Raisasta rodun ensimmäinen agilityvalio ja springeri-mestari!

Tämä oli yksi niitä harvinaisia epätodellisen tuntuisia päiviä, jolloin yksi pitkäaikaisista tavoitteistamme toteutui. Nokian agilitykisoissa Anders Virtasen agilityradalla liitelimme Raisan Jangas Duck Soup kanssa virheettömään suoritukseen ja luokan toiselle sijalle saaden kolmannen ja viimeisen agility-SERTin (yli vuosi on ehtinyt kulua ensimmäisestä!) ja näin Raisasta tuli rodun ensimmäinen agilityvalio Suomessa. Samalla kertaa Raisa voitti neljättä kertaa Springerspanielit ry:n agility-mestarin kiertopalkinnon. 

Springeri-mestari ja tuore agilityvalio Raisa coolina ja emäntä hyvin onnellisena

  Myös illan myöhemmältä hyppyradalta tuli nollatulos, vaikka Raisa karkasi lähdöstä ennen käskyäni ja meinasin jo lopettaa leikin kesken. Ylimääräisiä kaarroksia tuli alkuradalla runsaasti, mutta ihmeen kaupalla aikamme oli 40,00, kun samainen aika oli radan ihanneaika. Joskus voi siis olla suorastaan satumainen tuurikin ;) Mitenkäs se sanonta menikään, että paistaa se päivä joskus risukasaankin... 

Raisa palkintopallilla, kuvat: Kaisa Majanen

   Samana päivänä saavutettiin siis tuplanolla, 2. sijoitus, viimeinen agility-SERT ja sitä myöten AVA:n arvo ja Springeri-mestaruus. Tänään siis leijaillaan vaan pää pilvissä. Kiitos kaikille tutuille onnitteluista ja mukavasta kisaseurasta. Hanna ja Vellu sekä Terhi ja Börje saivat myös ihan mukiinmenevät radat. Dantelle ja Viiville tuli valitettavasti kaksi hylkyä.

Myös Raisan serkkupoika Jangas Cubic Butterflyn poika Ginseng eli "Nemo" koulutusryhmästäni osallistui emäntänsä kanssa agilitykisoihin tänään saaden ensimmäisen nollatuloksensa ja sijoittuen Maksi-1 luokan toiseksi. Suuret onnittelut siis myös Anulle ja Nemolle!!

   Huomenna jatketaan kisailua ja kuviakin laittelen paremman ajan kanssa. Nyt alkaa olla aika hakeutua yöpuulle.

P.S. Myös sunnuntaina jatkettiin hyvää nollaputkea ja tehtiin kolmas peräkkäinen nolla (sij. 4.) Minna Väisäsen agilityradalla. Hyppyrataa ennen lähdettiinkin kotiin, kun tuntui, että olimme jo antaneet kaikkemme :)

P.P.S. Suurkiitos Kaisalle kuvista, emännän naama loistaa kyllä kuin Naantalin aurinko... Kuvista välittyy hyvin onnelinen olotila, vaikka sateessa seisottiinkin. 

Elina Jänesniemen agilitykoulutuksessa

Viikonloopuna osallistuin kumpanakin päivänä Elina Jänesniemen agilitykoulutukseen Raisan kanssa. Elina on niin Suomen kuin maailman huippuja ja lisäksi vielä osoittautui hyvin mukavaksi kouluttajaksi. Kaikilta kouluttajilta saa jotain irti, mutta nyt tuli harvinaisen paljon asioita mietintämyssyyn laitettavaksi. 

Kontaktipinnoista keskustelimme yhden koiran kohdalla pitkään koko ryhmän kesken. Olen monesti ihaillut LAWilaisten koirilleen opettamia loistavia kontakteja ja sitä, kuinka johdonmukaisesti ne on opetettu. Raisan kanssakin alkuopetus on kyllä tehty kunnolla, mutta huomaan usein vapauttavani sitä kontaktilta samoin tein "hyvä"-sanalla varsinaisen käskyn sijaan. Elina oli sitä mieltä, että kontakteilla ei tulisi koskaan kieltää koiraa ellei se osaa täysin - eikä oikeastaan silloinkaan, koska jos koira osaa kunnolla kontaktit ja tekee virheen (2 on-2 off-kontakteilla), niin se myös korjaa saman tien virheensä siirtämällä takaosansa takaisin kontaktipinnalle. Muussa tapauksessa koira ei vielä osaa kontaktipinnalle tuloa ja sinne jäämistä eivätkä ohjaajan kriteerit ole ehkä niin selkeitä koiralle kuin voisi olettaa. Tässä kohtaa olen kyllä aivan samaa mieltä. Koiran palauttaminen kontaktipinnalle tekee vain koirasta epävarman ja silloin tulisi palata takaisin helpompiin harjoituksiin. Elina havainnollisti meille, kuinka koiraa voidaan harjoittaa aina suuntaamaan katseensa eteenpäin ja siitä voidaan sitten jatkaa harjoituksiin, joissa ohjaaja jää kontaktipinnoilla jälkeen. Myös kontaktipinnoilta vapauttamiseen saimme selkeitä neuvoja: ohjaajan tulisi aina ensi kerralla palata koiraa palkkaamaan ja sitten uudestaan (toiselle, kolmannella jne) lähtiessään voi vapauttaa koiran liikkuessaan. Ohjaajan ei siis ole tarkoitus pysähtyä ennen vapauttamista, koska niin ei kannata tehdä kisoissakaan. Koiralta voidaan myös säännönmukaisesti häivyttää palkkaa laittamalla sitä lopulta muutaman esteen päähän kontaktipinnasta. 

Lähdöistä karkailu, joka sekin on monesti ajankohtaista, ei sekään kaipaa kieltoja, etenkään jos koiran liian innoissaan meinaa karata radalle. Koiralle tulisi olla selvää mitä siltä halutaan ja aikanaan Teemu Linnan koulutuksessa kävimme läpi sitä, kuinka koira kokee saaneensa liikkua, vaikka se siirtäisi vain toista etujalkaansa pepun vielä pysyessä paikallaan. Kriteerin pitää siis olla erittäin selvä ja tässäkin ohjaajan tulisi olla hyvin johdonmukainen. Elinan neuvo tällaiselle lähdöstä radalle karkaavalle koiralle oli se, että ohjaaja menee samantien kyykkyyn ja piilottaa kasvonsa. Näin koiran mahdollisuudet lähteä radalle varastamisen jälkeen mitätöityvät ja hyvin nopeasti koira oppii, ettei varastaminen todellakaan kannata. Tässäkin kysytään ohjaajalta johdonmukaisuutta. 

