Pihlalle tulos 3-luokasta agissa ja Piko MEJÄssä

Viime viikonlopun tulosten kirjaaminen on jäänyt näin myöhään, kun eilen(kään) en vaan kyennyt päivän kuumuudessa istumaan koneen ääreen. 

Pihla eli Jangas Gale Wind ja Eve Moilanen korkkasivat Lohjan agilitykisoissa sunnuntaina kolmosluokan saaden 5 vp riman tippumisesta ja toiselta radalta hylky putken väärän pään takia. Kisat tuomaroi Anne Savioja. Koirakko on siis ihan oikeastikin valmis korkeimpaan  kolmosluokkaan! En sitä itse epäillytkään, mutta Eve mietti miten käy: hyvin meni ja nollatkin olivat niin lähellä :)

Piko eli Jangas Field Fennel ja Jaana Jaakkola tekivät debyyttinsä MEJÄ-kokeessa ja niin kovin lähelle tulosta he pääsivätkin: noin kymmenen metrin päähän kaadosta tuomittiin kolmas hukka. Koettelemuksia oli jäljelle osunut, kun matkalle mahtui peräti kaksi maa-ampiaspesää ja Pikokin sai osumaa. Tässä pojan arvostelu Mari Tillaksen tuomaroimana: 

"Rauhallinen ohjattu lähtö. Piko lähtee etenemään jälkeä hitaasti ja harkiten. Työskentely on mukavan jälkitarkkaa. 1. osuuden puolivälissä läytyvät peuran tuoreet jätökset saavat Pikoon lisää vauhtia ja se poistuu määrätietoisesti sorkan jälkiä seuraamaan. Palautetaan puhtaalle jäljelle, jota edetään hyvin 1:lle kulmalle, jonka merkkaa hyvin. Kulmalta Piko jatkaa ojaan uimaan, mutta palaa kuitenkin omin avuin 2:lle osuudelle. Kun osuutta on kuljettu hetki, jälkeä risteävät sorkan jäljet vievät koiran toiseen hukkaan asti. Uuden aloituksen jälkeen hyvää jäljestystä 2:lle kulmalle, joka jäljen mukaisesti ja makaus hyvin merkaten. 3:lla osuudella Piko tarkistaa jäljen läheisyyttä, mutta etenee kuitenkin jälkeä, kunnes juuri ennen kaatoa ottaa ilmasta vainun ja säntää ohi kaadon. 3. hukka. Käydään harjoitusmielellä tarkistamassa kaato, joka kiinnosti. Tänään metsän muut houkutukset saivat yliotteen Pikon jäljestyksessä."

Tällaisen tuloksen jälkeen kelpaa jatkaa seuraavaan kokeeseen paremmalla onnella :)

Pennut kasvavat ja kehittyvät koko ajan. Tässä muutama otos lähipäiviltä: 

Basti osaa silitää kauniisti

Leikin alkua

Koiraperhettä on kiva seurata!

Onhan meillä treenailtukin. Tiistaina oli agilityssä taas runsaasti koirakoita mukana treeneissä. Ronja ja Linda ovat esityneet hurjin harppauksin, F-pentueen veljekset  Piko ja Kamu alkavat olla jo varsin varmoja kavereita, Lotte on aina vauhdikas ja Pipsan esteiden osaaminen on hienoa katsottavaa, kunhan käskyt vaan tulevat oikeaan aikaan. Pihla on aina mainio menijä ja sillä on kesäkuumillakin ihan hyvin vaihtia, vaikka paras terä onkin hieman poissa (kuten ainakin allekirjoittaneelta itseltäänkin). Eilen treenailimme Hetan kanssa Railan ryhmässä ja saatiin tehtyä 13 esteen rata virheettömästi. Tosin se oli ihanaa putki-irrottelua, mutta yhtä kaikki meillä oli Hetan kanssa tosi kivaa! 

Raisan kanssa on tokoiltu, mutta kolme liikettä tuntuu aina ja ikuisesti toivottomilta. Paikalla istuminen koirien kanssa: Raisa valuu aina maahan. Tosin tiistain treeni Lotten ja Sintun kanssa meni jo aiempaa paremmin ja tätä on  nyt harjoiteltu Stigin ja Essinkin kanssa, mutta silti valumista on havaittavassa. Sade voisi edes hieman edesauttaa onnistumista, mutta eihän sitä tietystikään ole luvattu ;) 

  Ruudun hakeminen tuntuu olevan tosi hankalaa ja Raisa alkaa rauhoitella ja haistella heti merkillä, mitä se ei tee ohjatussa noudossa. Jotenkin alan ilmeisesti stressata itse tuota liikettä ja siitä syystä Raisakin alkaa rauhoitella. Hoh hoijaa. 

Ohjattu nouto on edelleen hieman epävarma, mutta se alkaa hiljalleen parantua, vaikka yhä toisinaan neiti lähtee vikasuuntaan ja epävarmuutta on sen verran ettei palautus tule laukalla. 

Metalliesineen nouto on toisinaan haistelun kautta, kauko-ohjaus on aiempaa löysempi (pistetäänkö kesäkuumien piikkiin), tunnarissa on edelleen helposti kapulan jauhamista ja lauantaina ollaan menossa kokeeseen. Itselläni ei valitettavasti ole ihan tarpeeksi varma olo, mutta josko tällä kertaa koitettaisiin humputella iloisesti ja emäntä koittaisi muistaa liikejärjestykset yms.