Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään

Kuten otsikosta voi päätellä, meillä pikkutiitiäiset ovat avanneet silmänsä ja alkavat reagoida myös ääniin - nyt ne eivät ole enää sokeita marsuja, vaan pieniä eläväisiä koiranpentuja. Stig nauraa, että meillä onkin pieniä kiinalaisia koko pentulaatikko täynnä, pentujen silmät kun avautuvat ensin sisänurkasta eivätkä ole vielä kokonaan auki. 

  Vaikka päivät vielä pitkälti kuluvat nukkuessa ja tissitellessä, on pentulaatikossa jo hetkittäin kova meno. Hatarasti omilla jaloilla toikkaroidaan jo eteenpäin ja mahaa ponnataan kovasti irti alustasta, vaikka kävelyä se ei ehkä ihan vielä olekaan. Ääntäkin lähtee porukasta kovasti, kun Nuppu-emo tulee vaippoja vaihtamaan eikä heti asetukaan pitkälleen imettämään pienokaisiaan. Tässä vielä muutama linkki videoihin pentujen elämästä tällä hetkellä:

Pienet naperot vauhdissa

Pennut tyytyväisinä maitobaarissa

  BioSensor ohjelmaa olen edelleen jatkanut ja nyt suurin osa pennuista prostestoi jo kovaäänisesti selälleen laittamista. He ovat jo omia itsenäisiä olentojaan, joita ei sovi laittaa niin avuttomaan asentoon... Punnituksiakin on jatkettu edelleen ja nyt koko porukka on tuplannut painonsa. Eilen viimein Kanerva ja Tulppaanikin saivat kaksinkertaistettua painonsa sitten syntymän eli 11 päivää siihen meni näiltä tytöitä. Pentujen painot vaihtelevat siis 450 ja 723 gramman välillä. Pikku-Masi, Artturi ja Mr Cool ovat edelleen "isoja poikia" ja Tulppaani edelleen on se "minsting" porukassa.

 Viikonlopun aikana kävi kylässä muutamia tuttuja eikä Nuppu tuntunut pistävän pahakseen vierailijoita. Tosin tässä vaiheessa pentulaatikon vierusta on vielä pitkälti rauhoitettava, koska sosiaalinen äitimuori haluaa kiipeillä vieraiden syliin kahvipöydässä istuessa eikä millään malttaisi jäädä nuppujaan hoitamaan. Tosin yleensä Nuppu jättää porukan varsin tyytyväisinä nukkumaan keskenään.

Raisalle SM-nolla Lohjan kisoissa

Raisa eli Jangas Duck Soup pääsi tänään kisaamaan kahteen kisaan Lohjalle, jossa maxi3-luokat tuomaroi Anne Viitanen. Ekalta agilityradalta tuli 10 vp, eka virhe A:n alastulolta, jonka Raisa mielestäni kyllä otti, mutta ei todellakaan pysähtynyt kuten pitäisi ja lisäksi okserin toinen rima putosi. Toiselta hyppyradalta tuli puolestaan nollatulos eli eka SM-nolla ensi vuotta ajatellen. Tosin tämä oli vasta toinen kisapäivä, jossa voitiin nollia ensi vuodelle haalia... Yllättävän hyvin juokseminen vielä sujui, vaikka  masuasukki (joka vaikuttaa saaneen aikaan 8 kilon korispallon äitinsä masun kohdalle) vähän jo painaakin. Eli vielä kisataan hyvillä mielin seuraavat kaksi viikonloppua. Sen jälkeen lokakuussa keskitytään pentujen hoitoon ja marraskuussa TOKOiluun.  

Sain Stigin houkuteltua mukaan Lohjalle, ja poikkesimme kotimatkalla Mustion Linnalla nauttimassa kauniista maisemista ja ihanasta puutarhasta.  Tässä siis vielä mahakuva emännästä ja epäröivästä Venuksesta yleisön (= Tuulan) toivomuksesta: 

Pennut kasvavat edelleen tasaisesti, Rusoposki oli tänään kaksinkertaistanut painonsa ja silmät ovat aukeamassa. Mitään kummallisempaa pentulaatikkoon ei tällä erää kuulukaan. Pennut ovat suurimmaksi osaksi niin hiljaisia, ettei niistä kuule juuri mitään. 

Paavolle ja Reetalle toinen nollavoitto agilityssa :)

Tänään oli Paavon Jangas Dirty Harry ja Reetta Huovisen vuoro loistaa agilityssa: he saivat hienosti nollan Tuomo Pajarin hyppyradalta ja voittivat koko luokan. Kisaajia Maxi-1 luokan radalla oli 18 ja kisat järjestettiin Varkaudessa. Suuret onnittelut Paavolle ja Reetalle!! Pian se kakkosluokka kutsuu teitäkin :) 

Velipoika Remu Jangas Direct Action on puolestaan kunnostautunut kyyhkysjahdissa noutavana koirana :) Remun blogista löytyy myös kuvia Jarkko-isännän ylpeästä apulaisesta. 