Raisan kohdalla meillä käännökset helposti venyvät ja suurin syy siihen on myöhässä oleva ohjaukseni. Vaikkei se kieltämättä hyvin käännykkään esteen päällä, ei se ajassa juuri häviä, koska hieman pidemmillä kaarroksilla vauhti pysyy koko ajan hyvänä. Liian myöhään kerrotut käännökset sen sijaan hidastavat menoa jo tuntuvasti. Koiruudelle tulisi kertoa kaksi laukkaa ennen käännöstä (ja hyppyä) minne ollaan seuraavaksi kääntymässä. Raisa on vielä tavallista estehakuisempi ja tämä korostuu normaalia enemmän. Minun tulisikin opetella lopettaa liike entistä aiemmin ja alkaa hyvissä ajoin kääntyä seuraavaan suuntaan. Myös valssauksissani on paljon parantamisen varaa, joten tanssikurssi lienisi paikallaan, jotta 1-2-3 meni oikeassa tahdissa ja oikeaan suuntaan... 

Myös ihmisnuolia harjoiteltiin ja Raisan kanssa täytyy ottaakin oikein ohjelmaan vauhdin hidastaminen ja käännös ennen hyppyä. Minun pitäisi muistaa pitää esteen puoleinen jalka taaempana, jotta siitä pääsee helposti liikkeelle, ja palkata koira kädestä aivan maanrajasta. 

 Yleisesti Elina puhui rataantutustumisesta, jossa kannattaa ensin miettiä koiran reitti koko radalla ja vasta sen jälkeen alkaa miettiä, missä itse pitäisi olla, jotta koiralla olisi mahdollisimman optimaalinen linja koko radan. Näin hänen piirrettyään maahan tiukassa paikassa tapahtuvan sylkkärin linjan koiralle, tuntui sylkkäri todella helpolta, vaikka olen aina kokenut ne meille hankaliksi. Saatiin siis myös hienoja onnistumisia. Kaiken kaikkiaan oli erittäin onnistunut koulutus, vaikka lauantai kunnon kaatosateessa tuntuikin aika hurjalta, kun vieressä oli tyhjillään kumottava halli... Sunnuntaina saatiin onneksi nauttia huomattavasti paljon paremmasta ilmasta. 

Oli siis erittäin antoisaa! Täytyypä vielä kiittaa Raila-coachia, joka vinkkasi treeneistä. Ratapiirrokset taitavat päästä koneelle vain unelmissani. Sen verran realisti lienen minäkin.

Nellistäkin sain Paulalta kuvia. Tässä niistä muutamia:

Jangas Fleur-de-Lis

Nelli ui ja noutaa

    

Lonkkakuvauksissa

Tänään vietimme illan Mevetissä silmätarkastusten ja lonkkakuvausten merkeissä. Per Axelsson otti lonkkakuvat ja tulokset näyttivät todella hyvältä. Virallisia lonkkatuloksia odotellaan siis vielä muutama viikko Kennelliitosta, mutta silmätuloksethan ovat heti virallisia. 

Unista porukkaa nuo karvakorvat

Mukana olivat seuraavat karvakuonot:

Jangas Field Fennel silmät ok, alustava arvio lonkat A kyynärnivelet 0
Jangas Four-leaf Clover silmät ok, alustava arvio lonkat A/B
Jangas Fir Tree silmät ok, alustava arvio lonkat A/B
Jangas Forget-Me-Not silmät ok, alustava arvio lonkat A
Jangas Flower Power silmät ok, alustava arvio lonkat A
Jangas Gale Wind silmät ok, alustava arvio lonkat A
Jangas Gone with the Wind silmät ok, alustava arvio lonkat A
Jangas Duck Soup silmät ok (edelleen)

Hertan röntgenkuva näytti tältä

F-pentueesta myös Nelli eli Jangas Fleur-de-Lis kävi eilen lonkkakuvissa, jotka lähtivät eteenpäin C/B:nä. Nyt saan siis jännittää pari viikkoa peräti kahdeksan kasvattini virallisia tuloksia ;) 

  Suuri kiitos kaikille osallistuneille!! Sain otettua hauskoja kuviakin klinikalla, joten laittelen niistäkin muutamia. 

Remoa ei yhtään väsytä...

Uninen poika sylissä

Piko ei meinannut millään nukahtaa

Pihla höyhensaarilla

Sain viimein lisättyä Tuffsenista kuvia metsästystreeneistä pojan noutaessa vedestä lintua varsin pätevänä Kajlle Ahvenanmaalla. Kuvat löytyvät elokuun lopun viesteistä G-pentueen syntymäpäivää ja Tuffsenin metsästystreenejä koskien. Lisäksi Toivon taipumuskoearvostelu löytyy blogista. 

Toivo läpäisi taipumuskokeen

Toivo eli Jangas Gimme Some Action osallistui lauantaina 1.9 Pöytyällä taipumuskokeeseen läpäisten sen heti ensimmäisellä kerralla! Onneksi olkoon Tanjalle ja ohjaajana toimineelle Antille! Toivo olikin pentueessaan jo neljäs pentu kuudesta, joka on suorittanut taipumuskokeen hyväksytysti. Aika mainio porukka onkin kyseessä!

Tuomari: Ville Lahtinen

Sosiaalinen käyttäytyminen:

Toivo on ystävällinen koira, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Toiset koirat kiinnostavat Toivoa kovasti.

Haku ja laukaus:

Onko Toivolla toivoa tänään, kun haku käynnistyy kyllä kovinkin vauhdikkaasti ja etäisyyttäkin oli riittävästi. Sitten tapahtui jotakin, kun saavuttiin aukeammalle paikalle eli Toivon haku muuttui hyvin suppeaksi ja myös jotenkin epävarmaksi. Epävarmuus tuli ilmi siten, että Toivo vähän väliä pysähtyy kysymään neuvoa. Toivon haku on pääsääntöisesti maavainuista. Yleisurheilutermein rima jää väpättämään ja lopulta... Pysyy.

Jäljestys:

Varovaista jäljestystä, joka loppua kohden paranee. Alussa meinaa kaatuneen puun ylitys aiheuttaa ongelmia ja sen ylitettyä Toivo meinaa kadottaa jäljen. Pienistä takapakeista huolimatta melko jälkitarkasti kulmalle, jossa jälleen pientä ihmettelyä. 2. osuus hieman paremmin kaadolle, jonka nuuhkii ja nuolee.

