Sisu"

Jangas Heppuli Keppuli "Eppu" noutaa

   Koitetaan ensi vuonna taas kokoontua toukokuussa hieman isommalla porukalla, mutta oli kiva että saatiin tällä kertaa kokoonnuttua lyhyellä varoitusajalla :)

Wilmalle taas nollavoitto medi-2 luokasta!!

Wilma eli Jangas Ees-Taas ja siskotyttö Riikka olivat taas kisanneet hienosti medi kakkosissa. tuloksena nollarata ja luokkavoitto :D Ihan mahtavaa!!

Tuomarina Ylöjärven kisoissa toimi Heidi Viitaniemi ja tulos oli  -7,13, joka riitti siis luokan voittoon. 

Tässä parivaljakon onnistunut treenirata muutaman viikon takaa. Hienoa ja vauhdikasta menoa alkaa jo olla!

   Oma päiväni kului lasten ja heitä hoitavan äitini kanssa Karkun näyttelyssä. Essi eli Jangas Enttententten oli ainoa osallistunut kasvattini ja tuloksena EH valioluokasta, kuten suurelle osalle muustakin joukosta. Muuten arvostelu oli todella kiva, mutta ahtaat takaliikkeet laskivat palkintosijaa. Trimmikään ei ollut oikein liikkeitä suosiva, kun neidille kasvaa niin paljon housukarvoja, että se saa liikkeet näyttämään ahtaammilta kuin ne ovatkaan. Maitoaivo meinaan tajusi vasta näyttelyaamuna, että housukarvojen trimmaus ja koiran pesu olivat unohtuneet... Kerrankos sitä. Oli taas mukava kesäpäivä Karkussa ja aina yhtä mukava nähdä tuttuja :)

Näin sanottiin Essistä:
"Typical appealing welshie head. Well laid shoulder & adequate angulation throughout. Well ribbed. Good width of loin. Dissapointed that her movement was close behind. "

Erityisen kiva oli nähdä Mäenrannan Liisaa ja Lauraa sekä 11,5-vuotiasta Aksua Jangas Cordon Bleu, joka olisi olemukseltaan mennyt viisi-kuusivuotiaasta. Tuntuu olevan samasta puusta veistetty kuin Kati-äitinsä, kun on ihan loistavassa kunnossa vetreä Aksu-herra. Laittelen kuviakin viikolla, kunhan saan niitä toivottavasti onnistuneesti kamerasta ladattua.

Jangas Cordon Bleu 11 vuotta

Aksu

  Viikonlopun aikana pitäisi saada vielä Springeri-lehti pakettiin Karkun osalta. Tosin sunnuntaina käydään myös taipparitreeneissä ulkoilemassa.

Vittu kun vituttaa

  Otsikko on Arjan inspiroima, mutta kuvaa kyllä hyvin eilisiä tunnelmia. Ei mennyt putkeen ei.

    Aamulla käytiin progessa Viiman kanssa, jonka silmät oli tarkastettu terveiksi maanantaina. Tiesin, ettei astutusaika ole hollilla ja neiti oli lähdössä sijoitusperheen kanssa mökille kolmeksi päiväksi. Tulos oli kuitenkin sekä yllätys että pettymys: proge oli 38,0 eli juoksu on auttamattomasti ohi. Isäntä oli päivittäin vieläpä seurannut paperilla juoksun alkamista, mutta ilmeisesti neiti oli silti ehtinyt yllättää juoksun etenemisellä tai ei vuotanut juoksun aluksi... Tämä olisi ollut vuodon alkamisesta 10. päivä eikä sunnuntainakaan (6. päivä) ollut todellakaan merkkejä astutusvalmiudesta.

  Iltapäivällä Zelda tuli meille Karkun näyttelyä varten ja aloin sitä yksinäni hieman väsyneessä olotilassa trimmaamaan. Ei mennyt hyvin sekään. Korvien takana oli läpi huopaantuneita kohtia ja niitäsaksiessani neiti repäisi itseään ja lovihan sinne tuli ihoon. Ei muuta kuin eläinlääkäriin (ainoastaan Espoon perukoilta löydettiin aikoja), kolme tikkiä ja kolme sataa euroa. Äitiyslomallahan kierin rahassa ja se siitä Karkusta Zeldan osalta.

  Siis vittu kun vituttaa.

Tulevaa: taipparitreenit 7.6 ja yhteislonkkis elokuussa

Tervetuloa taipumuskoe- ja metsästyskoulutukseen 7.6.2015

Tällä kertaa kokoonnumme Sipoossa.

Harjoittelemme taas aluksi perinteisesti katsotaan tottelevaisuutta, sosiaalisuutta, fasaanin ja riistapukinnoutoa ja sen jälkeen metsässä hakua, laukausta, jälkeä ja lopuksi lähdemme läheiselle järvelle uintiosuuden takia. Kouluttamassa ovat Nupun metsästävä isäntä Pauli Sarsama (haku, nouto ja laukaus) ja laahausjälkeä vetää taas kokenut puputyttö edesmenneen Veikka-vaarin emäntä Niina Lindqvist. Itsekin tulen tietysti paikalle, vaikka tällä kertaa osa ajasta menee vauvanhoitoon.

Ruokana on nakkikeittoa ja leipää. 

Etukäteen kannattaa tutustua taipumuskokeen sääntöihin:

http://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/kokeet-ja-kilpailut/spanieleiden-kokeet

http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/spantaipkoe.pdf

Mukaan kannattaa varata sään mukaiset varusteet ja eritoten kumisaappaat sekä paljon iloista mieltä J Kannattaa varata mukaan myös vesipullo itselle ja koiralle eikä jakkara tai alusta metsään liene huono ajatus.  

Tässä alustava aikataulu:

	Pihla, Lenni, Eppu	Sisu, Zelda
klo 10–11	sosiaalisuus, tottelevaisuus,	haku ja laukaus yhteisesti
klo 11–11.45	Laahausjälki	Haku ja laukaus (ja nouto)
klo 11.45–12.30	Haku ja laukaus (ja nouto)	Laahausjälki
klo 12.30–13	Ruokailu	Ruokailu
klo 13–14	Uimaharjoitus	Uimaharjoitus

Nähdään sunnuntaina!

  Jos joku vielä innostuu tulemaan, niin mukaan mahtuu vielä! Laittakaa vaan viestiä, niin laitan ajo-ohjeet tulemaan :) 

  terveisin Tiina

 -------------------------------------------------------------------

Elokuuksi (joku maanantai- tai keskiviikkoilta) olen varaamassa ryhmälonkkakuvaus- ja silmätarkastusajan Mevetiin, jossa Per Axelsson tutkii lonkat ja silmät vuosien kokemuksella. I-pentueen ja mahdollisesti Mustikankin haluaisin toki mukaan. Varsinainen päivä varmistuu, kun eläinlääkärissä saadaan työvuorolistat elokuulle saakka. Paikkoja varasin alustavasti 10 koiralle, joten muutkin mahtuvat nmukaan halutessaan.

Hinnat ovat seuraavat: 

silmät ja lonkat 155 €

silmät, lonkat ja kyynärpäät 187,24 €

silmät 59,52 €

C-pentueen Elviksen kuvia

Sain myös ihania kuvia nyt 11,5-vuotiaasta vain hieman harmaantuneesta Elviksestä eli Jangas Cola For Elvis. Elvis viettää onnellista eläkeläispapan elämää Reetan äidin Sipin hoivissa, mutta nyt viime vuosina lonkat ovat hieman alkaneet krempata. Näisää kauniissa kuvissa Elvis nauttii elosta kesämökillä. Kiitos myös Reetalle ja Sipille Elviksen hyvästä hoidosta ja näistä kauniista kuvista!

F-pentueen Nellin kuvia

Nellin eli Jangas Fleur-de-Lis emäntä Paula lähetti ihania kuvia neitokaisesti, joka on viimein parantunut haimatulehduksesta, vaikka masu kuulemma vielä edelleen hieman vaivaa. Tuhannet kiitokset kauniista kuvista ja Nellin hyvästä hoidosta!!

Pentuja, pentuja

Kevät on mennyt hankalan raskauden ja vauvantuoksuisissa merkeissä, joten olen tuudittautunut Viiman (Jangas Gone with the Wind) aloittavan juoksunsa vasta hieman myöhemmin. Eilen isäntä soitteli, että juoksu on alkamassa, kun merkit ovat jo ilmassa ja perheen labradori aloittikin jo juoksunsa. Parin viikon päästä olisi siis tarkoitus päästä olisi siis lähdettävä astutusreissuun, kunhan saataisiin ensin sulhanen lyötyä lukkoon. Jos kaikki menee nappiin, syntyisi Jangas K-pentue elokuussa ja olisi luovutusiässä lokakuussa. Sitä ennen pitäisi vielä Viima-neidin silmät tarkistaa uudestaan. Näyttelyt nyt valitettavasti jäävät, vaikka olin alunperin ajatellut näyttelyttää neitiä nyt keväällä ja kesällä... Täytynee palata asiaan, kun suunnitelmat varmistuvat.

