Raisasta tuli nyt virallisesti Ee Mva

Ihan ensimmäiseksi kerrottakaan, että uusi näppis on nyt hankittu, kun edellinen koki siis kovan kohtalon Sebastianin kaadettua teekuppini sen päälle (jos joku siis sai tuosta edellisen viestin siansaksasta sen verran irti). Huomatettakoon kuitenkin, että kyseinen näppis oli tehnyt pitkän päivätyön oltuaan käytössäni vuodesta 1998 ja tuli minulle hienosti sanottuna "vintage"-mallina, vähemmän hieno englanninkielinen termi lienee "second-hand". Ehkä oli siis aika sijoittaa kymmenisen euroa uuteen entistä ehompaan osaan. Sebastian tietysti palkittiin urotyöstään (hah haa) ja hän saa nyt luvan kanssa leikkiä vanhalla.

Kyllä nyt kelpaa näpytellä

 En malta olla kirjoittamatta hieman Sebastianin ja Katin symbioosista. Jostain syystä Sebastianin mielestä 13-vuotias mummokoiramme on äärettömän hauska tapaus. Poika saattaa nauraa räkänaurua Katia katsellessaan pitkiä aikoja ja Kati hakeutuu vauvelin viereen luonnollisesti ruoka-aikoina, mutta myös muuten ja nuolee mielellään pojan varpaita (tätähän Kati usein harrastaa tykätessään oikein jostakusta). Etenkin sormiruokaillessa syöttötuolissa naperolta välillä putoaa ruokapaloja lattialle ja koirat mielellään ovat palveluksessa putsaten ne parempiin suihin. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut Sebastianin ihan tarkoituksella katsovan Katia, odottavan sen tulevan lähellä ja syöttänyt sitten ruokiaan tyytyväisen näköisenä kädestä Katinkalle.

Uskollinen tarkkailija

Pennut ovat siis päässet ulkoilemaan pihamaalle kahdesti, toisella kertaa ne tosin herätettiin kesken unien... Tänään taas mennään uudemman kerran ja koitetaan ottaa seisotuskuvat (tosin sisätiloissa). Vieraitakin meillä on taas käynyt: Laura ja Päivi sekä Adan ja Ticon perheet kokonaisuudessaan. Pennut pääsivät taas mm. 2-vuotiaan Leevi-pojan paijattaviksi. Pillistä tullaan jo täyttä vauhtia ruokakupille ja muutenkin puhellessani pennuille ovat ne yhtenä laumana samoin tein sylissä. Pennut ovat innostuneet leluista ja kantavat innokkaasti, vaikkeivät vielä oikein pystykään seuraamaan katselleen lentävää lelua. Kiitos Kialle, Idalle, Jounille ja Johannalle ihanista pentujen leluista! Tässä Idan ottama hauska videopätkä pennuista:

http://www.youtube.com/watch?v=jSDouxJawUE 

Tässä vielä edellisviestistä poisjäänyt kuva Liinasta kepinpala suussa. Neidillä oli suuri halu tuoda aarre suoraan syliin asti eikä kuvan nappaaminen ollutkaan ihan helppoa. 

Sitten itse otsikkoon, eli viimein (suurin syy oli oma hidas asioiden hoito) tuli Virosta Raisan valionarvodiplomi ja ruusuke Viron muotovalion arvosta. 

Pienet5-viikkoisetulkoilijat

Oikurt

SauljaKalle

LinajaVasurt

Liina

Vasurt

LuokseLienajaVasu

Masu

Tällä_ketaa_Sebastian_kaatoi_teekupien_näppiekselle_ja_kiejanmet_on_iehan_siekn_soknl.Kottakaapasaadatästäsansaksastaselvää

Vieraita ja syliin punkemista

Kutistuuko Wilma vai kasvavatko pennut?

Pennut senkun kasvavat ja muuttuvat hauskemmiksi ja hurjemmiksi. Ne ovat alkaneet myös kovasti kiinnostua leikkimisestä leluilla ja paperisilpulla, kantamisesta ja taistelusta. Vieraat kuten Sinttu ystävineen ja tulevat pennun ostajat ovat kovasti pentujen mieleen ja hereillä ollessa juostaan suoraan pentuaitaukseen tulevien ihmisten syliin. Papereiden vaihtaminen ei olekaan enää niin helppoa kuin aiemmin, kun kuusi pentua haluaa tulla leikkimään juuri sen poistettavan, pissaisen ja kakkaisen paperin päälle. Ruoka maistuu ja Stig naureskelikin eilen, ettei meillä edelliset pennut olleet näin pulskia. Enkä voinut kuin myönnellä, nämä ovat varsinaisia palloja, vaikkeivät lihavilta tunnukaan. Tänään lyhyesti virsi kaunis ja laittelen kuvia, ennen kuin pieni tietokone-experttimme herää yöunilta (juu, poika ihan oikeasti nukkuu kello 10-11.30 aamuisin). 