Vesityö:

Toivo ui halukkaasti ja noutaa pukin rantaveteen.

Tottelevaisuus:

Toivo tottelee ohjaajaansa hyvin.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma:

Toivoa selkeästi alkoi jännittämään metsäosuuksilla, mutta rauhallinen ohjaaja käytöksellään antoi tänään Toivolle toivoa. Jos ohjaaja ei olisi antanut Toivolle työrauhaa niin tulos olisi voinut olla toinen. Voisi siis sanoa, että yhteistyö todella mallikasta.

Onneksi olkoon 2.9 "aikuisuuden" saavuttaneelle F-pentueelle

Eilen tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Nuppu eli Jangas Dolce Vita synnytti peräti kahdeksan pennun katraansa, joka nimettiin Jangas F-pentueeksi.

F-pentue ihan pieninä palleroina

Vuoden aikana porukalle on ehtinyt jo sattua ja tapahtua kaikenlaista:

Jangas Field Fennel eli Piko on saavuttanut vuoden aikana junnuna saadun SERTin lisäksi kaksi vara-SERTiä, suorittanut taipumuskokeen ja MH-luonnekuvauksen. Piko treenaa agilitya eikä vauhdin puutteesta ole koskaan tekeminen kiinni...

Piko on jo iso mies

Jangas Forget-Me-Not eli Hertta suoritti taipumuskokeen jo alle vuotiaana, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana neiti ehti suorittaa MH-luonnekuvauksen ja sai näyttelystä vara-SERTin. Hertta alkaa olla jo pätevä TOKO- ja agilitykoira. Ensimmäiseen möllikisaankin koirakko ehti agilityssä.

Jangas Flower Power eli Ada palkittiin kesällä näyttelyssä SA:lla ja suoritti MH-luonnekuvauksen. Ada on tasaisen rauhallinen ja todella kiltti kaveri Idalle agilityssa. 

Ada-kaunokainen

Jangas Four-Leaf Clover eli Kamu suoritti MH-luonnekuvauksen, selvitti taipparin all1-vuotiaana ja palkittiin ensimmäisessä näyttelyssään ERI:llä. Kamu on Roosan kanssa loistava agilitykoiran alku :) 

Kamu noutaa fasaania

Jangas Fir Tree eli Remo suoritti myös MH-luonnekuvauksen ja pääsee taas syksyllä metsälle tositoimiin. Taippari on tälläkin pojalla plakkarissa jo viime vuodelta.

Jangas Field Poppy eli Fanny suoritti keväällä MH-luonnekuvauksen ja viime vuoden kesänä taipumuskokeen.

Jangas Fleur-de-Lis eli Nelli on aikuistunut vuoden aikana ja josko neiti ensi vuonna pääsisi MH-luonnekuvaukseen, johonkin näyttelyyn ja taipumuskokeeseenkin... Nellistä löytyy uusia kauniita kuvia neidin omasta blogista. 

Nelli-neiti

  Jangas Foxglove eli Kaspian lopetettiin valitettavasti yllttäen tammikuussa ilman, että minuun otettiin etukäteen mitään yhteyttä. Vieläkin surettaa pienen koiran kohtalo.

Onneksi kaikki muut sisarukset voivat hyvin ja viettävät onnellista koiran elämää. Tällä viikolla ajankohtaista on lonkkakuvaus ja silmätarkastus melkein koko porukalle eli peräti kuudella koiralle. Hyvää syntymäpäivää pienille ilopillereille!!

Välillä pukkaa EH:ta

Tämä ja viime viikonloppu on mennyt Erittäin Hyvissä merkeissä näyttelyiden suhteen. Viime viikonloppuna Remu eli Fi Mva Jangas Direct Action sai EH:n Kirsti Louhen tuomaroimana valioluokasta ja tänään Ewa Nielsen palkitsi sisarukset Essin Jangas Enttententten EH4. (ensimmäinen laatuaan Essille)  ja Pipsa Jangas Easy Peasy EH2. Kootut selitykset: Essin pää oli tänään tuomarille liian kapea (olisikin pitänyt ilmoittaa noita leveäkalloisia kasvattejani, joita kyllä riittää...) ja Pipsa haikaili isännän perään ollessaan kanssani kehässä eikä esiintyminen mennyt kanssani lainkaan mallikkaasti. Neiti suostui seisomaan vain Mikaa katsellen ja hampaiden katsominen meni pelleilyksi. Ei siis pelosta tai vihaisuudesta vaan yksinkertaisesti siksi, että mokoma tuomari tuli isännän ja koiran väliin. Seuraavalla kerralla Mika pääsee esittämään Pipsaa itse, jotta neitokainen pääsee oikeuksiinsa. 

Tässä vielä Essin arvostelu: "Feminin tik, som kunde ha lite mer bredd i skallen, tunga öron till huvudet. Bra storlek. Normalt viklad. Kunde ha mera utfylld bröstkorg. Rör sig med bra steg från sidan, löst fram och tätt bak." 

Ellalle jo toinen nollatulos 1-luokasta agilityssa!

Jangas Elli-Velli eli Ella ja ohjaajansa Tiina Rytkönen nappasivat viime viikonloppuna nollavoiton Medi-1 luokasta ja tänä viikonloppuna taitava koirakko kiisi toiseen nollatulokseen ja toiselle sijalle. Tuomarina Helsingin kisoissa toimi Hans Freid Itävallasta. Nyt tarvitaan enää kolmas nolla ja koirakko nousee jo kakkosluokkaan! Loistavaa osaamista ja suuret onnittelut! 

Tarkemman kisakertomuksen ja kuvan palkintopallilta löytää taas Ellan omasta blogista. Raisan tytöillä Pipsalla ja Ellalla ohjaajineen on ollut huima syksy, kun kummatkin ovat pokanneet kaksi nollatulosta kuukauden sisällä. On hienoa koulutusohjaajana nähdä, miten tehty työ alkaa kantaa hedelmää. Sisarusparvesta Dante onkin jo kolmosluokassa ja Essi ja Lotte varmasti pärjäisivät, kunhan niiden kanssa saisi kisakokemusta. Myös Wilma ja Sakke treenailevat agilitya, joten kyseessä lienee rodussaan jonkin sortin ennätys. Tosin eipä emän sisarusparvi paljon huonommaksi jää, kun niissäkin Raisalla, Remulla ja Paavolla on nollatuloksia ja lisäksi Tico ja Tarmo ovat kisanneet muutaman kerran. 