Ruotsissa Mimmin eli Jangas Hopsansaa pennut ovat kasvaneet jo lähes luovutusikäisksi söpöläisiksi. Olisi ollut ihana päästä niitä katsomaankin, mutta tänä keväänä siihen ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Niitä voi kuitenkin käydä ihastelemassa Smörsoppens-kennelin sivuilla http://smorsoppens.se/ Ovat kertakaikkiaan hurmaavia pieniä, jotka ovat saaneet nauttia ulkoilusta ja ovat tutustuneen peuran sorkkaankin :)

Albin-vaari, Mimmi-äiti ja yksi pennuista (c) Smörsoppens

 Mummuksi Mimmin pentueen myötä tullut Essi (Jangas Enttententten) vietti aikaansa uusinta katrastaan hoitaen. Nenätön Kettu ja Keltainen Kana olivat huolehtivaisessa hoidossa, kunnes emäntä viimein Marjukan viisaiden sanojen jälkeen tajusi, mistä pedillä makailu ja sieltä Raisalle muriseminen johtui. Rouvaskoira oli kehittänyt itselleen ihka ensimmäisen valeraskauden. Stig hermostui tyttöjen otettua yhteen Essin Ketun suojelun takia ja heitti kaikki lelut varastoon. Meillä eletään nyt muutama viikko ilman leluja, kunnes Essin hoivavietti helpottaa.

Essi ja Keltainen Kana

Taippari- ja MEJÄ-treenit 7.6. Sipoossa

Toukokuuksi suunnittelemani taipparitreenit jäivät pitämättä, koska olin koko kevään vuodelevossa, mutta nyt saimme sovittua treenit alkukesäksi sen sijaan.

Tällä kertaa treenailemme Sipoossa 7.6.2015.

Nupun (Jangas Dolce Vita) isäntä Pauli Sarsama tulee taas kouluttamaan hakua, jonka yhteydessä harjoitellaan myös laukaukseen tottumista. Niina Lindqvist lupautui tekemään jälkiä ja lisäksi käymme harjoittelemassa vesinoutoa riistapukin kanssa. Myös fasaanion noutoa pääsee harjoittelemaan. Tällä kertaa koulutus on ilmainen ja koitan saada jonkinlaisen ruokailun järjestettyä :) Taipumuskokeista, jäljestyksestä (MEJÄ) ja metsästyksestä kiinnostuneet kasvatit ovat erittäin terveteulleita, eritoten H-, I- ja J-pentueiden naperot, jotka eivät ole vielä taippariin osallistuneet! Laittelen vielä erikseen sähköpostia, mutta nyt voi jo ilmoittautua mukaan tiina.janka (at) gmail.com

Wilmalle nollavoitto agilityn kakkosluokasta!

Wilma eli Jangas Ees-Taas nousi pari viikkoa sitten medi-2 luokkaan ja on nyt kisaannut kakkosissa kahtena viikonloppuna. Tänään Riikka-siskoni ja Wilma nappasivat ekan nollatuloksensa hyppyradalta, voittivat pienen luokan ja niin eka kolmesta LUVA-tuloksesta kohti kolmosluokkaa oli plakkarissa! Ylöjärven kisoissa tuomaroi Pertti Siimes ja radat olivat kuulemma varsin haastavia, mutta hienosti meni =) Onneksi olkoon Anne, Riikka ja Wilma! Ihanaa, että jaksatte kisata ja treenata yhteistyössä.

J-pentueen pojista kuvia

Sain viikonlooppuna ihania kuva J-pentueen pojista, jotka osallistuivat pentujen isän kasvattajan Suviannan järjestämään metsästyskoulutukseen. Tässä kummatkin pojat yhdessä:

Veljekset Mustikka ja Messi

eli virallisesti J. Jack of All Trades ja J. Jack-A-Dandy

Lisäksi sain Mustikasta seisotuskuvia, valitettavasti virallisiin näyttelyihin komea poika ei voi osallistua kivesvian vuoksi. Berit kertoi nuoren herran oppineen kerrasta uimaan ja jo parin päivän päästä myös damin nouto vedestä onnistui rannalle saakka. Mustikka kantaa myös fasaania ja on muutenkin kuulemma hyvin oppivainen ja helposti koulutettavissa :)

Mustikka 10 kk

Paavo ROP-veteraani Varkaudessa!

