Raisa on liukastellut useampaan kertaan, mutta viimeinen tikki oli perjantai-iltana, kun tulimme Sissin ja koirien kanssa takaisin Vantaalle. Tavaraa oli niin paljon, että jouduin viemään Sissin kotiin ja jättäämään puolitoistavuotiaan katsomaan BUU-klubbenia nauhalta, kun kiiruhdin koiria hakemaan. Kiireestä ja hajamielisyydestä kertoo jotain se, etten nostanut Raisua autosta kuten tavallisesti, vaan annoin sen ajatuksissani hypätä itse. Kuului "Auh" sen liukasteuessa alas hypätessään ja sen jälkeen Raisa on kipuillut :( Onneksi Zeldan kipulääkettä synnytyksen jäljiltä oli talelssa, niin Raisa alkoi taas hieman kuntoutua, mutta näillä liukkailla lenkittäminen on aikamoinen ongelma ja neiti kipeytyy jo puolen kilometrin kävelyn jälkeen (otin sen taas tyhmyyksissäni aamulenkille, kun se oli pirteänä uudestaan). Osteopaattiaikaa on siis koitettava saada. Siinä jää sitten seuraavat rally-tokokisatkin välistä dopingsääntöjen takia. Onneki kisoja tulee ja menee, mutta Raisa täytyy saada kuntoon.
Raisan Paavo-veli on ollut myös aivan jäykkänä lantiosta ja kipuillut, koheltavat vanhukset ja liukkaat kelit eivät ole oikein hyvä yhtälö. Ikää näillä on kuitenkin jo yli 10 vuotta. Paavo onneksi pääsi osteopaatin käsittelyyn eilen ja alkoi ilmeisesti hyvin aueta lantiostaan.
Sitten iloisempiin juttuihin, kun sain ihania kuvia L-pentueen Jameksesta (J. Leisure Suit Larry). Kiitos taas Anjalle ihanista otoksista! Pojalla on selkeesti makeet leikit naapurin nuoren cockeripoika Tessun kanssa. Ne ovat hauskasti saman kokoiset tässä vaiheessa.
 |
| Taitaa vähän väskättää? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti