 |
| Essi ja pojat kotona |
 |
| Messi 441 grammaa |
 |
| Jack 415 grammaa |
torstaina, heinäkuuta 10, 2014
Kaksin aina kaunihimpi
Tänään Essin lämpöjen laskusta alkoi jo olla vuorokausi ja neiti oli ihan turhan rauhallinen eikä sillä ollut supistuksia. Lähdimme siis eläinlääkäriin ja röntgen näytti, että kohdussa oli kaksi pentua perä edellä tulossa kumpikin omassa kohdunsarvessaan eli ihan niin kuin olin tuntenutkin. En uskaltanut enää jäädä odottamaan, kun kaksi pentua ei välttämättä lainkaan aloita synnytystä kunnolla ja minua edellisen kerran jälkeen epäilytti keskellä yötä tehty keisarinleikkaus, jossa pennut ovat jo huonossa kunnossa. Tuntui, ettei näiden kanssa ole varaa riskeerata ja niinpä Essi leikattiin samoin tein.
Kello 14.50 maailmaan saatiin kaksi urosta, jotka olivat hyvän kokoisia jäpiköitä: 415 g ja 441 g. Pojat alkoivat tissitellä Essin vielä ollessa ihan tillin tallin. Herättyään Essi omaksui taas hienosti äidin roolin ja makoilee pentulaatikossa poikiaan hoitaen. Pienillä mahat jo toimivat ja maito maistuu. Tuntui pettymykseltä, ettei narttuja syntynytkään, mutta onneksi nuo pojat ovat kerrassaan valloittavia isoja palleroita.
maanantaina, heinäkuuta 07, 2014
Laskettu aika oli ja meni
Taas kerran meillä odotellaan pentuja ns. yliajalla. Tosin rehellisyyden nimissä meillä ei ole tähän mennessä syntynyt ainuttakaan pentuetta ennen laskettua aikaa, vaikka kirjallisuudessa muistetaan aina mainita, että yleensä emon ensimmäinen pentue ja suuret poikueet syntyvät ennen laskettua aikaa. Yleensä astutan nartut aika aikaisessa vaiheessa ja se tuntuu vaikuttavan pentujen syntymiseen. Tällä kertaa on kyseessä Essin toinen pentue ja lisäksi tulossa pieni pentue: pentuja tuntuu ihan varmasti kaksi, mutta mielestäni kolmaskin pentu tuntuisi kohdussa. Essi on edelleen hyvin rauhallinen ja lämmöt ovat pysyneet varsin korkealla, joskin eilen aamulla mittari näytti 37,3. Lauantaina se vuosi väritöntä ja hajutonta limaa ja kudokset ovat selvästi jo pehminneet. Tuleva emo on hyvin rauhallinen ja ruokahalu on hyvä. Toisin sanoen vielä tänäänkään ei ole mitään tapahtumassa. Pentulaatikko on kasattu, muovimatto on alla ja sanomalehtiäkin on pino odottamassa. Vain pennut puuttuvat.
 |
| Essillä on paikka auringossa |
perjantaina, heinäkuuta 04, 2014
Tiineyspäiväkirjaa
Essin tiineys on edistynyt rauhallisesti ja ilman kummempia kommervenkkejä. Masu kasvaa hiljakseen ja epäilen pienehköä pentuetta eli 3-4 pentua, mutta aika näyttää. Keskiviikkoillasta olen mitannut lämpöjäkin, koska lämmönlasku ennakoi synnytystä 12-24 tunnin sisällä. Tällä hetkellä lämmöt ovat vaihdelleet 37,4 ja 38,3 asteen välillä eli vielä ei ole mitään tapahtumassa. Pentujen liikkeet näkyvät ja tuntuvat hauskasti. Tänään pitäisi kuitenkin siivota työhuone, asentaa muovimatto ja kasata pentulaatikko. Laskettu aika onkin jo sunnuntaina, tosin useimmiten meillä pennut ovat syntyneet joko hieman lasketun ajan jälkeen tai aikaisintaan silloin.
Tässä vielä masukuvia odottavast Essistä:
Viikon sisällä meillä onkin ollut hoitokoiria kaksin kappalein, tosin eri aikaan. Lenni (J. Horse Feathers) oli ensin viime viikonlopun ja nyt Zelda (J. In Blossom) eilisestä. Lenni oli todella helppo tyyppi, joka oppi nopeasti kunnioittamaan aikuisia koiramme ja jätti ne rauhaan saatuaan kuulla muutaman kerran murinaa tyttöjen takapuolia innokkaasti haisteltuaan. Lennillä tuntuu olevan riistaviettiä vaikka kahdelle jakaa ja se innokkaasti etsi pikkulintuja ja muuta kivaa ulkoillessaan. Näyttelyharjoituksissa se oppi nopeasti seisomaan ja juoksemaan kauniisti, vaikkei esiintyminen tietty näyttelyssä vielä ihan rutinoituneesti mennytkään. Kotiin se jäi tyttöjemme seuraan kauniisti lähtiessämme kaikin hoitamaan asioita. Mitä nyt oli sen verran ehtinyt, että Stig löysi merkkejä siitä, että joku nuori mies oli tutkaillut pihalle keittiön pöydän päällä... Lennillä on hassu tapa öristä. Luulin sitä ensin murinaksi, mutta se örisi leikkiessään yksin vinkulelulla, MH:ssa hakiessaan lelua isännälle, Lindan rapsutellessa sitä samalla kun se nuoli kättä ja ihmisien tutkiessa sitä seisoessa. Se örisi minulle ja Stigillekin, vaikkei selvästikään ollut vihainen tai pelokas. Poikakoira lähti kaikkien näiden ihmisten mukaan innokkaasti leikkimään ja halusi häntä heiluen heitä innokkaasti tervehtiä sekä ennen että jälkeen örinän. Koirien muristessa ne yleensä joko pelkäävät tai varoittavat; tämä on sen sijaan sellaista tasaista örinää ja se hakee samalta ihmiseltä huomiota lisää. Kummallinen tapa pojalla - en ole ennen tuollaiseen törmännyt. Kotona se oli ihanan pitkämielinen ja kiinnostunut Sebastianin kanssa touhuilusta, nukkui yöt hiljaa sängyn vieressä ja katseli iltaisin jalkapalloa Stigin sylissä loikoen. Seisotuskuvan lisäsin edelliseen viestiin.
Eilen meille tuli pikkuneiti Zelda hoitoon. Neidistä on kasvamassa hyvin käyttäytyvä tyttö, vaikka yhä edelleen se on tietysti pentumaisen vilkas, joka välillä ärsyttää meidän aikuisia tiukkapipoja. Zelda on kuulemma alkanut lähestyä murkkuikää ja hiljalleen testaa rajojaan.