Paavo eli Jangas Dirty Harry kävi pitkästä aikaa pyörähtämässä kehässä ja osallistui ensimmäistä kertaa veteraaniluokkaan. Tuloskin oli Varkauden näyttelyssä Matti Tuomisen arvostellessa varsin hieno: eri1 ja ROP-veteraani. Aamu-uinti oli kuulemma pöttöttänyt karvan entisestään ja turkin takia jäi SA saamatta... Hienosti kuitenkin! Ei kun vaan tukka kunnossa seuraavaan koitokseen ;)

Reetta oli päivitellyt kuulumiset ja arvostelun blogiinsa (linkki oikealla olevassa valikossa ja kommentti-osiossa), joten laitetaan hieno arvostelu tännekin: 
 

8,5v. Erinomaista tyyppiä oleva kaunislinjainen uros, jolla hyvä luusto. Kaunis pää & ilme. Oikea ylälinja. Vahva luusto ja hyvä runko. Miellyttävä kehäkäytös. Turkki ei parhaimmillaan. Liikkuu hyvin. Esitetään hyvin.

G-pentueen Kanun ja Pihlan kuulumisia

Sain ilokseni Kanun eli Jangas Guaranteed For Speed kuulumisia ja kuvia sähköpostiin kevään aikana. Poika on kiltti ja vilkas walesilainen, joka on saanut elää tervettä walesimaista elämää. Tässä muutamia otoksia pojasta:

Siskotyttö Pihla eli Jangas Gale Wind on kunnostautunut emäntänsä Even kanssa agilityssä vuoden aikana ja ehtinyt saada tulevia SM-kisoja varten viisi nollaa (kolme aginollaa ja kaksi hyppynollaa), mutta tuplanolla uupuu vielä. Toisaalta koirakko on vasta vajaa vuosi sitten siirtynyt kolmosluokkaan, joten tuleehan niitä SM-kisoja jatkossakin. Treeneissä Pihla on ollut hurjan vauhdikas päästyämme ulos ja vauhti aiheuttaa hieman haasteita emännällekin... Toisaalta kivempi näin päin; keväällä juoksun jälkeen turhan hidasta Pihlaa oli hieman tylsä katsoa, kun yleensä se pursuaa iloa ja menohaluja!

Wilmalle SERT ja siirto kakkosluokkaan agilityssä!

Eilen Wilma eli Jangas Ees-Taas oli kisaamassa siskoni Riikan kanssa. Wilma treenaa agilityä Riikan ryhmässä emäntänsä Annen kanssa ja kisaa Riikan ohjaamana - hienoin tuloksin! Eilen Tampereella kisoissa Wilma sai nollaradan, tuli luokassaan toiseksi ja niin heille ojennettiin SERT-ruusuke, koska tämä oli jo kolmas nollarata medi-1 luokasta!! Tuomarina toimi Anne Savioja. Ekalta radalta koirakko oli saanut 5 vp keppivirheen takia. Onnea kaikille :) 

   Wilma on pentueessaan jo viides kakkosluokkaan noussut koira, kolme kisaa nykyisin kolmosissa ja sen lisäksi Lottellakin on jo kaksi LUVA-nollaa ykkösistä. Nyt kun viimein pystyn päivittämään uutisia, niin täytynee huomenna jatkaa Wilman pentujen mukavilla kuulumisilla eli laittaa G-pentueen Kanusta kuvia ja Pihlan agilitytuloksia.