Itse vietin pitkän iltapäivän läpimärkäniä sateisessa Ojangossa Elina Jänesniemen koulutuksessa. Paljon tuli taas hyviä vinkkejä ja aloin ymmärtää, miksei Raisa käänny tiukasti esteiden päällä: sitä ei ole koskaan opetettu neidille kunnolla! Olen pitänyt syynä sitä, että se vaan on vähän kankea. Myös lähdöstä varasteluun sain kuulla hyviä vinkkejä toista koirakkoa seuratessa. Sylkkärit onnistuivat (!!) ja koiran linjojen haku radoilla täytyisi aina muistaa entistä tarkemmin. Valssiharjoituksia (1-2-3) tuli kotiläksyksi. Huomenna jatketaan, toivottavasti vaan ehdin ajoissa paikalle näyttelystä. 

Dante ja Sami selvittivät taipumuskokeen

Eilen jostain syystä puhelimeni ilmoitti, ettei verkkoa ollut saatavilla, joten tänään odotti erittäin mieltäylentävä sähköposti. Eilisissä ilmeisen pitkään kestäneissä Kouvolassa Kymen spanielien järjestämissä taippareissa kaksi kolmesta osallistuneesta kasvatistani oli suorittanut taipumuskokeen hyväksytysti! Taipumuskokeen läpäisivät siis Dante eli Jangas Even-Stevens ja vasta juuri vuoden täyttänyt Sami eli Jangas Go Ahead. Ada eli Jangas Flower Power ei vielä tällä kertaa päässyt läpi. Kuulemma Adan haku oli puurtavaa ja vaikka neiti ui, ei tällä kertaa riistapukin noutaminen vedestä ollut neitiä huvittanut. Enköhän saa jossain vaiheessa Danten ja Adankin arvostelut blogiin. Danten hakua oli kuulemma kovasti kehuttu. Viime kerralla läpäisy Danten kohdalla jäi vajaasta minuutista kiinni, kun poika lähti uimaan vasta juuri ajan umpeuduttua. Tällä kertaa oli kaikki osiot suoritettu kunnialla läpi. 

Onneksi olkoon Samille ja Dantelle  ohjaajineen!!

Sami syntymäpäivänään 24.8

Viime perjantaina 1-vuotis syntymäpäiviään viettänyt SamiJangas Go Ahead arvosteltiin Liisa Pajalan toimesta. Sami olikin jo G-pentueen kolmas taipumuskokeen läpäissyt koira. Toivottavasti ainakin Toivo ehtii vielä taipumuskokeeseen tänä syksynä. Tästä vielä Samin arvostelu:

Sosiaalinen käyttäytyminen:
Luottavainen tutustuja. Sami on vilkas ja vähän malttamaton.

Haku ja laukaus:
Sami aloittaa verkkaisen työskentelyn tarkkaillen perässäkulkijoita ja ohjaajaa. Se odottaa vahvistusta työskentelyyn. Laukaus saa Samin tajuamaan tehtävänsä ja Sami aloittaa vauhdikkaan työskentelyn.

Jäljestys
Ohjatusti liikkeelle. Alkaa tarkka jäljenmukainen jäljestys. Kulma täysin jäljen mukaisesti. Hieno suoritus.

Vesityö:
Ensi käskystä veteen. Ui pitkin, rauhallisin vedoin. Tuo riistapukin rantaan.

Tottelevaisuus:
Sami on erittäin tottelevainen

Yhteistyö:
Yhteistyö toimii, Sami tosin odottaa vahvistusta ohjaajalta, joka tukeekin tarvittaessa koiraa hyvin.

Tässä vielä Danten Jangas Even-Stevens hieno arvostelu:

Sosiaalinen käyttäytyminen:
Urosmaisesti häntä pystyssä pörhennellen. Kaikesta kiinnostunut uros.

Haku ja laukaus:Erinomaista hakua ja yhteistyötä. Hyvin ohjattavissa oleva, innokas koira. Käyttää maa- ja ilmavainua. Laukauksesta säpsähtää ja jatkaa erinomaista hakua. Toimii hyvin pillillä.

Jäljestys:Sopivavauhtista, reipasta jäljestystä. Kulma hyvin ja kaatoa nuuhkii. Pieniä sivuvarmistuksia.

Vesityö:Alussa pientä epäilyä veteenmenossa. Lopuksi tuo pukin käteen.

Tottelevaisuus:Koira tottelee ohjaajan pilliä hyvin ja on hyvin ohjattavissa.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma:Kaikki osa-alueet toimii erinomaisesti. Uintiosuudella veteenmenoarkuutta. Muuten kaikki ok.

Ellalle nollavoitto medi-1 luokasta ja Raisalle hyppisnolla

Tämän päivän agilitykisat menivät varsin hienosti. Komeimmin loistivat Ella eli Jangas Elli-Velli ja ohjaajansa Tiina Rytkönen Medi-1 luokassa. He tekivät HSKH:n kisoissa Vantaalla luokkansa ainoan ihanneajan alittavan nollatuloksen voittaen luokkansa! Tämä oli siis ensimmäinen kolmesta LUVA-tuloksesta, jotka vaaditaan kakkosluokassa kisaamiseen. Tuomarina toimi Martti Salonen. Ellahan mitattiin tämän vuoden alkupuolella kollegiossa uudestaan ja se pääsi näin medi-luokkaan kisattuaan hyvin pienenä tyttösenä maksi-luokassa alunperin. Kisasta saa  lukea Ellan omasta blogista tarkemmin ja sieltä löytyy kuva-aineistoakin päivästä (linkki oikealla olevassa valikossa). Suuret onnittelut pätevälle koirakolle! 

Tiinan ja Ellan lisäksi ryhmäläisistäni kisasivat myös Sinttu ja Tarmo Jangas Da Vinci Code hyyyvin pitkästä aikaa. Vaikka tuloksena oli vielä kaksi hylkyä oli toinen rata mennyt jo varsin lupaavasti. Hylky tuli väärään putkeen päähän menemisestä. Myös Katin pojanpoika Nemo eli virallisesti Ginseng oli Anun kanssa kisoissa, muttei vielä päässyt tuloksille asti. 