Tässä vielä masukuvia odottavast Essistä:
 |
| Essi 57 vrk astutuksesta |
 |
| Essi 60 vrk astutuksesta |
Viikon sisällä meillä onkin ollut hoitokoiria kaksin kappalein, tosin eri aikaan. Lenni (J. Horse Feathers) oli ensin viime viikonlopun ja nyt Zelda (J. In Blossom) eilisestä. Lenni oli todella helppo tyyppi, joka oppi nopeasti kunnioittamaan aikuisia koiramme ja jätti ne rauhaan saatuaan kuulla muutaman kerran murinaa tyttöjen takapuolia innokkaasti haisteltuaan. Lennillä tuntuu olevan riistaviettiä vaikka kahdelle jakaa ja se innokkaasti etsi pikkulintuja ja muuta kivaa ulkoillessaan. Näyttelyharjoituksissa se oppi nopeasti seisomaan ja juoksemaan kauniisti, vaikkei esiintyminen tietty näyttelyssä vielä ihan rutinoituneesti mennytkään. Kotiin se jäi tyttöjemme seuraan kauniisti lähtiessämme kaikin hoitamaan asioita. Mitä nyt oli sen verran ehtinyt, että Stig löysi merkkejä siitä, että joku nuori mies oli tutkaillut pihalle keittiön pöydän päällä... Lennillä on hassu tapa öristä. Luulin sitä ensin murinaksi, mutta se örisi leikkiessään yksin vinkulelulla, MH:ssa hakiessaan lelua isännälle, Lindan rapsutellessa sitä samalla kun se nuoli kättä ja ihmisien tutkiessa sitä seisoessa. Se örisi minulle ja Stigillekin, vaikkei selvästikään ollut vihainen tai pelokas. Poikakoira lähti kaikkien näiden ihmisten mukaan innokkaasti leikkimään ja halusi häntä heiluen heitä innokkaasti tervehtiä sekä ennen että jälkeen örinän. Koirien muristessa ne yleensä joko pelkäävät tai varoittavat; tämä on sen sijaan sellaista tasaista örinää ja se hakee samalta ihmiseltä huomiota lisää. Kummallinen tapa pojalla - en ole ennen tuollaiseen törmännyt. Kotona se oli ihanan pitkämielinen ja kiinnostunut Sebastianin kanssa touhuilusta, nukkui yöt hiljaa sängyn vieressä ja katseli iltaisin jalkapalloa Stigin sylissä loikoen. Seisotuskuvan lisäsin edelliseen viestiin.
 |
| pojat katsovat jalkapalloa |
Eilen meille tuli pikkuneiti Zelda hoitoon. Neidistä on kasvamassa hyvin käyttäytyvä tyttö, vaikka yhä edelleen se on tietysti pentumaisen vilkas, joka välillä ärsyttää meidän aikuisia tiukkapipoja. Zelda on kuulemma alkanut lähestyä murkkuikää ja hiljalleen testaa rajojaan.
 |
| Zelda 6 kuukauden iässä |
sunnuntaina, kesäkuuta 29, 2014
Sandylle SA Porista
Tänään lähdimme Porin KV-näyttelyyn Lindan ja kolmen H-pentueen pisamanaaman kanssa. Sää suosi, eikä näyttelypaikalla satanut, häkit löysivät paikkansa ja muutamaa tuttuakin ehti moikkaamaan. Walesit arvosteli Rune Fagerström mukavan leppoisaan tapaansa. Matkat kuluivat mukavasti juorutessa, kotimatkalla poikettiin koiria ulkoiluttamaan ja syömään Huittisten ABC:llä ja sisarukset käyttäyivät nuoresta iästään huolimatta hyvin. Vaikka Ronjalla oli juoksu parhaimmillaan, malttoi Lenni silti käyttäytyä erittäin asiallisesti. Fiksu poika!
Sandy aka Jangas Huller om Buller voitti nuorten luokassa siskonsa ja sai ERI1. SA! Sandylle jaettiin ilmeisesti virheellisesti myös vara-CACIB. Ei kuitenkaan yhtään hullummin :)
" Erittäin hyväntyyppinen narttu, jolla ihastuttava luonne. Hyvän mallinen pää, kaunis ilme. Hyvä kaula. Tasapainoiset kulmaukset. Tyypillinen ylälinja. Riittävä luusto. Rungon tulee vielä kehittyä. Erinomaiset sivuliikkeet."
Ronja-sisko eli Jangas Hissun Kissun jäi siis siskolleen toiseksi ja sai ERI2.
"Erinomainen koko. Hyvät nartun mittasuhteet. Hyvä pään malli, silmät voisivat olla tummemmat. Hyvä kaula. Eturinnan tulee vielä kehittyä. Pysty olkavarsi. Hyvä rinnan syvyys. Riittävät takakulmat. Luusto voisi olla vahvempaa. Edestä voisi liikkua paremmin. Kesäkarva. Luonne ok."
Lenni-veli eli Jangas Horse Feathers oli ekassa näyttelyssään kahden päivän harjoittelun jälkeen ja palkittiin EH2. Tässä vielä pojan arvostelu:
"Nuori erinomainen koko. Hyvät uroksen mittasuhteet. Hyvä pään pituus ja kallon voimakkuus. Hieman vaaleat silmät. Hyvä kaula. Pysty olkavarsi. Hyvä rungon syvyys. Kylkien tulee vielä pyöristyä. Riittävät takakulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Etuaskel saisi olla tehokkaampi. Hyvä väri. Luonne ok. "
Sandy aka Jangas Huller om Buller voitti nuorten luokassa siskonsa ja sai ERI1. SA! Sandylle jaettiin ilmeisesti virheellisesti myös vara-CACIB. Ei kuitenkaan yhtään hullummin :)
 |
| Jangas Huller om Buller |
Ronja-sisko eli Jangas Hissun Kissun jäi siis siskolleen toiseksi ja sai ERI2.
"Erinomainen koko. Hyvät nartun mittasuhteet. Hyvä pään malli, silmät voisivat olla tummemmat. Hyvä kaula. Eturinnan tulee vielä kehittyä. Pysty olkavarsi. Hyvä rinnan syvyys. Riittävät takakulmat. Luusto voisi olla vahvempaa. Edestä voisi liikkua paremmin. Kesäkarva. Luonne ok."
Lenni-veli eli Jangas Horse Feathers oli ekassa näyttelyssään kahden päivän harjoittelun jälkeen ja palkittiin EH2. Tässä vielä pojan arvostelu:
"Nuori erinomainen koko. Hyvät uroksen mittasuhteet. Hyvä pään pituus ja kallon voimakkuus. Hieman vaaleat silmät. Hyvä kaula. Pysty olkavarsi. Hyvä rungon syvyys. Kylkien tulee vielä pyöristyä. Riittävät takakulmaukset. Kokoon sopiva luusto. Etuaskel saisi olla tehokkaampi. Hyvä väri. Luonne ok. "
 |
| Jangas Horse Feathers 20 kk |
lauantaina, kesäkuuta 28, 2014
Hyvästi, Hemuli
Eilen sain surullisen puhelun Laurilta, että Hemuli eli Jangas Cubic Butterfly oli jouduttu lopettamaan. Vielä edellisenä aamuna täysillä kirmaillut 10-vuotias oli mennyt nopeasti väsyneeksi ja huonoon kuntoon. Eläinlääkärin diagnoosi ja epäilys oli munuaiskasvain, joka vuoti sisäänpäin eikä siinä tapauksessa ole kuin yksi ainoa oikea ratkaisu. Hemuli siis katselee meitä pilven reunalta.