Oikurin oma paperisilppu

Liina leijonan tappaja

Kiitos Sinttu ihanasta jellonasta, se on hyvin lahdattu jo ;)

Syliin pentusen mieli

Seisotuskuvia naperoista

Äiti, miksi sä olet siellä ja me täällä?

Seisotuskuvat napsittiin jo perjantaina. En vain enää illalla jaksanut päivitellä niitä koneelle. Viime päivinä pennut tuntuvat kasvaneen ihan silmissä, leikit ovat entistä monipuolisempia ja hurjempia, eli taas meillä on lauma äriseviä tiikerin pentuja. Kakkaa tulee hurjasti eikä Wilma niitä enää siivoa (onneksi), eikä se tuollaisesta määrästä selviäisikään. Pennut syövät jo kolmesti päivästä kunnon ruokaa ja nyt ollaan siirtymässä neljään ruokintakertaan. Pillillä ruokakupille kutsumista on alettu harjoitella, vaikkeivät kaikki vielä reagoi siihen ensimmäisten muutaman kerran jälkeen. Pian yleensä pennut oppivat siihen :) Wilma toki edelleen imettää lapsukaisiaan. Ja hyvin kasvetaankin, Kaulus-Kalle painoi eilen jo 2200 grammaa.

Tässä taas muutama videokin pennuista:

http://www.youtube.com/watch?v=NAYciT3zGPI

http://www.youtube.com/watch?v=UY0RaP4Y77I

Leikissä opetellaan alistamaan ja alistumaan

Välillä hörpätään välipalaa avoimesta maitobaarista

Oli hauska seurata pentuja eilen, kun Kaulus-Kalle ja Pampula oikein vaanivat toisiaan ja hyökkäsivät sitten tehokkaan vaanimisen jälkeen kaverin niskaan. Pennut ovat varsin hyvin tehneet kakat papereille, vaikka muutama tuntuu kakanneen myös vetpedille (soo soo!). Pennut myös harjoittelevat leikissä sitä, kuinka kovasti hampaita voi käyttää kaveriin ja välillä joku pennuista huutaa sydäntäsärkevästi ja komentaa kaveria, kun puruote sattuu jo. Tässä vaiheessa pennut ovat niin ihania, kun ne eivät ole vielä aivan termiittejä, mutta touhuilevat jo kunnon hetken kerrallaan ja ovat syötävän suloisia. Tämän ikäisiä pentuja katsellessa sitä aina miettii, että miten niistä raaskiikaan luopua, mutta onneksi luovutusikään mennessä ne ovat sellaisia kakan- ja pissantekokoneita ja repivät ja käyttävät hampaitaan kaikkeen, että järki sanoo, ettei niiden paikka ole yhdessä terrorisoimassa ;)

Sebastian viettää päivittäin aikaa pentujen luona, kuvassa Oikuri ruokakupilla

Eilen pennut saivat vieraita, kun yksi tulevan pennun omistaja perhe oli niitä katsomassa. Outi-äiti sekä lapset Leevi ja Emma olivat selvästi pentujen mielestä mukavia, etenkin Emma sai pian lähes kaikki pennut syliinsä tai viereensä nukkumaan. Pennusta olisi tulossa isännän metsästyskaveri ja Emman agilitykoira ja kaiken lisäksi he asuvat ihan pentujen Sakke-enon naapurissa.

Kaulus-Kalle osaa jo hörpätä vettä kupista

Sitten viimein ne pitkään puhutut 4-viikkois seisotuskuvat (otettu siis 30 vrk:n iässä). Ensin taas pojat ja nyt myös passikuvat mukana:

Kaulus-Kalle

Kalle muistuttaa tässä ihan Hemulia (J. Cubic Butterfly)

Oikuri

Oikuri: sano muikku!