Via dolorosa

Onpahan meillä ollut varsinainen kevät. Ei suinkaan sen takia, että koirat olisivat olleet erityisen hankalia, vaan oma olo ei ole ollut ruusuinen. Toivottu toinen lapsemme sai alkunsa viime syksynä, jolloin olin koko syksyn aivan omissa maailmoissani univaikeuksien ja etovan olon takia. Joulun jälkeen sain nauttia hyvästä olosta pari kuukautta, kunnes maaliskuussa flunssan jälkeen verenpaineet alkoivat nousta. Lopulta verenpaineet olivat sillä tasolla, että jouduin sairaalaan vuodelepoon pariksi päiväksi ja pääsin kotiin ehdottomaan vuodelepoon ja sairaslomalle viimeisiksi työviikoiksi. Itse kukin voi vain kuvitella, kuinka helppoa kotona vuodelepo on, kun meillä vilistää reipas 4-vuotias Sebastian-poika, kaksi koiraa ja Stig joutui vielä nivustyräleikkaukseen ja määrättiin lepoon. Verenpaineen kohoaminen sai aikaan suhinan päässä ja päänsäryn eikä edes tietokoneella ole juuri pystynyt istumaan. No, eihän se "lepo" kovin hyvin päättynyt, mutta levolla päästiin sentään raskauden suhteen turvallisemmille viikoille.

Huhtikuun puolessa välissä jouduin sairaalaan osastolle ja verenpainelääkitys aloitettiin. Valitettavasti vaan siitä ei enää ollut apua, vaan minulle kehittyi raskausmyrkytys (proteiinia virtsassa, päänsärkyä, paha olo ja lihasten vapina) ja niin synnytys käynnistettiin. Tuskaisen päivän jälkeen todettiin, ettei synnytys käynnisty kunnolla vapinaan annettavan magnesiumin takia, vaan lopulta minut kiidätettiin kiireelliseen sektioon ja pieni tyttäremme (2250 g ja 47 cm) syntyi 18.4.2015 klo 18.44. Pikku-Sissi on keskosuudestaan huolimatta osoittautunut oikeaksi taistelijatytöksi ja päivän bilirubiini valohoidon jälkeen, neljä päivää sektiosta pääsimme jo kotiin. Viikko sairaalassa oli tuskien taival. En muista koskaan saaneeni niin paljon lääkkeitä tai kärsineeni niin paljon kivuista, mutta onneksi palkintokin oli sen arvoinen.Kotiin päästessä oli vielä levättävä kaksi viikkoa, kunnes verenpaineet tasoittuivat, jotta kouristuskohtauksen riski viimkein olisi ohi. Eli nyt saa viimein istua koneella, liikkua voimien mukaan ja alkaa elää taas uudestaan.

Pieni Sissi vuorokauden iässä

Koirat ovat ottaneet uuden perheenjäsenen hyvin vastaan, mitä nyt huolestuvat kovasti, jos neiti itkee. Stig on toistaiseksi vastuussa koirien lenkittämisestä, kun oma kuntoni on olematon. Lihakset ovat todellakin surkastuneet ja koiratkin ovat hieman lihoneet tällä välillä. Nyt vaan kuntokuurille niin emäntä kuin koiratkin, jotta päästään loppukuusta taas takaisin agilityyn. Pääsimme kivan tuntuiseen uuteen agilityryhmäänkin, vaikka surukseni Raila ei enää jatkanut kouluttamista kesällä.

 Olin  lupautunut ottamaan Millan (Jangas Beauty Or Beast) ja Mantelin (Jangas Dimples) meille hoitoon huhtikuussa, mutta onneksi Niina pelasti tilanteen ja hoiti tytöt loistavasti tuttuun tapaansa. Neitokaiset joutuivat laihdutus- ja kuntokuurille nekin. Suuri kiitos kuuluu myös äidilleni ja siskolleni sekä Jaanalle koirien hoidosta. Mitä olisimmekaan tehneet ilman teitä?  

Onnea kuusivuotiaille E-pentueen jäsenille!

Ajatella, miten aika kuluu nopeasti: juurihan Raisan suuri 9 pennun katras syntyi ja nyt ne jo täyttävät 6 vuotta!

   Kotona äidin helmoissa juhlii Essi-tytär eli Jangas Enttententten, joka on asunut luonamme nyt pari vuotta. Paljon on ehtinyt tämän porukan kanssa tapahtua näiden vuosien aikana. Viimeisen vuoden kuluessa Essi ehti nousta agilityssä kolmosluokkaan, voittaa Springerspanielit ry:n agilitymestaruuden maksi-luokassa (siskontyttö Pihla voitti medi-luokan mestaruuden) sekä hoitaa toisen pentueensa kaksi pojannassikkaa kunnialla luovutusikään saakka. Tälle vuodelle suunnitelmissa olisi agilityä ja mejää ja onpa Essistä tulossa mummukin, kun tytär Jangas Hopsansaa on tulossa emäksi Ruotsissa vielä maaliskuun aikana http://smorsoppens.se/valpar.htm

Syksyllä Essi päätti omatoimisesti alkaa noutajaksi löydettyään kyyhkyn ojasta

  Tämä on siitä ihana pentue, että suurta osaa näistä luppakorvista näen säännöllisesti agilitytreeneissä - tai ainakin kisoissa! 

