Jouluisilla treffeillä

Ihan ensimmäiseksi lämmin joulun toivotus!

 Meillä joulun odotus olikin tänä vuonna tavallista jännempää, kun Viima tapasi Lasse-sulhasen aaton aattona :) Treffeillä kaikki meni hyvin ja toivomme joululahjaksi (toimitus helmikuulle) pieniä pehmeitä paketteja. Saas nähdä ollaanko oltu tarpeeksi kilttejä, jotta joululahjatoive kävisi toteen yhdeksän viikon kuluttua...

  K-pentuetta toivotaan - josko kolmas kerta toden sanoisi - helmikuun 25. päivän tienoilla. Viima astutettin 23.12, vaikka kuva pariskunnasta otettiinkin jouluaaton puolella, niin myöhäksi astutus meni, kun Lasse pääsi Vantaalle vasta kello 22 maissa.

 Esitelläänpä ensin tulevat vanhemmat: 

nuorena tyttönä mökkeilemässä

Viima - aina häntä heilumassa

 Pentueen tuleva emä Jangas Gone With The Wind eli "Viima" on todella mukava walesilainen. Neiti asuu sijoitusperheessä ja toimii käytännön metsästyskoirana isännän apuna. Sillä on takanaan jo satoja yläsajoja. Viimalla riittää vauhtia, riistaviettiä ja se on kuulolla isäntänsä käskyille.  Neiti on suorittanut spanielien taipumuskokeen ensi yrittämällä. Vimppa on MH-luonnekuvattu ja kuvauksessa se oli erittäin sosiaalinen, jonkin verran leikkisä, saalisviettinen eikä välittänyt äänistä tai ampumisesta mitään. Vimppa tulee toimeen niin ihmisten kuin koirienkin kanssa ja on helppo ottaa mukaan joka paikkaan. Neidin luonteeseen voi tutustua myös objektiivisten kuvausten eli pentutestin ja MH-luonnekuvauksen kautta. Lähes koko Viiman sisarusparvi on luonnekuvattu ja suorittanut spanieleiden taipumuskokeen näyttäen reippasta luonnettaan ja hyviä käyttöominaisuuksiaan. Näyttelyihin Viima on osallistunut vain kerran, tuloksena EH. 

Viiman suvusta löytyy runsaasti loistavia metsästys- ja harrastuskoiria. Kaikki kuusi Suomen käyttövaliota ovat varsin läheistä sukua neidille, lähimpänä isän puoliveli Romeo (C.I.B. FIN K&J&Mva) ja mummu FIN KVA Korpinotkon Ciccioline. Näiden lisäksi Viiman isä on palkittu  AVO1-tuloksella ja isänisä Sweetie-pie Famoso VOI2-tuloksella. Myös hyviä agilitykoiria löytyy runsaasti: Raisa-mummu on agilityvalio, Pihla-sisko ja Wilma-emä kisaavat medi-3 luokassa ja Wilman sisarusparvesta peräti kuusi yhdeksästä kisaa agilityssä, neljä kolmosluokassa.

Viimalla on A-lonkat ja BLUP-indeksi korkea eli 115 (rodun keskiarvo on 100) ja terveet silmät. Viima on ollut valitettavasti varsin tapaturma-altis koheltaen milloin metsällä korvansa piikkilankaan, milloin häntänsä verille. Viiman sisarukset ovat olleet varsin mukavaa ja tervettä porukkaa, ja niistä on myös kaksi muuta kuvattu A-lonkkaiseksi. Tästä on tulossa Viiman ensimmäinen pentue.

Lasse pentuna

  

Don's The Upper Ten eli "Lasse"

 Viima on astutettu Lassella eli Don's The Upper Ten . Lasse on palkittu nuorena keskenkasvuisena näyttelyissä ERIllä, mutta on vasta nyt komeimmillaan. Lassen onkin tarkoitus päästä kevään aikana muutamaan näyttelyyn. Lasse on sen lisäksi suorittanut luonnetestin ja MH-luonnekuvauksen mukavin tuloksin. Itse asiassa pojan tapasinkin ensimmäistä MH-luonnekuvauksessa ollessani siellä testinohjaajana. Lasse on vilkas, sosiaalinen, jonkin verran leikkisä, varsin rohkea omilla jaloilla seisova uros. Laukauksiin se hieman reagoi, muttei varsinaisesti pelkää niitä. Taipumuskokeessa hylkäämisen aiheutti se, ettei poika halunnut uida, mutta Viima on äärimmäisen innokas uimari, jota ei meinaa saada rannalle, joten tämä piirre ei haitanne pentujen osalta. Haun ja jäljestyksen osalta Lasse sai hienot arvostelut. Lasse on muiden koirien kanssa miellyttävä ja sosiaalinen koira.

Pojalla on terveet lonkat (A/B, BLUP 98) ja silmät eikä se ole muutenkaan sairastellut, yksittäinen eturauhasen vaivaaminen kuusivuotiaalla kertoo hyvin perusterveestä koirasta. Lasse on jo kuusivuotias ja tästä on tulossa sen ensimmäinen pentue. Sen veljellä on useita pentueita Suomessa ja niissä on muun muassa muotovalioita ja kaksi metsästyskoepalkittua koiraa.
 
Pentue täyttää Springerspanielit ry:n jalostuksen toimintaohjeen.
Pentueen sukusiitosaste tulee olemaan 0,38 % kahdeksalta polvelta eli hyvin alhainen.

--------------------

Mitenkäs astutus ja juoksu tällä kertaa sujuivat?  

 Tänä kertomus on taas ennemminkin itselleni, jotta muistaisin (pentuvihon mahdollisesti joskus hukkuessa) miten se juoksu silloin menikään... 

11.12 Viiman juoksu ilmeisesti alkoi
14.12 kunnon juoksuvuoto alkoi
20.12 Viima alkoi hieman kääntää häntää
21.12 neiti käänsi häntää kunnolla
22.12 progestronitesti 2,89 ng/ml ja Lassen spermatesti ok
23.12 Lasse astui Viiman hieman ennen puolta yötä runsaan tunnin yhdessäolon ja isäntäväen kahvitauon jälkeen: kummatkin olivat hyvin innokkaita ensikertalaisia, kiinni noin 18 minuuttia.
26.12 toiset treffit?