Samaan aikaan osallistuimme Raisan Jangas Duck Soup kanssa 3-luokan kisoihin Helsingin puolella, jossa Anne Savioja arvosteli kolme rataa. Hyppyradalta saimme nollan ja sijoitus oli 4./30. Tämä oli siis ensi vuotta ajatellen kolmas SM-0. Agilityradoilta ensimmäisellä lankesimme muuriansaan, kun olisi pitänyt kääntyä tiukasti kepeille. Harjoittelimme kuitenkin sen jälkeen kontaktit pysähtymisen kautta. Hyppyrata oli toisena ja se menikin varsin hyvin, joskin muutamassa kohdassa hieman kaarrattelimme ja pampula putosi hiuksista kesken radan ja niin hiukset pyrkivät silmille. Viimeinen rata oli melkeinpä sulavin, mutta neljänneksi viimeisellä esteellä eli puomilla oli aavistuksen jäljessä ja Raisa valitsi oikealla olevan "maalisuoran" (ei se nyt ihan suora ollut, mutta...) sen sijaan, että olisi hypännyt vasemmalla olevan hypyn ensin. Itse olin ajatellut työntää Raisun oikealta puolelta vasemmalla olevalle esteellä. Lieni huono ajatus, kun kyseessä oli kolmennen radan kolmanneksi viimeinen este ja kierrokset sen mukaisia. Olin kuitenkin kisapäiväämme kokonaisuutena tyytyväinen ottaen huomioon, että olen puoliflunssainen ja hieman räkäinen. 

Eilen Dante Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen saivat 5 virhepistettä ja seitsemisen sekuntia aikavirhettä toiselta radalta keppien aloitusta korjaillessaan. He kisasivat Vantaalla HSKH:n omissa kisoissa Tuija Kokkosen tuomaroidessa. 

Vielä kerran lämpimät onnittelut Tiinalle ja Ellalle!! 

Onnea 1-vuotiaalle G-pentueelle!

Aika tuntuu hujahtavan nopeasti; tuntuu, ettei siitä ole kauaakaan kun Wilma eli Jangas Ees-Taas pyöräytti esikoisensa makuuhuoneemme lattialle ihan omatoimisesti mentyämme yöpuulle. Yön aikana syntyi myös viisi muuta reipasta pentua. Näin Raisasta tuli ensimmäistä kertaa mummu. Tällä hetkellä jännitämme pääseekö Raisa toistamiseen mummuksi, kun Wilman sisko Essi astutettiin pari viikkoa sitten.

1-vuotiaat siskokset Viima ja Pihla

Jangas Gone with the Wind ja Jangas Gale Wind

   G-pentue on ollut tosi hauska porukka: ne tuntuvat olevan vilkkaita ilopillereitä, varsin miellyttämishaluisi ja hauskoja koulutettavia, joilla vauhtia piisaa. Vauhtinimet sopivat siis hyvin näille huimapäille. Veljekset Tuffsen (Jangas Gotta Go) ja Toivo (Jangas Gimme Some Action) palkittiin pentunäyttelyissä VSP-pentuina ja sisaret Pihla (Jangas Gale Wind) ja Viima (Jangas Gone with the Wind) läpäisivät taipumuskokeen heti ensi yrityksellä tänä syksynä. 

Jangas Gotta Go "Tuffsen" kuva: Kaj Lundberg

  Suuret onnittelut ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi Kanulle, Samille, Toivolle, Tuffsenille, Pihlalle ja Viimalle!!

Pihlalle on kuulemma synttärin kunniaksi tarjolla kallkunan kaulojakin ;) Sain ilokseni taas kuulla Wilman perheeltäkin kuulumisia: Wilma on nauttinut kesästä täysin siemauksin mökkeillessä ja neiti harrastaa edelleen agilityä. 

Näin pieniä naperoita meillä tuhisi vuosi sitten

Wilma vastasyntyneiden vauvojen kanssa

Tuffsen taipparissa ja metsästystreeneissä

Tuffsen eli Jangas Gotta Go osallistui viime viikonloppuna taipumuskokeeseen Ruovedellä. Ja täytyy taas sanoa samat sanat kuin Samin kohdalla, että nuoren koiran liian suppea haku taipumuskokeessa lupaa vain hyvää jatkon metsästyskäyttöä ajatellen. Eli Tuffsen sai hylätyn tuloksen tiheässä maastossa tapahtuneen suppean haun takia. Tuomarina toimi Ville Lahtinen. Tässä vielä Tuffsenin arvostelu:


1. Iloinen, avoin hännänheiluttaja, joka on kovin kiinnostunut muista otuksista. Tulee täysin ogelmitta toimeen kaikkien kanssa.

2. Suppeaa, hieman pistomaista hakua. Laajuus ei tänään millään riitä. Muutaman kerran Tuffsen elätteli toivoa, että nyt lähtee, mutta ei lähtenyt. Laukaksesta jatkaa samalla tavalla.

3. Erittäin hidasta jälkitarkkaa jäljestystä kulmalle, jossa koiralla on hieman ongelmia keksiä, mihin jälki lähtee. Selviää kuitenkin kunnialla ja etenee hitaasti kaadolle. Kaadon ilmaisee nuuhkimalla.

4. Varovasti veteen, ui halukkaasti ja tuo pukin ohjaajalle käteen.

5. Koira tottelee ohjaajansa erinomaisesti.

6. Koirakon yheistyö on saumatonta ja koira toimii erinomaisesti ohjaajan rauhallisten käskyjen mukaan. Jäljellä ja haussa näkyy koirasta hienoinen epävarmuus, joka kyllä karisee kokemuksen myötä ja pari yltää huomattavasti parempiin suorituksiin.

Taipparista Pia ja Tuffsen lähtivät kohti Ahvenanmaata ja ovat olleet treenailemassa Yangan Jangas Bendig the Rules isännän Kajn kanssa treenaamassa. Tuffsen on osoittanut taitonsa haussa, käyttää hyvin nenäänsä ja on saanut ison liudan teeriä ylös ja noutaa komeasti vesilintua aina rannalle käteen asti. Hyvältä siis näyttää!!! 

T'ässä vielä noutokuvia Tuffsenista. Aikas pätevä nuori mies!! Tuhannet kiitokset kuvista Kajlle ja Pialle.

Oikeaoppinen luovutus suoraan käteen

Tuffsen noutaa lintua vedestä

Pipsalle menolippu 2-luokkaan ja Raisalle tuplanolla agilityssa!!