Saulin pää

Solmio-Sauli

Vasurin nassu

Vasuri

Sitten tyttöset:

Liina vakavana

Liina

pikku-Pampula

Pampula

Remulle TOKOsta ALO1 ja Raisalle VOI3

Tänään järjestettiin Springerspanielit ry:n TOKO-mestaruudet Tuusulassa. Tuomarina toimi Harri Laisi ja tuttuun tapaan mukana oli taas iso liuta luppakorvia :) 

Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen kisasivat alokasluokassa ja saivat hienosti ykköstuloksen ja 162 pistettä, vaikka estehyppy menikin harmittavasti nollille. Upeata! Seuraavaksi avoin luokka kutsuukin jo koirakkoa :D Kaisa kirjoittanee Remun blogiin tarkempaa päivitystä... Remu teki töitä tarkasti ja sopivalla vauhdilla pitäen hyvin kontaktia. Olisikohan Remu-Petterikin aikuistunut, kun vauhtia ei ollut enää sata lasissa ;)

Raisa-siskon eli Jangas Duck Soup kisasimme voittajaluokassa ja tuloksena oli ihan ok kolmospalkinto, etenkin näin laiskan treenaamisen tuloksena. Laittelen tietoa pisteistä enemmän paremmalla ajalla. Yksisormisysteemi Sebastian sylissä ei ole kaikkein kätevin...

Onneksi olkoon ALO1-tuloksesta Remulle ja Kaisalle!!

4 viikkoa mittarissa

Wilma seurailee pentujen touhuja omalta pediltään

Pennut täyttivät eilen jo neljä viikkoa enkä edelleenkään käsitä miten aika kuluukin niin kovin nopeasti. Naperot saivat Axilur-kuurinsa, maistelevat monta kertaa päivässä lihaa ja ovat alkaneet saada jo hieman puuroa lihan seassa. Hyvin maistuu "kunnon ruokakin". Matokuurin takia punnitsin yhden pennuista ja painoa oli kertynyt jo 1600 grammaa. 

Leikki on lasten työtä

   Eilen tulevat narttupennun omistajat Eva ja Antti kävivät pentuja katsomassa ja mokomat pentulaiset alkoivat jo käyttää hampaitaan pikku-Sebastianiin. Yhdelle riiviölle oli jo ihan kunnolla kerrottava, ettei vauvoja pureskella pikkuisilla maitohampaan nysillä. 

Sauli oli päivän mittaan pariinkin kertaan tallustelemassa Wilman luona karattuaan pentulaatikosta, joten oli aika saada kunnon aidat ympärille. Iltamyöhällä aidattiin isompi alue pennuille, jotta niillä on kunnolla tilaa painia ja pissata kauemmaksi täkistä. Reviiri laajeni siis moninkertaiseksi. Samalla heitin ison kasan leluja pennuille. Pampula lähti heti kantamaan pientä hiirulaista, Sauli kantoi ylpeänä toista lelua ja Kalle paperisilppua ja testasi hampaitaan rikkinäiseen metallinoutoesineeseen touhukkaana. Pimpula Pampula on ilmeisen leikkisä, kun neiti paraikaa kantaa suussaan helisevää lelua. Sauli repii vetpediä ja Liina yrittää kiusata jonkun nukkuvista sisaruksista telmimään kanssaan. Leikit alkavat olla jo aiempaa hurjempia ja murinalla höystettyjä. Tänään pitäisi vielä ottaa seisotuskuvatkin pennuista.

Nimiäiset

Kaulus-Kalle

Koko lauma

 Nyt on pentujen nimetkin päätetty. Kun emän nimi Ees-Taas kuvaa liikettä, niin pennutkin saavat hyvin liikkuvaiset ja aktiiviset nimet: 

Seuraavat nimet tulevat pojille: 

Jangas Gimme Some Action

Jangas Go Ahead

 Jangas Gotta Go

Jangas Guaranteed For Speed

ja tytöistä tulee:

Jangas Gone With the Wind

Jangas Gale Wind

Kuka sitten saa minkäkin nimen, ei vielä ole tiedossa. Kaipa päätän sen siinä vaiheessa, kun Arja tulee pentuja siruttamaan...

Maailmaan on pentusen mieli

Viisaat päät yhdessä?!

Pennut ovat jo oppineet kiipeämään pois pentulaatikosta ja aamulla kuuden aikaan Stig heräsi pennun ininään, kun melkein koko porukka oli aitonut pois pentulootasta lattialle. Tänään Sauli tallusteli ihan tyytyväisenä itsekseen lattialla ja tutustui paikkoihin. Viimeistään huomenna, ellei jo tänään, on pakko laittaa kunnon aitaus pennuille. Ne alkavat muutenkin olla jo niin liikkuvaisia, että tarvitsevat hiljalleen suuremman reviirin touhuillakseen ja leikkiäkseen.  

Jauheliha maistuu erittäin hyvin pennuille ja tänään on toisen madotuksen aika, samalla Wilmakin saa taas syödä Axilur-kuurin. Pennut kiipeävät kovalla kiireellä syliin saadakseen äkkiä oman liha-annoksensa, ne ovat niin syötävän suloisia tässä iässä :) 

Leevi pentulaatikossa

Tänään meillä kävikin 2-vuotias Leevi-poika äitinsä ja pikkusiskonsa kanssa kylässä katsomassa "pikku-Ticoja", kuten Leevi asian ilmaisee. Leevin mielestä kaikki walesit ovat Tico-koiria Jangas Dirty Dancing "Ticon" mukaan. Leevikin syötti pennuille jauhelihaa ja istui pikku-riiviöiden keskellä laatikossa.