Hemuli syntyi tammikuussa 2004 opiskelijasuntooni Turkuun Katin toiseen pentueeseen, joka koostui neljästä pojasta. Toivoin noista kovasti narttupentua itselleni, mutta toisin siis kävi. Minulle tuli kuitenkin pentueen kohdalla Déjá Vu, kun aikanaan pikkuveljeni synnyttyä itkin kolmivuotiaana, että "sen piti olla tyttö!" Hetken päästä olin jo sitä mieltä, että pikkuveli on itse asiassa ihan hyvä juttu ja ehdotin vauvalle nimeä kuutioperhonen. Valitettavasti vanhempani olivat niin tylsiä, että he teilasivat komean nimiehdotukseni. Parikymmentä vuotta myöhemmin koettuani yhtä "vakavan" kolauksen poikien muodossa, sain viimein pitää pääni ja yksi pojista eli Hemuli sai nimekseen kuutioperhosen englanninkieliseen vastineen Cubic Butterfly. Hemuli oli tosin laitettu narttujen pentuluokkaan eka kertaa näyttelyyn päästessään...
Luovutusiässä Hemuli muutti Laurin ja Kristiinan hyvään hoitoon Vantaalle ja osoittautui hyvin vahvatahtoiseksi ja uusissa tilanteissa jonkin verran strassaantuvaksi tyypiksi. Hemuli pääsi mukaan pentujen leikkikouluun, temppu- ja kontaktikursseille ja agilityyn. Muutaman näyttelynkin poika kävi ja se MH-luonnekuvattiin ekana vuonna vielä tuolloin epävirallisessa kuvauksessa sekä lonkkakuvattiin tervein paperein. Hemuli oli aina tuollainen hyväntuulinen höpsö, "Pöksy" tuli kaikkien kanssa toimeen, vietti etenkin pariskunnan eron jälkeen paljon aikaa Laurin mukana töissä ja tuli aikanaan hyvin toimeen uuden perheen vauvan ja sittemmin taaperon Annin kanssa ja oli kerta kaikkiaan hurmaava pörröturkki. Hemuli aina loisti sellaista hyvää tuulta.
Hemulista tuli myös aikauisella iällä yhden pentueen eli kolmen pennun isä. Näistä Nemo-poika on agilityryhmässäni ja mainio menijä onkin. Hemuli oli terve nuori mies, mutta keski-iässä sillä alkoi olla kerran vuodessa toistuva korva- tai ihotulehdus. Viime vuoden lopulla syyksi selvisi kilpirauhasen vajaatoiminta ja nuo vaivat helpottivat kokonaan tyroksiinilääkityksen myötä.
Etenkin viimeisinä vuosina Lauri ja Hemuli olivat kuin paita ja peppu. En voi sanoin kuvata, kuinka onnellinen olen siitä, että Hemuli on saanut viettää hyvän elämän ja toivon jaksamista Laurille kaipuussa. Hemuli lähti niin sanotusti saappaat jalassa eikä siinä ollut paljon mahdollista kotiväellä tottua ajatukseen. Vaikka ikää oli jo 10 vuotta, oli Hemuli edelleen täynnä vauhtia ja menoa eikä kukaan olisi uskonut sen ajan tulevan täyteen näin nopeasti.
 |
| Jangas Cubic Butterfly |
 |
| 3.1.2004 - 27.6.2014 |
 |
| Hemuli kuskina |
Luovutusiässä Hemuli muutti Laurin ja Kristiinan hyvään hoitoon Vantaalle ja osoittautui hyvin vahvatahtoiseksi ja uusissa tilanteissa jonkin verran strassaantuvaksi tyypiksi. Hemuli pääsi mukaan pentujen leikkikouluun, temppu- ja kontaktikursseille ja agilityyn. Muutaman näyttelynkin poika kävi ja se MH-luonnekuvattiin ekana vuonna vielä tuolloin epävirallisessa kuvauksessa sekä lonkkakuvattiin tervein paperein. Hemuli oli aina tuollainen hyväntuulinen höpsö, "Pöksy" tuli kaikkien kanssa toimeen, vietti etenkin pariskunnan eron jälkeen paljon aikaa Laurin mukana töissä ja tuli aikanaan hyvin toimeen uuden perheen vauvan ja sittemmin taaperon Annin kanssa ja oli kerta kaikkiaan hurmaava pörröturkki. Hemuli aina loisti sellaista hyvää tuulta.
 |
| Vuonna 2012 |
Hemulista tuli myös aikauisella iällä yhden pentueen eli kolmen pennun isä. Näistä Nemo-poika on agilityryhmässäni ja mainio menijä onkin. Hemuli oli terve nuori mies, mutta keski-iässä sillä alkoi olla kerran vuodessa toistuva korva- tai ihotulehdus. Viime vuoden lopulla syyksi selvisi kilpirauhasen vajaatoiminta ja nuo vaivat helpottivat kokonaan tyroksiinilääkityksen myötä.
 |
| Kiitos kuvista Laurille ja veljelleen |
Etenkin viimeisinä vuosina Lauri ja Hemuli olivat kuin paita ja peppu. En voi sanoin kuvata, kuinka onnellinen olen siitä, että Hemuli on saanut viettää hyvän elämän ja toivon jaksamista Laurille kaipuussa. Hemuli lähti niin sanotusti saappaat jalassa eikä siinä ollut paljon mahdollista kotiväellä tottua ajatukseen. Vaikka ikää oli jo 10 vuotta, oli Hemuli edelleen täynnä vauhtia ja menoa eikä kukaan olisi uskonut sen ajan tulevan täyteen näin nopeasti.
 |
| Lepää rauhassa |
torstaina, kesäkuuta 26, 2014
Kesälomasta nauttimista
Viimeinen viikko on ollut walesien sukutaulukirjan käsistä saatuani suorastaan taivaallinen, kun on saanut ihan oikeasti lomailla. Juhannusta vietimme mökillämme Ruovedelle, jossa savupiippu on rikkunut, joten olo oli hieman viileä, vaikka tunnelma pysyikin lämpimänä. Koirat juoksivat hullun lailla, uivat ja kävivät katsomassa joutsenia, kunnes ne pelottelivat Raisankin rannalle. Juhannuksena tein verijäljet sekä Essille että Raisalle. Jäljet olivat lyhyet: Essin noin 250 m yhdellä kulmalla ja Raisan suora jälki 100 m. Kummatkin jäljestuivät hienosti nämä noin 20 tunnin ikäiset jäljet. Tarkoituksella tehtiin mökille helpot harjoitukset näin kesän ensimmäiseksi jäljeksi. Maastona oli kosteikkoa, harvaa metsää ja kallion syrjää.
Siitä viikkoa aiemmin ahkeroimme Sintun kanssa Tarmolle ja Lotelle jäljet Ojangon metsiin. Lotte jäljesti lyhyen jälkensä erinomaisesti ja Tarmokin hyvin, mitä nyt hieman kiersi sorkan jäljet ;) Kokeeseenkin Tarmo pääsi ja oli jaksanut hukatta puolet jäljestä, vaikka polkuja risteili jäljen alussa riesaksi asti. Valitettavasti koirapoika väsyi loppua kohti ja viimeinen hukka tuli noin 50 metriä ennen kaatoa.
Sebastian on innostunut kuljettamaan Essiä taluttimessa ja kiltisti Essi Sebastianin kuljettamana meneekin. Raisan kanssa on tokoiltu ja edelleen saadaan jatkaa harjoituksia etenkin ruudun ja ohjatun noudon suhteen. Tunnarikapulan kaunis kantaminen ja kauko-ohjauksen asennon vaihdot ovat ikuinen projekti, johon en saa suhtauduttua niiden vaatimalla antaumuksella ja vakavuudella, joten harjoittelemme liian vähän (usein ei lainkaan) eikä asia siis edisty mihinkään.
Agilitystä olemme tauolla, mutta treeniryhmää olen silti käynyt kouluttamassa ja hienoa on nähdä, kuinka koirakot edistyvät :)
Sitten muutama sana Essin odotusajasta. Tuntuu, ettei neidin maha ole kasvanut mitenkään hurjasti viime viikkoina, vaikka itse asiassa kuvissa se näyttää melkein saman kokoiselta kuin edellisessäkin tiineydessä samoihin aikoihin. Jotenkin minulla on silti sellainen olo, että tällä kertaa meille tulee hieman pienempi pentue.
42 vrk Axilur-kuuri aloitettiin ja Essi söi sitä 4 päivää.
47 vrk Mökillä Essi ei jaksanut enää juosta samaa tahtia kanssani, vaan jäi jälkeen Raisan kirmatessa kaukana edellä ja kääntyen välillä takaisin ihmettelemään, mihin me oikein jäimme.
50 vrk Paino 21,3 kg, kun ennen tiineyttä Essi painoi muistaakseni noin (18-)19 kiloa
51 vrk Essi oksenteli koko illan. Lienikö syynä kanan koivet (luut) vai tiineyskö aiheutti oksentelua, kun aterioden väli venyi? Essi oli joka tapauksessa syömättä koko illan ja oksenteli vain sappinesteitä raukkaparka.
53 vrk Maha on hieman laskeutunut viime päivinä ja pientä pentujen liikettä on voinut tuntea vatsapeitteiden läpi muutaman päivän aikana.
Tässä vielä vertailun vuoksi kuva Essistä lokakuussa 2012, kun se odotti edellistä pentuettaan:
Siitä viikkoa aiemmin ahkeroimme Sintun kanssa Tarmolle ja Lotelle jäljet Ojangon metsiin. Lotte jäljesti lyhyen jälkensä erinomaisesti ja Tarmokin hyvin, mitä nyt hieman kiersi sorkan jäljet ;) Kokeeseenkin Tarmo pääsi ja oli jaksanut hukatta puolet jäljestä, vaikka polkuja risteili jäljen alussa riesaksi asti. Valitettavasti koirapoika väsyi loppua kohti ja viimeinen hukka tuli noin 50 metriä ennen kaatoa.
Sebastian on innostunut kuljettamaan Essiä taluttimessa ja kiltisti Essi Sebastianin kuljettamana meneekin. Raisan kanssa on tokoiltu ja edelleen saadaan jatkaa harjoituksia etenkin ruudun ja ohjatun noudon suhteen. Tunnarikapulan kaunis kantaminen ja kauko-ohjauksen asennon vaihdot ovat ikuinen projekti, johon en saa suhtauduttua niiden vaatimalla antaumuksella ja vakavuudella, joten harjoittelemme liian vähän (usein ei lainkaan) eikä asia siis edisty mihinkään.
Agilitystä olemme tauolla, mutta treeniryhmää olen silti käynyt kouluttamassa ja hienoa on nähdä, kuinka koirakot edistyvät :)
Sitten muutama sana Essin odotusajasta. Tuntuu, ettei neidin maha ole kasvanut mitenkään hurjasti viime viikkoina, vaikka itse asiassa kuvissa se näyttää melkein saman kokoiselta kuin edellisessäkin tiineydessä samoihin aikoihin. Jotenkin minulla on silti sellainen olo, että tällä kertaa meille tulee hieman pienempi pentue.
42 vrk Axilur-kuuri aloitettiin ja Essi söi sitä 4 päivää.
 |
| 45 vrk astutuksesta |
47 vrk Mökillä Essi ei jaksanut enää juosta samaa tahtia kanssani, vaan jäi jälkeen Raisan kirmatessa kaukana edellä ja kääntyen välillä takaisin ihmettelemään, mihin me oikein jäimme.
 |
| 46 vrk |
 |
| Essi tarkkaavaisena |
50 vrk Paino 21,3 kg, kun ennen tiineyttä Essi painoi muistaakseni noin (18-)19 kiloa
51 vrk Essi oksenteli koko illan. Lienikö syynä kanan koivet (luut) vai tiineyskö aiheutti oksentelua, kun aterioden väli venyi? Essi oli joka tapauksessa syömättä koko illan ja oksenteli vain sappinesteitä raukkaparka.
 |
| 52 vrk astutuksesta |
53 vrk Maha on hieman laskeutunut viime päivinä ja pientä pentujen liikettä on voinut tuntea vatsapeitteiden läpi muutaman päivän aikana.
 |
| Lokakuussa 2012: 52 vrk (7 pentua) |
keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2014
Tuffsen kesäisissä kuvissa
 |
| Tuffsen |
 |
| Vauhdilla eteenpäin! |
 |
| Jangas Gotta Go |
sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2014
Onnea 11-vuotiaille B-vanhuksille :)
Meinasin kirjoittaa onnittelut B-pennuille, mutta ei kai 11 vuoden ikään ehtineitä voi enää pennuiksi kutsua. Valitettavasti yksi on joukosta poissa, kun Täplä eli Jangas Behaving Badly menehtyi kasvainten takia viime syksynä 10 vuoden iässä. Paljon onnea eilisen syntymäpäivän johdosta Eppu, Milla ja Yanga!
B-pentue on ensimmäinen kasvattamani pentue vuonna 2003. Olin odottanut A-pentuetta moneen kertaa: alunperin toiveissa olivat kultaisennoutajan pennut ja sitten Kati jäi tyhjäksi kahdesti. Teemakin oli valmiina ja niistä oli tulossa mielikuvituspentue: Ahmed Ahne, Anna Karenina, Anne på Grönkulla/ Anne of Green Gables, Austin Powers, Ashley Wilkes ja tiedättehän sitä rataa... Nämä A-pennut kuitenkin jäivät aina mielikuvitukseksi. Kun Harrystä tuli seuraavan pentueen isä, olin jo aiemmin todennut, että se on aivan kuin miehet sarjassa "Men behaving badly" ja niin pentueesta tuli nimiteemaltaan huonosti käyttäytyvä porukka. Täplä eli Behaving Badly jäi sijoitukseen ja löytyy kaikkien pentueiden takaa D:stä eteenpäin.
