Raisasta springereiden TOKO-mestari 2009

Tämä päivä toi ison kasan yllätyksiä mukanaan. Kuten otsikosta huomaa, niin Raisa voitti yhdistyksen TOKO-mestaruuden saamalla Riihimäellä TOKO-kokeessa VOI2-tuloksen ja 246 pistettä. Meillä on ollut kaksi viikkoa treeniaikaa juoksun jälkeen ja vaikka Raisa osaa kaikki liikkeet hienosti tätä nykyä, niin edellisen kokeen katastrofin ja juoksun jälkeisen lievän valeraskauden takia minulla ei ollut mitään odotuksia kokeesta. Raisa siis yllätti minut perusteellisesti ja sai näyttää hienoa osaamistaan, koska emäntä pystyi olemaan kokeessa rennosti ja turhia jännittämättä (kun eihän tästä ole mitään saatavissa...). Tuomarina toimi aina yhtä mukava, mutta tarkka Aino Juhantalo-Kakkola.

Tässä Raisan pisterivi:
paikallaolo 9p (hidas maahanmeno, mutta neiti pysyi hienosti: juhlan paikka siis!)
seuraaminen taluttimetta 9p (varsin hyvää seuraamista, muutama pieni lipsahdus osui matkalle)
istuminen seuraamisen yhteydessä 9 p
luoksetulo 9 p (kaikki välit laukaten ja pysähdykset vauhtiin nähden napakat, alussa maahanmeno hieman hidas)
ruutu 10 (Raisa oli loistava vaikka itse sanonkin!!)
hyppynouto 8p (hieman miettimistä kapulaan tarttuessa, olisko perusasennossakin ollut aavistus parantamisen varaa..)
metalliesineen nouto 10p (Raisu tarttui epäröimättä kylmään kapulaan!)
tunnistusnouto 0p (Raisa kohelsi kapuloille ja tarttui ekaan, valitettavasti meidän ns. varma liike meni nollille ja tähän tyssäsi myös ykköstulos)
kauko-ohjaus 6,5p (kaksi lisäkäskyä ja aavistus kääntymistä kehän ulkopuolella olevan odottavan maksalaatikon luo)
kokonaisvaikutus 9p

Eli yhteensä 246p ja VOI2-tulos. Ihan ensimmäinen laatuaan ja tämä takasi myös luokkavoiton neljän springerin joukosta :) Mestaruuskokeen säännöt on luotu aikana, jolloin springereitä ei käytännössä kisannut juurikaan - eikä ainakaan korkeammissa luokissa, jolloin päätettiin, että korkeimman yhteispistemäärän saavuttanut koira voittaa mestaruuden. Niinpä Raisa sai paremmat pisteet kuin erikoisvoittajaluokassa kisannut "Maisa"-walesi, joka palkittiin EVL3-tuloksella. Toistaalta EVL on kuitenkin selvästi vaativampi kuin voittajaluokka ja vaatii niin ollen enemmän koiralta ja ohjaajalta...

Nyt tarttis vaan päästä kisaamaan, niin ykkösen luulisi jo tulevan kohtuullisen helposti (olikohan tämä lausahdus sitä "kuuluisat viimeiset sanat"-kategoriaa ja pitäiskö vielä koputtaa puutakin?!). Oman yhdistyksen kokeessa oli taas tavan mukaan kannustava ja erittäin iloinen ilmapiiri. Sain tosin kuulla, ettei Raisalla ole kaikki muumit laaksossa, kun se pureskelee huvikseen metallinoutokapulaa kotona... Päivän kääntyessä iltaa kohti nauru alkoi olla jo hiukan turhankin herkässä ;) Kiitos seurasta Hannoille, Lauralle, Sikelle, Elinalle, Beritille, Raisalle, Sannalle, Sinille, Jonnalle ja muille tutuille!

Raisan pentujen kanssa ollaan treenattu tällä viikolla kahteen kertaan agiliitoa ja ne ovat aika raketteja. Eilisen harjoitukset suunnitteli ja veti koulutusohjaajaharjoittelija Suvi Kuivanen ja ohjaajat pääsivät tekemään pakkovalsseja ja twistejä. Pentujen ohjaajminen on tosi haastavaa, kun ne ovat hirmuisen nopeita ja varsin hyviä irtoamaan. Sain muutamia hyviä videopätkiäkin otettua, joten koitan saada niitä nettiin pikapuoliin. Mä oon vaan ihan hirmuisen ylpeä noista pienistä 8-kuisista riiviöistä ja heidän ohjaajistaan :)

Marraskuun tulokset ovat kerta kaikkiaan yllättäneet minut totaalisesti. Agilitymestaruus oli selkeä tavoite, mutta TOKO-mestaruus ja tuplanolla tulivat kyllä ihan puskan takaa kohdallemme. Ei silti, etteikö niiden eteen olisi tehty töitä. Välissä vaan tuntui, ettei Raisan kanssa mikään onnistu, vaikka koko ajan näin, etä koira on hyvä, mutta pilasin hirmuisen määrän hyviä asioita omalla jännitykselläni. Nyt liika jännitys tuntuu hävinneen johonkin ja tuloksia syntyy ihan yllättäen. Kuinkakohan kauan tällaista olotilaa voi jatkua? Kaipa me taas pudotaan pian maan pinnalle.