Pennut ylettyvät syömään jo seisaaltaankin

Wilma hoitaa pennut edelleen hienosti, vaikka onkin jo suuren osan ajasta muualla kuin pentulaatikossa. Lenkkeily ei tuoretta äitiä edelleenkään kovasti miellytä, mutta koko ajan ulkoiluaikaa pidennetään. Wilma kuitenkin putsaa edelleen pentujen kakat pois, mutten usko sen kestävän enää kauaakaan. Vaikka neitokainen saa ruokaa kolmesti päivässä, kuluttaa se niin paljon, että on edelleen hyvin laiha. 

Pampula

Pennuilla on jo komeat hampaat edessä ja osa sivulla olevista hampaistakin on puhjennut. Kehitys tuntuu olevan tosi nopeata tässä vaiheessa. Jauhelihaa natustellaan jo kolmesti päivässä ja pikapuoliin siirrytään ihan normaaliin puuro- ja nappularuokintaankin.

"Matkalla mestariksi" ja "Agilitymestari"

Eilen järjestettiin Tampereella TAKUT ry:n agilitykisoissa myös Springerspanielit ry:n mestaruuskilpailut. Jangas-kasvatteja oli kisaamassa kaksi kappaletta, eikä paljon parantamisen varaa enää ollutkaan:

SERTivoittajat: Tiina ja Raisa-äiti sekä Viivi ja Dante-poika

Dante eli Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen kisasivat Maxi-2 luokassa, josta ne saivat nollatuloksen, sijoittuivat luokan toiseksi, saivat SERTin eli menolipun Maxi-3 luokkaan ja lisäksi pienen suloisen "Matkalla mestariksi"-kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa ollessaan luokan parhaat springerit. Dantella on ikää vasta 2,5-vuotta ja kisadebyytti tapahtui viime vuonna samoissa kisoissa, joista he saivatkin heti ensimmäisen tuloksensa. Dante on vieläpä Viivin ensimmäinen kisakoira. Pätevää toimintaa!! Onneksi olkoon vielä kerran :)

Raisan kanssa keskellä, vas. Hanna ja wss Tessu ja oik. Essi ja wss Roope

Raisan aka Jangas Duck Soup kanssa kisasimme sitten maxi-3 mestaruusradalla ylittäen ihan odotukset, ilmeisesti eilisen kolme kisaa tekivät tehtävänsä ja olimme taas skarppeja radalla ;) Tuloksena tältä Anne Viitasen agilityradalta oli virheitä 0, sijoitus 2. ja lisäksi jo toinen Agility-SERT!!! Tällä tuloksella olimme myös tämän vuoden Agilitymestareita. Raisa voitti näin agilitymestaruuden jo kolmatta kertaa, kisatessaan siitä neljättä kertaa. Viime vuonna kiertopalkinnon voittivat Iina ja wss Ketsup. Nyt olemme saaneet kolmen kuukauden sisään kaksi Agility-SERTiä ja yhden nollavoiton, joten nyt odotellaan ensi vuoden kesäkuuhun, jotta saamme alkaa metsästää viimeistä agility-SERTiä. Sitä ennen toki yritetään saada kasaan puuttuvat SM-0:t ensi vuoden Suomen Mestaruus-kisoja ajatellen. Näyttää siltä, että Raisasta saattaa hyvinkin tulla rodun ensimmäinen agilityvalio :)

Päivä oli siis erittäin onnistunut, vaikkei sieltä lyhimmästä päästä. Lähdimme kotoa Sebastian, Lauran ja walesikaksikko Raisan ja Rommin kanssa kello 11 maissa, kävimme syömässä äitini luona Tampereella, jonne Sebastian jäi hoitoon päiväksi, kisasimme kaksi kisaa ja katsoimme muiden sprinkkujen suorituksia, poikkesimme vielä mummullani iltateellä ja saimme samalla Sebastianin matkaamme ja kotiin kurvasimme varsin uupuneina puoli kymmenen maissa. Ja ensimmäistä kertaa olin paikalla vain 3-luokan aikaan, aiemmin olen seurannut koko mestaruustaistot... Kiitos Lauralle hyvästä matkaseurasta ja onnea vielä kerran Dantelle ja Viiville :D 

     kirjoittaa nimimerkki "treeneissä kakkua odotellessa"