Viime vuoden aikana B-pentueen vanhemmat Kati ja Harry menehtyivät aika peräkkäin 14 vuoden iässä, joten toivottavasti näistäkin usealla olisi vielä muutama hyvä vuosi jäljellä elinaikaa. Kiitos kaikille omistajaperheille pisamanaamojen loistavasti hoidosta :)
Tässä vielä muutama kuva aikuisesta herrasväestä. Kiitos omistajille ihanista kuvista!
B-pentue on ensimmäinen kasvattamani pentue vuonna 2003. Olin odottanut A-pentuetta moneen kertaa: alunperin toiveissa olivat kultaisennoutajan pennut ja sitten Kati jäi tyhjäksi kahdesti. Teemakin oli valmiina ja niistä oli tulossa mielikuvituspentue: Ahmed Ahne, Anna Karenina, Anne på Grönkulla/ Anne of Green Gables, Austin Powers, Ashley Wilkes ja tiedättehän sitä rataa... Nämä A-pennut kuitenkin jäivät aina mielikuvitukseksi. Kun Harrystä tuli seuraavan pentueen isä, olin jo aiemmin todennut, että se on aivan kuin miehet sarjassa "Men behaving badly" ja niin pentueesta tuli nimiteemaltaan huonosti käyttäytyvä porukka. Täplä eli Behaving Badly jäi sijoitukseen ja löytyy kaikkien pentueiden takaa D:stä eteenpäin.
Viime vuoden aikana B-pentueen vanhemmat Kati ja Harry menehtyivät aika peräkkäin 14 vuoden iässä, joten toivottavasti näistäkin usealla olisi vielä muutama hyvä vuosi jäljellä elinaikaa. Kiitos kaikille omistajaperheille pisamanaamojen loistavasti hoidosta :)
Tässä vielä muutama kuva aikuisesta herrasväestä. Kiitos omistajille ihanista kuvista!
 |
| Milla ja Täplä vielä yhdessä kesällä 2012 |
 |
| Somasti harmaantunut Milla (Jangas Beauty Or Beast) vuosi sitten |
 |
| Yanga on monessa mukana |
 |
| Jangas Bending The Rules "Yanga" |
 |
| Kaj ja Yanga |
 |
| Eppu eli Jangas Blame The Dog 4-vuotiaana agilityssä |
perjantaina, kesäkuuta 13, 2014
Essin tiineyspäiväkirjaa
On aina yhtä jännittävää seurata tiineyttä ja valmistautua pentujen syntymään. Vaikka tällä kertaa meille odotellaan jo kolmattatoista kertaa pentuja (yksinkertaisella laskutoimituksella voi itse kukin laskea, että alussa ennen kuin emäntä osasi seurata koiriensa juoksuje kehittymistä jäivät Kati ja Täplä tyhjiksi kahdesti), on se aina yhtä jännittävää. Joka kerran sitä ehtii jo jossain vaiheessa miettiä, että mitenkäs se meni aiemmin, missä vaiheessa mitkäkin merkit olivat nähtävissä... Siitä syystä on mukava itselleen pitää koirien tiineyspäiväkirjaa. Ultrassa en ole käyttänyt pentujen emää muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kun suunnilleen samoihin aikoihin näkee jo ulkoisista merkeistä yhtä hyvin tiineyden edistymisen.
Aloitellaan siis tällä kertaa juoksuajasta, joka alkoi keskiviikkona 23.4. Huomasin tuolloin ensimmäiset veritipat niin Raisan kuin Essinkin osalta.
Torstaina 1.5 eli viikon päästä juoksu oli hieman edistynyt, mutta pimpsa oli edelleen kova eikä Essi kääntänyt häntäänsä.
Sunnuntaina 4.5 astutus onnistui vauhdikkaasti. Essi vuosi vielä aika punaista verta. Astutus onnistui sen verran hyvin ja toukokuu on niin hektistä töissä, että päätimme luottaa yhden onnistuneen astutuksen tulokseen. Seuraavan viikon aina sunnuntaihin saakka äiti ja tytär astuivat toisiaan vuoron perään.
Noin viikon päästä astutuksesta Essin koko poski turposi kaksinkertaiseksi ja suun sisäpinnalta löytyi pari sentin mittainen aukinainen ja märkivä haava. Ilmeisesti jokin keppi tai luu oli mennyt suun limakalvosta läpi. Essi kieltäytyi luonnollisesti syömästä. Mietin vaihtoehtoja ja totesin, että eläinlääkärikään ei voisi tehdä sen kummempaa kuin puhdistaa desinfiointiaineella, minkä Essi antoi minukin tehdä. Antibioottikuuria en missään nimessä juuri astutetulle nartulle halunnut, joten ajattelin seurata tilannetta. Onneksi haava alkoi parantua omia aikojaan ja seuraavana iltana jo ruokamössökin kelpasi.
18 vrk astutuksesta huomasin ensimmäisen mahdollisen tiineysmerkin, kun Essi vuosi hieman väritöntä, lasista nestettä.
21 vrk astutuksesta nisät olivat selvästi aiempaa isommat (mutta eivät punaiset) ja rintakehä oli ehkä aavistuksen pyöreämpi.
26 vrk astutuksesta Essi kieltäytyi iltaruoasta, mitä ei meillä enää tavallisesti k-o-s-k-a-a-n käy.
35 vrk astutuksesta neiti on jo selvästi pyöristynyt rintakehästä päärynäksi ja takajaloille noustessa tuntee ihan selvän pömppömahan ja kasvaneet punertavan väriset nisät. Arvaukseni pentumäärästä on tuo tavallinen 6-7 pentua. Viimeksi kuluneen viikon aikana neiti on pyöristynyt entisestään. Toivotaan parasta, että lopputiineys sujuu hyvin, synnytyksestä selvittäisiin ilman komplikaatioita ja pennut selviäisivät alusta. Vielä on hieman yli kolme viikkoa tiinesyaikaa jäljellä ja sunnuntaina aloitetaan taas Axilur-matokuuri.
 |
| Essi 38 vrk astutuksesta (kuva: Sinttu Immonen) |
Torstaina 1.5 eli viikon päästä juoksu oli hieman edistynyt, mutta pimpsa oli edelleen kova eikä Essi kääntänyt häntäänsä.
Sunnuntaina 4.5 astutus onnistui vauhdikkaasti. Essi vuosi vielä aika punaista verta. Astutus onnistui sen verran hyvin ja toukokuu on niin hektistä töissä, että päätimme luottaa yhden onnistuneen astutuksen tulokseen. Seuraavan viikon aina sunnuntaihin saakka äiti ja tytär astuivat toisiaan vuoron perään.