Tänään olikin erittäin menestyksekäs päivä agilityn suhteen. Mika ja Pipsa Jangas Easy Peasy olivat kisaamassa Helsingissä Purina Areenalle ja saivat kolmannen nollatuloksensa Maksi-1 luokasta ja samalla SERTin eli menolipun 2-luokkaan! Komean päivän Heidi Viitaniemen radalla sinetöi vielä 3.-sijoitus :) Hurjan suuret onnittelut, edellinen nolla tulikin vastikään koirakon edellisenä kisapäivänä elokuun alussa. Loistavaa osaamista!!

Ensi viikonloppuna Mika ja Pipsa pääsevät jo koittamaan 2-luokan haasteita. Voitte kuvitella kuinka hienolta tuntuu paitsi kasvattajan myös koulutusohjaajan ominaisuudessa ;) Kisatunnelmista voi taas lukea tarkemmin Pipsan omasta blogista (linkki oikeanpuoleisessa valikossa).

Kisasimme Pipsan emän Raisan Jangas Duck Soup kanssa iltapäivällä Helsingissä  I-HAH:n kisoissa Maksi-3 luokassa. Eikä huonosti mennyt meilläkään Minna Räsäsen agilityradoilla. Ekana olleella hyppyradalla kävi muutama lipsahdus, joista toiseksi viimeisellä esteellä ohjausvirhe johti hylkyyn. Saimme kuitenkin kaksi nollatulosta peräkkäisiltä agilityradoilta ja näin ollen tuplanolla on ensi vuoden SM-kisoja ajatellen plakkarissa. Sijoitukset olivat 5./28 ja 4./25.  Aika pätevät äiti ja tytär!

Hertalle vara-SERT

Jangas Forget-Me-Not eli tuttavallisemmin Hertta palkittiin tänään Kouvolan näyttelyssä nuorten luokan tuloksella Eri1 SA ja vara-SERT!! Onneksi olkoon Riina ja Hertta! 

Arvostelu tulee vielä tässä:
" Nice type, feminine, strong body, correct head. Good bone, good chest, should be more free on the movement. Could be better angulated in the rear. Nice temperament. Good coat and colour. "

Tuffsenista kuvia vaellukselta

Olin saanut Ruotsin reissumme aikana sähköpostiin ihania kuvia Pia ja Tuffsenin Jangas Gotta Go  Äkäslompolon reissulta. Kuvien alta löytyy Pian hauskat kommentit toisella kotimaisella. Kiitos taas ihanista kuvista!

"Lite svårt att hålla sig PÅ spångarna ibland, man måste väl kolla vad som finns ute på mossen"

"att gå bland stenar var inga problem, men definitivt bekvämare för tassarna då man gick på spångarna"

"efter 7km vandring uppåner för fjäll, så blir man jättetrött speciellt då man måste vakta på renar å ekorrar ibland. Då e de skönt med en tupplur sålänge matte har kaffepaus."

"Att sitta stilla i liten båt e inte min grej, jag simmar hellre, fast det fick man inte för matte ville inte ha en våt hund i båten."

Tuffsen ja Pia

Kuvia Turun tyttötriosta

Sain taas kivana yllätyksen Nummelin Amandan ottamia ihania kuvia heidän kolmikostaan eli 9-vuotiasta sisaruksista Jangas Behaving Badly "Täplä" ja Jangas Beauty Or Beast "Milla" sekä ensimmäiseksi mainitun pian 6-vuotiaasta tyttärestä Jangas Dimples "Mantelista". 

Manteli, Täplä ja Milla

9-vuotiaat sisarukset Milla ja Täplä

Täplän vetoava katse

Sekä Täplä että Milla ovat selvästi tulleet isäänsä vinkulelujen suhteen. Harry rakastaa vinkuvaa possua ylen kaiken ja löydettyämme possun treenileluksi alkoi sekä TOKo että agility sujua kuin tanssi ;) Nyt sisarukset järjestävät yhteistuumin vinkulelukonsertteja vingut saadessaan. manteli kuulemma vaan kummastelee mummojen meininkiä vieressä. 

Milla ylpeänä vinkulelu suussa

Täplä-sisko tyytyväisenä

Tässä vielä videoaineistoa tyttöjen touhuista:

Taas Sebastianin päiväkodin alettua iski poikaan flunssa ja niin olemme saaneet valvoa koko edellisen yön. Tänä iltana kuumekin nousi korkeaksi. Niin jäi valitettavasti Raisan fyssarikertakin käymättä. Seuraavaa aikaa saadaan varmaan odottaa taas kuukauden verran... 

Alkuviikolla olemme treenanneet ahkerasti Raisan kanssa, lisäksi agilitytreeneissä olivat vauhtinaperot Pihla ja Viima, ihan uuden juoksuvaihteen löytänyt Ada, putkia edelleen rakastava Piko, kokonaista mölli-rataa tehnyt Kamu ja jo pätevät ja osaavat Ella, Pipsa ja Tarmo, jotka ovat menossa pikapuoliin kisaamaankin. 

Viima ja Pihla läpäisivät taipumuskokeen :)

Tänään G-pentueen tytöt Viima eli Jangas Gone With the Wind ja Pihla Jangas Gale Wind osallistuivat taipumuskokeeseen läpäisten sen heti eka yrittämällä 11-kuukauden iässä. Taipumuskoe järjestettiin Oitissa Hausjärvellä. 

Tässä Pihlan (Jangas Gale Wind) arvostelu, tuomarina toimi Mervi Jakkila.

Sosiaalinen käyttäytyminen: Perusspringeri, joka suhtautuu iloisesti muihin koiriin ja luottavaisesti ihmisiin.

Haku ja laukaus: Sopivaa tiheään maastoon toimivaa. Innokas, ja tutki hyvin kaikki kuusenaluset. Haussa käytti lähinnä maavainua ja maastosta nousi teeri lentoon. Laukauksesta pysähtyy, mutta jatkaa innokasta hakua. Itsenäinen työskentelijä.

Jäljestys: Varmaa menoa, kulma selvittiin sutjakkaasti, josta suoraan kaadolle, jonka nuuhkii innokkaana.

Vesityö: Ui halukkaasti ja tuo riistapukin maalle.

Tottelevaisuus: Iloinen tottelevainen narttu.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Yhteistyö oli mukavaa katsottavaa. Melkein valmis metsästyskoira.