  Velipoika Jangas Even-Stevens eli Dante puolestaan ehti kunnostautua mejässä viime kesäkaudella saaden hienot avo2- ja avo1-tulokset! Dantekin kisaa agilityssä kolmosluokassa ja osallistui springerijoukkueeseen SM-kisoissa. Valitettavasti pojalla on vaan tullut "rimakauhu" okserin suhteen...

Aikuinen Sakke kesän näyttelyssä

Toinen veli Sakke eli Jangas Eager Beaver on jatkanut agilityn kesäharjoittelua ja ehti näyttelyynkin tuloksena Eri2.

Siskotyttö Lotte eli Jangas Elin Kelin Klot on päässyt agilitytreeneihin emännän söpösti kasvavasta masusta huolimatta ja saa hyvin pian ihmetellä uutta ihmistaimea ihan kotosalla. Lotte elelee Tarmo-enon kanssa Sintun hoivissa ja nappasi emäntänsä kanssa nollavoiton agilityn maksi1-luokasta alkusyksystä! Lotte onkin varsinainen tuulispää agilityradalle päästessään!

 Toinen sisko Wilma eli Jangas Ees-Taas on myös päässyt aloittamaan kisauransa agilityssä kunnolla saaden jo ekan nollan medi1-luokasta siskoni kanssa.  Näppärät siskokset!

Ella eli Jangas Elli-Velli on kisannut muutaman kerran medi2-luokassa agilityssä ja kuulemma alkanut ajamaan jänistä - ihan isäntäperheen suostumuksella.

Pipsa liitää agilityssä

    Pipsa eli Jangas Easy Peasy on jatkanut harvakseltaan kisailua agilityn kolmosluokassa ja sillä riittäisi nopeutta, kunhan vaan ajoitus ja virheet saataisiin kuriin vielä ;)

Kahta viimeistä eli Hania Jangas Eye-Popper ja Tara eli Jangas Enni-Menni en olekaan vuoden mittaan ehtinyt tavata. Onnea yhtä kaikki koko pesueelle taas yhdestä terveestä ja vauhdikkaasta vuodesta!

Pihlalle kolmas SM-0

Pihla eli Jangas Gale Wind kisasi emäntänsä Eve Moilasen tammikuun viimeisenä päivänä Anne Saviojan radalla medi-3 luokassa saaden kolmannen SM-nollansa.

  Velipoika Tuffsen Jangas Gotta Go puolestaan ehti telomaan tassunsa työtapaturmassa ja on nyt sairaslomalla kynnen irrottua.

   Meillä elo on sujunut varsin rauhallisesti jonkin verran treenaillessa ja lenkkeillessä. Agilityä kouluttamassa olen käynyt joka viikko ja on ollut taas kiva huomata ryhmäläisten edistyvän huimasti. Viime viikot ovat kuluneet tiiviisti Springeri-lehden parissa, kun lupauduimme Marjukan kanssa vuoden alusta lehtitoimikuntaan. Nyt lehti on jo viittä vaille valmis ja menossa taittoon. I-pennuista Sisu ja Zelda olivat meillä käymässä Lindqvistin Niinan trimmausopissa ja koitan saada niistäkin kuvia blogiin. Hurjan suuri kiitos taas Niinalle! Uusi tietokoneemme ei vaan vielä ymmärrä sellaisia pikkujuttuja kuin yhteyttä tulostimeen ja skanneriin tai kameraan, kun ohjelmat on vielä installoimatta. Josko se tästä hiljalleen...

Sisun tutustuu trimmikoneeseen

ja sen jälkeen alkoi surina

Ensin siistittiin hännänpää

ja leikattiin häntäkarvat sopivan mittaisiksi

Sitten saivat takajalkojen karvat kyytiä.

Myös korvat saivat kauniin viininlehden muodon trimmauksen kuluessa

Jangas In Blossom "Zelda" korva vielä trimmaamatta

Jangas In Full Swing "Sisu"

   Koitan saada kevääksi vielä varattua taipparitreeneihin paikkaa (2.5 voisi olla hyvä ajankohta) ja I-pennuille lonkkakuvausaikaa huhtikuuksi.