Noin viikon päästä astutuksesta Essin koko poski turposi kaksinkertaiseksi ja suun sisäpinnalta löytyi pari sentin mittainen aukinainen ja märkivä haava. Ilmeisesti jokin keppi tai luu oli mennyt suun limakalvosta läpi. Essi kieltäytyi luonnollisesti syömästä. Mietin vaihtoehtoja ja totesin, että eläinlääkärikään ei voisi tehdä sen kummempaa kuin puhdistaa desinfiointiaineella, minkä Essi antoi minukin tehdä. Antibioottikuuria en missään nimessä juuri astutetulle nartulle halunnut, joten ajattelin seurata tilannetta. Onneksi haava alkoi parantua omia aikojaan ja seuraavana iltana jo ruokamössökin kelpasi.
18 vrk astutuksesta huomasin ensimmäisen mahdollisen tiineysmerkin, kun Essi vuosi hieman väritöntä, lasista nestettä.
21 vrk astutuksesta nisät olivat selvästi aiempaa isommat (mutta eivät punaiset) ja rintakehä oli ehkä aavistuksen pyöreämpi.
26 vrk astutuksesta Essi kieltäytyi iltaruoasta, mitä ei meillä enää tavallisesti k-o-s-k-a-a-n käy.
 |
| 31 vrk astutuksesta |
35 vrk astutuksesta neiti on jo selvästi pyöristynyt rintakehästä päärynäksi ja takajaloille noustessa tuntee ihan selvän pömppömahan ja kasvaneet punertavan väriset nisät. Arvaukseni pentumäärästä on tuo tavallinen 6-7 pentua. Viimeksi kuluneen viikon aikana neiti on pyöristynyt entisestään. Toivotaan parasta, että lopputiineys sujuu hyvin, synnytyksestä selvittäisiin ilman komplikaatioita ja pennut selviäisivät alusta. Vielä on hieman yli kolme viikkoa tiinesyaikaa jäljellä ja sunnuntaina aloitetaan taas Axilur-matokuuri.
 |
| 38 vrk astutuksesta |
keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2014
Pihla ja Eve nousivat 3-luokkaan!!
Eilen sain todella hienoja uutisia, että Pihla Jangas Gale Wind ja Eve Moilanen olivat Helsingin agilityurheilijoiden iltakisoissa napanneet täyspotin Esa Muotkan radalta. Koirakko sai nollavoiton 14 kisaajan joukosta ja samalla he pokkasivat SERTin nousten kolmosluokkaan!! Todella hienoa osaamista!
Pihla ja Eve nousivat maaliskuun lopussa kakkosiin, pitivät melkein kuukauden juoksutaukoa ja ovat nyt saaneet muutamassa viikossa kolmosluokkaan tarvittavat nollatulokset. Viime viikon palkintojen jaosta löytyy kuvakin HAU:n sivuilta:
http://www.helsinginagilityurheilijat.fi/#!untitled/c1pei
Maanantain iltakisoissa Jaana Jaakkola ja Piko eli Jangas Field Fennel saivat tähän asti parhaan tuloksensa eli 5 vp ja taisi tulla hieman aikavirhettä. Eilen kakkosluokassa kisasivat myös ryhmäläiseni walesi Nemo ja Anu Vuoristo saaden myös 5 vp ja hieman yliaikaa. Ei siis hullummat iltakisat näiden osalta!
Pihla ja Eve nousivat maaliskuun lopussa kakkosiin, pitivät melkein kuukauden juoksutaukoa ja ovat nyt saaneet muutamassa viikossa kolmosluokkaan tarvittavat nollatulokset. Viime viikon palkintojen jaosta löytyy kuvakin HAU:n sivuilta:
http://www.helsinginagilityurheilijat.fi/#!untitled/c1pei
Maanantain iltakisoissa Jaana Jaakkola ja Piko eli Jangas Field Fennel saivat tähän asti parhaan tuloksensa eli 5 vp ja taisi tulla hieman aikavirhettä. Eilen kakkosluokassa kisasivat myös ryhmäläiseni walesi Nemo ja Anu Vuoristo saaden myös 5 vp ja hieman yliaikaa. Ei siis hullummat iltakisat näiden osalta!
sunnuntaina, kesäkuuta 08, 2014
Zelda KP ja PN2-pentu Karkussa
Eilen oli taas perinteinen Karkun erikoisnäyttely. Tällä kertaa toukokuu oli niin hektinen, etten muistanut tai saanut aikaiseksi houkutella juurikaan kasvatteja mukaan, mutta viime tingassa sentään ilmoitin tytöt mukaan. Essi vaikuttaisi olevan tiineenä eli sillä on nisät kasvaneet, rintakehä levinnyt ja maha alkanut pullottaa eli uskoisin sen olevan tiineenä ja siitä syystä se ei saanut sääntöjen mukaan osallistua, vaikka olinkin sen ilmoittanut mukaan.
Zelda oli tällä kertaa päivän ainoa menestyjä. Neiti esiintyi hienosti (hienosti ovat omistajat treenanneet neidin kanssa tällä viikolla!), vaikka saimme pahimman sadekuuron niskaamme juuri kehässä ollessa, tuomari kehui sen olevan "gorgeus" ja nauroi, että onko neiti myytävänä... Se siis voitti luokkansa (jos toki olikin ainoa osallistuja), sai kunniapalkinnon, mutta hävisi luonnollisesti kolmisen kuukautta vanhemmalla ja huomattavasti kehittyneemmälle narttupennulle, josta tulikin sitten ROP-pentu.
Eli Jangas In Blossom PEK 1. KP PN2-pentu ja se sai seuraavanlaisen arvostelun:
Vanhemmat pikkuserkut Ronja Jangas Hissun Kissun ja Sandy Jangas Huller om Buller eivät loistaneet kehässä ja palkittiin kummatkin H:lla. Ne ovat kovin kesken vielä ja etuosissa olisi parantamisen varaa, mutta olisin rehellisyyden nimessä jättänyt neidit pois näyttelystä, jos olisin arvannut nuo tulokset ;) Ne ovat kuitenkin mielestäni ihan lupaavat tytöt ja Ronja on aiemmin palkittu lähes aina ERIllä tai KP:lla ja jopa SA:lla... Elämä on ;)
Zelda oli tällä kertaa päivän ainoa menestyjä. Neiti esiintyi hienosti (hienosti ovat omistajat treenanneet neidin kanssa tällä viikolla!), vaikka saimme pahimman sadekuuron niskaamme juuri kehässä ollessa, tuomari kehui sen olevan "gorgeus" ja nauroi, että onko neiti myytävänä... Se siis voitti luokkansa (jos toki olikin ainoa osallistuja), sai kunniapalkinnon, mutta hävisi luonnollisesti kolmisen kuukautta vanhemmalla ja huomattavasti kehittyneemmälle narttupennulle, josta tulikin sitten ROP-pentu.
 |
| Jangas In Blossom 5 kk PEK1. KP PN2-pentu "Excellent outline. Super feminine head. Nice eye and colour. Excellent neck and shoulders. Correct bone and feet. Good ribs. Short coupled. Excellent moderate angulation behind. Correct coat. Very sound mover." |
 |
| Jangas Huller om Buller |
 |
| Jangas Hissun Kissun 19 kk |
Vanhemmat pikkuserkut Ronja Jangas Hissun Kissun ja Sandy Jangas Huller om Buller eivät loistaneet kehässä ja palkittiin kummatkin H:lla. Ne ovat kovin kesken vielä ja etuosissa olisi parantamisen varaa, mutta olisin rehellisyyden nimessä jättänyt neidit pois näyttelystä, jos olisin arvannut nuo tulokset ;) Ne ovat kuitenkin mielestäni ihan lupaavat tytöt ja Ronja on aiemmin palkittu lähes aina ERIllä tai KP:lla ja jopa SA:lla... Elämä on ;)
perjantaina, kesäkuuta 06, 2014
Sekalaisia kuulumisia kuluneelta viikolta
Neumünstein näyttelyyn, jossa Jangas Hopsansaa voitti narttujen avoimen luokan saaden SA:n ja VDH-sertin. Hienoa!