Näin tuomarina toiminut Elina Jalni kirjoitti Viimasta (Jangas Gone with the Wind):


Sosiaalinen käyttäytyminen: Rauhallinen varovainen tutustuja, joka vastaa tarjottuun kontaktiin. Suhtautuu välinpitämättömän ystävällisesti muihin koiriin.

Haku ja laukaus: Erittäin laajaa , maastoa huomioiden liiankin laajaa ilmavainuista erittäin vauhdikasta hakua. Viima kuitenkin kutsuttaessa palaa lenkeiltään. laukauksesta pysähtyy ja jatkaa luvalla. Tulee kutsusta luokse ja antaa kytkeä. 

Jäljestys: Viima aloitti tarkan, hyvin etenevän pääosin maavainuisen jäljestyksen. Kulma tarkasti, ihan lopussa ilmavainulla kaadolle, joka kiinnosti. 

Vesityö: Harkiten veteen, tuo pukin pitkälle rannalle.

Tottelevaisuus: Riittävää tottelevaisuutta.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Viima on erittäin innokas työskentelijä, jonka tottelevaisuuteen kannattaa panostaa. Niin Viimasta saa mukavan mettäkaverin. 


Myös tyttöjen velipoika Sami eli Jangas Go Ahead oli osallistunut ja hylätty kuulemma liian suppean haun takia. Omasta näkökulmastani olen aika tyytyväinen tähän, koska Samista pitäisi tulla metsästyskoira ja toukokuun taipparitreeneissä sen haku oli ikäisekseen liian laajaa. Nyt on selkeästi tehty asian eteen töitä ja opetettu lähellä pysymistä :) Tosin isäntä meni paljastamaan, että Sami oli ollut juuri ennen taipparia ärhäkässä vatsataudissa, joka oli vienyt pienen pojan voimat. Tässä vielä Samin arvostelu, tuomarina toimi Elina Jalni. 

Sosiaalinen käyttäytyminen (hyväksytty):

Rauhallinen nuori uros, joka vastaa tarjottuun kontaktiin. Suhtautuu toisiin koiriin uteliaan ystävällisesti.

Haku ja laukaus (hylätty):

Suppeaa, hieman liikaa ohjaajaan tukeutuvaa hakua. Laukauksen jälkeen terästäytyy ja piristyy hetkeksi. Tottelevaisuus ja kontakti erittäin hyvää, jonka vuoksi oma-aloitteisuus tänään kärsi.

Jäljestys (hyväksytty):

Tarkkaa, rauhallista, maavainuista jäljestystä jäljen päällä. Kulma tarkasti. Hieman ennen kaatoa tarkistuspaluu jäljelle, mutta kaato löytyi ja kiinnosti.

Vesityö (hyväksytty):

Rauhallisen halukkaasti veteen, tuo pukin käteen.

Tottelevaisuus (hyväksytty):

Erittäin tottelevainen.

Yhteistyö ja yleisvaikutelma:

Reipas nuori koira, vaatii vielä harjoitusta hakuun. Jäljestys sujuu mallikkaasti.

Kuvia Pihlasta ja Samista löytyy Murun blogista: http://muru-allyouneedislove.blogspot.fi/

Onnittelut vielä päteville nuorille koirille ja ohjaajille!

Pentusuunnitelmia lokakuulle

Pieniä punavalkoisia palleroita toivomme syntyviksi noin 11. lokakuuta. Essi astutettiin onnistuneesti Albinilla toissapäivänä eli 9.8.2012. Tarkempi kertomus astutusmatkasta löytyy edellisestä viestistä. 

Essi ja Albin

H-pentueen tulevaksi emäksi on siis suunniteltu Jangas Enttententten. Essi on ihana tapaus, jota sain lainata pentuetta ajatellen. Suuri kiitos siis Markukselle ja Lindalle sekä pikku-Ninalle. Essi on sosiaalinen, rohkea ja reipas tyttönen. Varsin ongelmaton tapaus, joskin se mieluiten kulkisi aina ihmisten mukana yksinjäämisen sijaan. Näyttelyistä neidillä on muutama SA, taipumuskoe on hyväksytty ja kuuden sisaruksensa tavoin se on suorittanut MH-luonnekuvauksen hyväksytysti. Lisäksi takana on muutama virallinen agilitykisa vielä ilman tuloksia ja mölli-kisoista on jo nollatulos plakkarissa. Essi on ollut koko ikänsä perusterve, sillä on A lonkat ja terveet silmät. Essistä tarkempi esittely löytyy seuraavasta linkistä http://jangas-kennel.blogspot.fi/2012/06/essin-juoksu-alkoi.html
Essin sukutaulu ja viralliset tulokset löytyvät myös KoiraNetistä.

Nord&Dk&No&SU(u)Ch Smörsoppens Ardbeg

Pentueen isäksi tulisi Ruotsissa asuva Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan muotovalio Smörsoppens Ardbeg eli kotoisasti ”Albin”. Albinilla on näiden titteleiden lisäksi myös useampi CACIB näyttelyistä. Myös velipoika Smörsoppens Ben Nevis on Ruotsin muotovalio. Poika on suorittanut jäljestämiskokeiden taipumuskokeen (anlagsprov) ja kolme sen sisaruksista on MH-luonnekuvattu: ne ovat kaikki sosiaalisia, rohkeita, leikkisiä ja paukkuvarmoja koiria. Albin on terve poika (myös lonkat A, silmät terveet), joka elää neljän uroksen muodostamassa laumassa. Tästä tulisi sekä Essin että Albinin ensimmäinen pentue. 
Albinista lisää kuvia: http://www.smorsoppens.se/s_ardbeg.htm
Albin RasDatassa: http://www.rasdata.nu/welsh/hund/2008/s5285508.htm

Albin tuli heinäkuussa Tanskan muotovalioksi 

Kuvat ovat Smörsoppens-kennelin Siwin ottamia. 

Yhdistelmän sukusiitoaste on todella pieni, suunnilleen 0,4 % luokkaa. Näin saisin taas hieman uutta verta kasvatustyöhöni ja samalla todennäköisyys siihen, että syntyy terveitä pentuja, hieman kasvaa. Yhdistelmä täyttää myös rodun jalostuksen toimintaohjeen. 

