Treenailua ja pennun kanssa eloa

On ollut aika hauska viikko, tiistaina koulutin agilityä (mukan amm. Piko, Nano, Kamu ja Pihla), ja Nettakin pääsi ekntäntunnelmaa haistelemaan. Keskiviikkona harjoiteltiin seuraamista ja muiden pentujen ohittamista kokoonpanolla Netta, Korppu, Lyyli ja Nano. Lopuksi pennut saivgat vielä painia keskenään. Eilen treenailtaain Raisan kanssa rally-tokoa ja Essin kanssa agilityä, vaikka pitkästä aikaa treenit eivät mennnettkään ihan putkeen. Olimme kaikki hieman puoliteholla ja se meni hieman haahuiluksi kummankin kanssa eli eiköhän se varsinainen syypää ole emäntä... Ei vain aina kykene.

Muikkis!

Netta eli Jangas Kate Reddy on ollut meillä viikon ja päässyt aamuisin metsälenkille. Eilen kävimme Sebastianin ja pennun kanssa ulkoilemassa ja löysimme iloksemme myös metsämasikoita ja mustikoita matkan varrelta. Netta on todella kiltti ja iltavillitkin ovat menneet treeni-iltoina lähes huomaamatta. Eilen tosin oli hieman eri ääni kellossa, kun isot tytöt olivat kanssani treeneissä ja pikkuneiti kotona. Sen jälkeen napero juoksikin aikamoista käytävärallia, kunnes lopulta otettiin Essikin makkariin nukkumaan. Netta syöksyi taas kerran vauhdilla käytävään, siitä samaa vauhtia Stigin puolelle sängyn viertä - jossa Essi komensi sitä. Sen jälkeen lentävä walesilainen loikkasi suoraan pedilleen ja pisti maata. Pentu nukkui aamulla aina yhdeksään asti ja silloin olimmekin nukkuneet jo pommiin, kun Jorvin sairaalassa piti olla jo klo 10... Itse sen sijaan olin valvonut monta tuntia yöllä ennen kuin nukahdin aamusella uudestaan.

   Netta on leikkinyt myös lasten mölytoosalelulla ja vitsi, että olenkin nauranut pennulle. Ei ehkä pitäisi antaa pennun touhuta näin, mutta se on vaan niin hauskaa enkä näe, mitä haittaa siitä pidemmän päälle olisi. Minulta kysyttiin viikolla pentujen sosiaalistamisesta ja täytyy sanoa, että sosiaalistaminen lapsiperheessa tulee kyllä tehtyä ihan toisella tavalla kuin ilman lapsia: en edes käsitä miten näin paljon, ääntä, liikettä ja touhua saisi itsekseen aikaan. Lisäksi tietysti pennun ostajat ovat tehneet oman osansa ihmisiin totuttamisesta, kun ovat käyneet meillä moneen kertaan pentuja leikittämässä. Tämänkin nimenomainen lelun ääni ja liike on sitä mallia, että suurin osa pennuista juoksisi pakoon henkensä edestä - ei Netta! Mutta katsokaahan itse:

Täytyy taas tunnustaa, että olihan Femmakin meillä aika hauska tapaus babysitterin kanssa, että on noiden pentujen ennenkin meillä annettu "toteuttaa itseään".

Tässä vielä muutamia kuvia pihalta Netasta, kun sain hankittua uuden kamerankin. Edellinen rikkui, kun kotelo ei ollutkaan kiinni maanantain rallytreenien jälkeen ja mokoma laite putosi asfalttiin autosta otettaessa ja meni palasiksi. Onneksi oli aikakin hankkia uusi, kun edellinen oli ollut viisi vuotta käytössä ja alkoi usein ruksuttaa ja mieettä, että jaksaisiko sitä tänään toimia vai ei. Nyt on uudelle kameralla vakuutus kolmeksi vuodeksi myös tapaturmien varalta. Näin meillä.

Mähän koko ajan yritän irroittaa hampaita varpaistasi!

Lapsenvahti