Piko eli Jangas Field Fennel ja Jaana Jaakkola kisasivat keskiviikkona iltakisoissa ja saivat toiselta radalta tuloksen 10 vp ja yliaikaa. Toinen rata johti vielä hylkäykseen. Tämä oli koirakon toinen kisapäivä, joten ei hullummin :)
 |
| Jangas In Full Swing 5,5 kk |
Tänään puolestaan nuorisosta Sisu eli Jangas In Full Swing oli tänään meillä hoidossa ja poika on kyllä nimensä veroinen!! Sisulla ja Sebastianilla oli kova vauhti päällä ja poika oli aivan innoissaan saadessaan pennun kaveriksi. Pikapuoliin olen puolestaan hakemassa Sisun Zelda-siskon meille, kun se lähtee mukaan Karkun näyttelyyn huomen aamulla. Kuviakin on kamerassa odottamassa...
 |
| Sisun kaunis katsekontakti |
Sukutaulukirja on vienyt tällä viikolla kaiken ajan ja energian, sen lisäksi, että olemme pitäneet Bastin kanssa kotia pystyssä Stigin huitelehtiessa työjutuissa kolme päivää ;) Vielä sunnuntaina 8.6 otetaan vastaan koiria sukutaulukirjaan ja nyt on noin 120 kasassa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
keskiviikkona, kesäkuuta 04, 2014
Pihlalle ja Evelle toinen LUVA-tulos 2-luokasta!
Pihla eli Jangas Gale Wind ja Eve Moilanen olivat eilen Purinalla HAU:n iltakisoissa ja saivat Esa Muotkan tuomaroimalta agilityradalta 0 vp ja sijoittuivat 2./14. Anne Saviojan tuomaroimalta hyppäriltä oli tullut hylätty. Tämä oli jo koirakon toinen LUVA-tulos Medi-2 luokasta eikä kisojakaan ole vielä kovin montaa takana. Kolmannen luva-nollan jälkeen he saavatkin jo siirtyä kolmosluokkaan. Onneksi olkoon taas kerran hienosta tuloksesta!!
Kasvateistani moni on kisannut menestyksekkäästi agilityssä:
Raisa eli Jangas Duck Soup on rodun ainoa Agilityvalio Suomessa.
Maxi-3 luokkaan ovat nousseet Raisan lisäksi Jangas Blame The Dog, Jangas Cola For Elvis, Jangas Even-Stevens, Jangas Easy Peasy ja Jangas Enttententten.
Maxi-2 luokassa ovat kisanneet edellisten lisäksi Jangas Behaving Badly (2x Luva) ja Jangas Direct Action.
Medi-2 luokassa kisaavat Jangas Gale Wind (2x Luva) ja Jangas Elli-Velli.
Maxi-1 luokassa nollan/nollia ovat saaneet myös Jangas Dirty Harry (2 kpl), Jangas Da Vinci Code (1 kpl) ja Jangas Elin Kelin Klot (1 kpl).
Ykkösluokan kisoissa on palkittu myös Jangas Dirty Dancing ja Jangas Field Fennel, kisoihin ovat osallistuneet myös Jangas Ees-Taas ja Jangas Cubic Butterfly.
Nopeasti laskettuna melkein 40 % kasvateistani on kisannut agilityssa... Lähes puolet on treenannut agilityä, kun edellä mainittujen lisäksi myös Milla, Sakke, Kamu, Ronja ja Heta harrastavat tai ovat harrastaneet lajia. Suurin osa näistä on vielä omistajiensa ensimmäisiä agilitykoiria.
Kasvateistani moni on kisannut menestyksekkäästi agilityssä:
Raisa eli Jangas Duck Soup on rodun ainoa Agilityvalio Suomessa.
Maxi-3 luokkaan ovat nousseet Raisan lisäksi Jangas Blame The Dog, Jangas Cola For Elvis, Jangas Even-Stevens, Jangas Easy Peasy ja Jangas Enttententten.
Maxi-2 luokassa ovat kisanneet edellisten lisäksi Jangas Behaving Badly (2x Luva) ja Jangas Direct Action.
Medi-2 luokassa kisaavat Jangas Gale Wind (2x Luva) ja Jangas Elli-Velli.
Maxi-1 luokassa nollan/nollia ovat saaneet myös Jangas Dirty Harry (2 kpl), Jangas Da Vinci Code (1 kpl) ja Jangas Elin Kelin Klot (1 kpl).
Ykkösluokan kisoissa on palkittu myös Jangas Dirty Dancing ja Jangas Field Fennel, kisoihin ovat osallistuneet myös Jangas Ees-Taas ja Jangas Cubic Butterfly.
Nopeasti laskettuna melkein 40 % kasvateistani on kisannut agilityssa... Lähes puolet on treenannut agilityä, kun edellä mainittujen lisäksi myös Milla, Sakke, Kamu, Ronja ja Heta harrastavat tai ovat harrastaneet lajia. Suurin osa näistä on vielä omistajiensa ensimmäisiä agilitykoiria.
torstaina, toukokuuta 29, 2014
Essi nousi agilityn kolmosluokkaan!
Essi eli Jangas Enttententten osallistui tänään viimeistä kertaa agilityn Maxi-2 luokkaan. Kisasimme tänään Essin kanssa HSKH:n kisoissa Anne Viitasen agilityradalla ja nyt saimme sen odotetun viimeisen luokkanousuun vaadittavan nollatuloksen ja sen myötä agility-SERTin eli luvan kisata jatkossa Maxi-3 luokassa. Lisäksi sijoituimme 19 koirakon joukosta 3. palkintopallille.
Essi oli ilmoitettu vielä kakkosluokkaan sunnuntaille Nokialle, saas nähdä jaksetaanko lähteä sinne kolmosluokkaan vai luovutaanko leikistä tässä vaiheessa. Essi astutettiin 3,5 viikkoa sitten. Tällä hetkellä olen varovaisen optimistisen Essin mahdollisen tiineyden suhteen: nisät ovat hieman turvoksissa ja punertavat ja ehkä se on hieman levinnytkin rintakehästä (jos ei ole vain tällainen emännän tyylinen hyvä ruoka jne ilmiö). Muutaman viikon päästä tiineys pitäisi alkaa jo näkyä ihan selkeästi, mikäli kyseessä on normaalikokoinen pentue.