Essi on viimein astutettu ;)

Tästä tuleekin hieman pidempi kertomus Essin juoksu(i)sta ja astutusreissusta. Nämä ovat taas tällaisia kirjoituksia, jotka voivat olla mielenkiintoisia enintään koirien kasvattajille ja eritoten itselleni, jos oma pennutusvihkoni joskus hukkuu ;)

Essi tuli meille hoitoon kesäkuun lopussa ja australiankelpieurhon oltua neidistä kiinnostunut päätin kotona koittaa paperinenäliinalla, josko juoksu oli alkanut. Ja kyllähän paperiin tuli pieni veritippa. Koko juoksun ajan vuoto oli hyvin hyvin niukkaa, mutta toisaalta mummullaan ja isomummullaan on aikanaan ollut juoksut, jolloin ne eivät vuotaneet käytännöllisesti katsoen lainkaan, vaikka muuten juoksut olivat ihan normaalit. Kummallista oli kuitenkin se, ettei juoksu missään vaiheessa edistynyt varsinaiseen kiimaan, vaan sen sijaan hiipui pois. 

Viikon kuluttua tästä alkoi Essillä oikein kunnon juoksu, joka olikin ihan oppikirjamainen kiima. Taisi olla 24.7 kun menin Essiä katsomaan ja silloin sillä oli tyypillinen esikiima: se vuoti punaista verta ja pissaili edelleen paljon. 

9. juoksupäivä se oli kääntänyt häntää naapurin urokselle, vaikka veri oli edelleen punaista.

10. päivä kävimme papassa  (jotain oli jo tapahtumassa, suuri osa osa sarveutuneita soluja noin 75:25) ja progestronitestissä Mäntsälässä: tulos vasta 0,3 ng/ml eli ei vielä lainkaan nousussa.

12. päivä Dante-veli ei lainkaan kiinnostunut, vuoto hieman vaalentunut, mutta vulva edelleen kova.

14. juoksupäivä papa hieman kehittynyt edellisestä, proge 1,2 ng/ml eli hiljalleen nousussa. 

15. päivä Essi oli hyvin kiinnostunut uroksista ja seisoi jo häntää sivulle kääntäen. 

16. päivä vuoto hyvin haaleaa väriltään ja pimpsa pehmeni iltapäivällä. Illalla hypättiin laivaan kohti Tukholmaa. 

17. juoksupäivä Aamulla lähdettiin ajamaan reilut kolme tuntia pysähtyen ruoka- ja pissatauolle. Ruotsin Motalassa ASTUTUS onnistui hyvin, koirat olivat muistaakseni 18 minuuttia kiinni. 

Essi siis piti meitä jännityksessä aina kesäloman loppuun asti. Onneksi kuitenkin ehdittiin Ruotsiin viimeisellä lomaviikolla, muuten olisi varmaan jäänyt reissu tekemättä. Nyt vaan toivotaan, että meille syntyy pentuja lokakuussa ja reissu olisi ollut sananmukaisesti hedelmällinen :)

Siwin luona Sebastiania alkoi kovasti väsyttää ja poika meinasi mukahtaa Offan viereen koiranpetiin

Pipsalle nollatulos agilitysta

Pipsa eli Jangas Easy Peasy oli tänään kisaamsaa agilityssä Kirkkonummella isäntänsä Mikan kanssa. Eikä turhaan: he saivat Maxi-1 luokasta nollatuloksen ja toiseltakin radalta hienosti 5 vp. Nollaradan sijoitus oli 4. Tuomarina toimi kummallakin agilityradalla Seppo Savikko. Tämä oli jo Pipsan ja Mikan toinen nollatulos, eli kolmannen saatuaan he pääsevät kisaamaan kakkosluokkaan :) Onneksi olkoon!! Hienoa työtä!

Pipsan omasta blogista (linkki oikealla olevassa valikossa) saa aikanaan lukea tarkemman kisaselostuksen. 

Sakelle SERT, Pikolle vara-SERT

Tänään järjestettiin perinteinen Vesilahden näyttely pilvipoutaisessa säässä ja useampi kasvattini olikin mukana. Walesit arvosteli Vera Smirnova. 

Pisimmän korren tällä kertaa vei Sakke eli Jangas Eager-Beaver nuoren handlerinsa Siirin esittämänä. Sakesta tuli PU2 ja se sai SERTin voitettuaan käyttöluokan. 

Tässä Saken arvostelu:
"Erinomainen tyyppi. Sopiva luusto ja koko. Hyvä pää. Lihaksikas kaula. Vahva selkä. Leveä eturinta. Riittävät etu- ja hyvät takakulmaukset. Lihaksikkaat reidet. Laineikas turkki. Rodunomaiset liikkeet."

Jangas Eager-Beaver SERT

Serkkupoika Piko eli Jangas Field Fennel ei jäänyt paljon huonommaksi ollessaan PU3 ja saatuaan vara-SERTin nuorten luokkalaisena. 

Näin sanottiin Pikosta: "Erinomainen tyyppi. Hyvä luusto. Sopiva koko. Oikeat mittasuhteet. Ilmeikäs pää. Kaunis ylälinja. Leveä eturinta. Tilava rintakehä. Hieman löysät kyynärpäät. Voimakas takaosa. Rodunomaiset liikkeet, hieman ahtaat takaa."

Jangas Field Fennel

Dante eli Jangas Even-Stevens joutui tyytymään avoimen luokan EH2. 
"Erinomainen tyyppi. Vahva luusto. Sopiva koko. Oikeanmuotoinen, urosmainen pää. Ilme pitäisi olla pehmeämpi. Kaunis ylälinja. Eturinta pitäisi olla leveämpi ja rintakehä tilavampi. Vahvaluiset raajat. Etuasentoiset lavat. Hyvä takaosa ja kaunis turkki. Erittäin ahtaat takaliikkeet, hyvät sivulta katsoen."

Jangas Even-Stevens

Hani eli Jangas Eye-Popper osallistui ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä ja palkittiin narttujen suuressa avoimessa luokassa ERIllä. Hani ei vaan tykännyt tippaakaan takapään asettelusta, joten ensi kesäksi voisi hieman harjoitella asiaa ;)

Tässä vielä Hanin arvostelu: "Erittäin hyvän tyyppinen. Riittävä luusto. Sopiva koko. Kaunis pää. Vahva selkä. Hyvä runko. Riittävät etu- ja hyvät takakulmaukset. Lihaksikas takana. Hieman laineikas turkki. Liikkeet tulisi olla tehokkaammaat."

Jangas Eye-Popper

Kuvat on otettu aiemmin tänä kesänä. Tänään kamera jäi kotiin.