Essin kanssa ollaan päästy agilityyn Terhin oppiin ja nyt alkaa taas omakin nilkka olla siinä kunnossa, että huhtikuulle olen miettinyt kisoja juoksun jälkeiseen aikaan. Aloitetaan varmaan aika kevyesti ja sitä ennen pitäisi ottaa taas tehokuuri pujottelua ja kontakteja. Olemme treenailleet mediesteille, kun en haluaisi rikkoa Essiä, joka täyttää pian seitsemän. Maksiesteet eivät kuitenkaan ole koskaan olleet ongelma, joten tehdään jonkin verran treeniä korkeammilla rimoilla ennen kisaa.
Essin kanssa on myöskin hieman tehty rally-tokon alokasluokan liikkeitä, koska se on innokas ja niitä on helppo harjoitella remmissä lenkillä eikä se vaadi harjoittelulta kenttää, isompaa aukeaa tai hallia. Kiva laji siinä(kin) mielessä.
Raisan kanssa on otettu aika rauhallisesti, mutta rallatellut on sekin. Keskiviikkona tehtiin aikaisin aamusta tuttuun tapaamme hallilla eka kertaa voittajaluokan rataa. Vaikka voittajan kyltit periaatteessa osataan, huomasin oikealla puolen tehdyt liikkeet omalle keskittymiselleni vaikeammaksi kylttien kanssa ja radan loppupuolella. Eritoten kummankin kääntyessä oikealle tai vasemmalle täytyy oikein miettiä, että tehdäänkö liike "pois" vai "kohti". Onneksi ennen seuraavia kisoja ehditään hioa vielä useampaan kertaan noita voittajan kylttejä ja ratoja, eikä sitä tiedä saadaanko pääsiäisen avoimen radalta luokkanousua vai tehdäänkö kummatkin kisat vielä avoimessa.Tänä aamuna käytiinkin harjoittelemassa puolenvaihtoja "kylttien" kohdalla - se vaati todellakin hienosäätöä ja kaipaa sitä edelleen.
 |
| Raisu osallistui kovasti pentujen odotukseen viime hetkillä |
Tokoilua ollaan uskallettu tehdä vain muutama juoksuliike treenikerralla ja lähinnä keskitytty ruudun paikkaan lyhyeltä matkalta sekä tehty ohjattua muutamaan kertaan. Raisalla vauhtia on ihan liikaa ikään nähden ja se syöksyy pallolle sillä vauhdilla, että heittää usein kupperiskeikkaa :( Torstain treeneissä oli kisamainen harjoitus ja olin valinnut meille ne rauhalliset liikkeet eli seuraamisen, zetan, ohjatun ja ajattelin, että koitetaan viimeisenä kierto-ohjattua. Raisa oli tosi hienossa vireessä: teki seuraamisen häntä heilua ja varsin tarkasti. Zeta tehtiin erittäin mallikkaasti: reagoi käskyihin heti, teki asennot suoraan ja malttoi odottaa käskyä, jolla lähti hyvin mukaan! Tunnarille meno rauhallisessa laukassa, tarkasti etsi oman, mutta takaisin tullessa pureskelua, vaikka muuten ok. Eipä olla pitämisharjoituksia tehtykään muutamaan viikkoon ja epävarmuus näkyy heti. Pyysin kouluttajiakin katsomaan Raisan takapään käyttöä: hyvin se meni eikä ongelmista näkynyt merkkiäkään. Kierto-ohjatussa Raisa lähti ihan liian kovalla vauhdilla hienosti kapuloiden ohi, mutta eksyi ruudun merkkeihin ja ilmeisesti kipuillessaan alkoi rauhoitella haistelulla. Ajattelin vielä tuolloin, että se vaan hämääntyi ja lähetin uudestaan, jolloin se juoksi kartion lähelle häntäänsä taas kummallisesti kantaen ja sillä oli selvästi kipu ja epävarmuus. Hetken päästä kivusta ei voinut erehtyä, kun takapää oli taas puolinaisella käytöllä ja häntä heilui epävakaasti. Harmittavaa, että selkä on edelleen noin helposti kipeytyvä. Millä saisin Raisun olemaan koheltamatta, kun se tuntuu pystyvän siihen ihan taluttimessakin? Liukkaille keleille ei mitään mahda, mutta toki tuo repivä ja vauhdikas treenaus on nyt jätettävä väliin toistaiseksi. Lomailun jälkeen tällä viikolla jatketaan siis lähinnä rally-tokoa ja tokon rauhallisempia osioita ja muutaman viikon päästä onkin aika uudestaan osteopaatille. Raisa on saanut makoilla pari tuntia illassa Back On Track-loimessa ja kaipa selän kevyt hierontakin tekisi hyvää. Intoa vanhassa rouvassa kyllä piisaa vaikka kahdelle jakaa ja häntä heiluu yhdessä tehdessä. Epun emäntä Tiina joskus lainasi englanninkielistä sanontaa "Bright-eyed and bushy-tailed", joka kuvaa niin mainiosti miltä onnellinen walesi näyttää.