Kisoista ajelinkin suoraan kotiin heittämään Essin ja vaihtamaan housut, sieltä Jakomäkeen Zeldaa hakemaan ja Zeldan kanssa jatkoimme tuomarinkartanoon... Zeldan esiintymisestä voi lukea seuraavassa viestissä. Neljä ja puoli tuntia meni hienoja tuloksi hankkiessa kahdelta eri kentältä ;)
Essi oli ilmoitettu vielä kakkosluokkaan sunnuntaille Nokialle, saas nähdä jaksetaanko lähteä sinne kolmosluokkaan vai luovutaanko leikistä tässä vaiheessa. Essi astutettiin 3,5 viikkoa sitten. Tällä hetkellä olen varovaisen optimistisen Essin mahdollisen tiineyden suhteen: nisät ovat hieman turvoksissa ja punertavat ja ehkä se on hieman levinnytkin rintakehästä (jos ei ole vain tällainen emännän tyylinen hyvä ruoka jne ilmiö). Muutaman viikon päästä tiineys pitäisi alkaa jo näkyä ihan selkeästi, mikäli kyseessä on normaalikokoinen pentue.
Kisoista ajelinkin suoraan kotiin heittämään Essin ja vaihtamaan housut, sieltä Jakomäkeen Zeldaa hakemaan ja Zeldan kanssa jatkoimme tuomarinkartanoon... Zeldan esiintymisestä voi lukea seuraavassa viestissä. Neljä ja puoli tuntia meni hienoja tuloksi hankkiessa kahdelta eri kentältä ;)
Zelda oli ROP-pentu
Zelda eli Jangas In Blossom osallistui tänään 5 kuukauden iässä ensimmäiseen pentunäyttelyynsä Helsingin tuomarinkartanossa ainoana walesipentuna. Esiintyminen meni aikas railakkaasti, tuomari nauroi neidin juosseen sentään kaksi metriä ihan kunnolla... Onneksi tuomarina toimi äärimmäisen mukava ja pitkämielinen Rune Fagerström. Tässä vielä neidin hieno arvostelu:
"5 kk. Erittäin iloinen pentu. Hyvä koko. Erinomaiset rungon mittasuhteet. Kaunis hyvänmallinen pää, hieno ilme. Hyvä kaula. Olkavarsi saisi olla pidempi. Hyvä runko. Tyypillinen ylälinja. Sopivat takakulmaukset. Erinomainen luusto. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Hieno kokonaisuus."
Tässä kuva neidistä muutaman viikon takaa:
"5 kk. Erittäin iloinen pentu. Hyvä koko. Erinomaiset rungon mittasuhteet. Kaunis hyvänmallinen pää, hieno ilme. Hyvä kaula. Olkavarsi saisi olla pidempi. Hyvä runko. Tyypillinen ylälinja. Sopivat takakulmaukset. Erinomainen luusto. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Hieno kokonaisuus."
Tässä kuva neidistä muutaman viikon takaa:
sunnuntaina, toukokuuta 25, 2014
Sukutaulukirja ilmestyy elokuussa
Olisi kiva saada mahdollisimman moni kasvateistani elokuussa ilmestyvään sukutaulukirjaan, johon tulee lisäksi myös rodun historiikkiä, Springerspanielit ry:ssä palkittuja koiria yms. Koiran ilmoittaessaan saa siis sukutaulukirjan "kaupan päälle". Olen jo naputellut kasvattien sukutaulut valmiiksi ilmoittaessani omat ja sijoituskoirat, joten kaavakkeen yläosan täyttö riittää ja sukutaulun voi jättää tyhjäksi.
Tässä mainos sukutaulukirjasta:
--------------
Tässä mainos sukutaulukirjasta:
--------------
Walesinspringerspanielien
sukutaulukirja
Edellinen sukutaulukirja julkaistiin vuonna 2009 ja nyt
olisi aika alkaa työstää seuraavaa kirjaa, jonka on tarkoitus ilmestyä maailmanvoittajanäyttelyyn elokuussa 2014.
Sukutaulukirjan on sukutaulujen lisäksi tarkoitus sisältää myös rodun
historiikkia ja mm. Karkun voittajien kuvat.
Kustakin koirasta tulee laadukas nelivärinen sivu
A5-kokoisena.
Hinnat:
·
30 €/koira sisältäen yhden sukutaulukirjan
(jonka voi noutaa maailmanvoittajanäyttelystä tai se postitetaan kotiin).
·
seuraavasta koirasta on 20 €/kpl, mutta tämä
hinta ei sisällä kirjaa.
·
Kennelmainokset maksavat 20 €/sivu eivätkä
sisällä kirjaa.
Kirja
maksetaan yhdistyksen tilille FI52 1146 3000 8749 89 viitteellä 7100.
Kotisivuiltamme
http://www.springerspanielit.com/sukutaulukirja_2014.doc
löydät lomakkeen, jonka voit tallentaa koneellesi. Lähetä täytetty lomake,
kuitti maksusta ja kuva koirastasi liitteenä. Älä liitä kuvaa valmiiksi
lomakkeeseen. Kuvan tulee olla kooltaan vähintään 300 dpi. Kuvan koko on
silloin noin 3,6 Mt.
Materiaalin viimeinen jättöpäivä on 31.5.2014, kuvan voi koirasta päivittää vielä Karkun näyttelyn
jälkeen eli 15.6 mennessä. Lähetäthän materiaalin osoitteeseen: tiina.janka@gmail.com mahdollisimman
pian, jotta vältyt ruuhkalta. Kuvan voit vielä päivittää ilmoitukseen
myöhemminkin tarpeen tullen.
--------------------------------
Rasbok 2014 (stamtavlebok)
i Finland
kommer ut
till Världsutställningen i Helsingfors i augusti.
Priser:
För en sida
(en hund, foto/sida) 30 €, i priset ingår ett exemplar av Rasboken. Ytterligare
sidor 20 € /sida. Vill du ha fler böcker betalar du 30 € / hund så får du en
bok till. För en kennelannons 20 € / sida inkluderar ett foto.
Material skall lämnas
in senast 31.5 medan foton kan skickas tills 15.6. Materialet mailas till tiina.janka@gmail.com (eller per post Tiina Janka, Björkbacksvägen 13 H 14, 01230 Vanda,
Finland).
Använd
gärna blanketten: http://www.springerspanielit.com/sukutaulukirja_2014.doc på Springerspanielit ry:s hemsida.
Spara ner blanketten, fyll i och döp den till din hunds registrerade namn.
Överst på blanketten skriver du hundens titel och registrerade namn, du kan
även skriva hundens tilltalsnamn, till exempel SU(u)Ch Show Dog ”Dogi”.
Digitala foton: Skickar
du foton via e-post skall de vara helst färgfoton och skall vara minst 300 dpi
för att vara bra i tryck.
Betalning sker till konto FI52 1146 3000 8749 89
/Springerspanielit ry med BIC-kod NDEAFIHH och referensnummer
7100.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)