Siskotyttö Nuppu Jangas Dolce Vita jatkaa tunnollisesti pentujen hoitoa, vaikka se yhä enenevissä määrin viettää aikaa myös muualla kuin pentulaatikossa. Mahakin tuntuu rauhoittuneen ja pennut nukkuvat masut pyöreinä. Toissapäivänä Nuppu oli järjestänyt meille hieman jänitystä elämään. Tullessani kotiin iltapäivällä ihmettelin, etteivät sähköt toimineet jääkaapissa, keittiön yhdessä pistorasiassa tahi TV:ssä. Totesin, että sulake lienee palanut ja Stig saa sen sitten korjata palatessaan kotiin. Mies kiltisti vaihtoikin sulakkeen, muttei kulunut kuin hetki ja kuului piff - ja taas sulake paloi. Samalla Stig huomasi, että työhuoneesta tuli savua ja kummallinen haju. Nuppu oli ilmeisesti protestoinut kurjaa kohtaloaan ja pissannut koiran pedille, josta pissa oli valunut läpi lattialle. Ja Murphyn lain mukaisesti juuri siinä kohtaa kulki radion johto, jota joku aikaisemmista pennuista (Raisa pentuna tai Raisan omat pennut) oli hieman työstänyt hampaillaan. No, onneksi sulake pelasti tilanteen ja selvisimme säikähdyksellä, mutta katastrofin ainekset olivat siis koossa... Pentuhuoneessa ei siis tällä kertaa kukaan naperoista saa lupaa tassutella aitauksen ulkopuolella. 

Pennut kasvavat kovaa vauhtia edelleen ja tänään syntymäpainonsa ehti tuplata kolmikko pikku-Masi (edelleen se isoin pentu 644 gramman painollaan), Artturi (606 g) ja Valkovuokko (492 g). Nyt vielä odotellaan, että Rusoposki, Kanerva ja Tulppaani saavuttavat lisää painoa. Mr Cool alkaa jo kovasti avata silmiään ja silmänurkista näkyy hieman tummaa. Lähipäivinä varmaan koko porukka alkaa hiljalleen nähdä ympärilleen.  


Wilma eli Jangas Ees-Taas osallistui tänään taippariin, mutta ei valitettavasti päässyt hausta läpi. Nyt jälki ja vesinouto onnistuivat puolestaan tosi hienosti. Haku oli kuulemma turhan suppeaa, mikä on sikäli nuoren koiran kohdalla ihan positiivinen piirre. Jos haku on nuorena laajaa, tulee siitä yleensä vanhemmiten todella pitkälle loittelevaa... Wilma oli kuitenkin pitänyt hyvin yhteyttä emäntään, käyttänyt nenäänsä ja laukauksesta jatkanut hakua. 

11.9.2010 Sastamala (Äetsä) t. Simo Syrilä SPA0   

Sosiaalinen käyttäytyminen: Vilmaa ei juuri muut koirat kiinnosta. Haistelee ihmisiä varovasti ja antaa kosketella. Hyväksytty. 

Haku ja laukaus: Vilma käyskentelee metsässä pistoja tehden. Eteneminen on varovaista ja innotonta. Ajoittain Vilma ihmettelee metsää ja ryhmää, välillä nuuskii maavainua käyttäen mättäät. Laukauksen jälkeen jatkaa. Pitää yhteyttä ohjaajaan, joka osaa sopivasti kannustaa. Hylätty. 

Jäljestys: Vilma ohjataan jäljelle. 1. osuus varoen, kulma tarkasti. Jäljestys varmenee toisella osuudella loppua kohden. Kiertää kaadolle takakautta. Nuuhkii kaadon. Hyväksytty. Vesityö: Empien veteen ja mietiskelyn jälkeen uimaan. Noutaa pukin ohjaajalle käteen. Hyväksytty. 

Tottelevaisuus: Vilma on kuuliainen koira. Hyväksytty. Yhteistyö ja yleisvaikutelma: ohjaaja osaa kannustaa nuorta koiraa sopivasti. Hiukan lisää treeniä, jotta metsä ja sen hajut tulevat tutummiksi. 

Kokonaisarvostelu: Hylätty.

Pikkuväki viikon iässä

Nupun pennut täyttivät eilen jo ensimmäisen viikon. Ne ovat kasvaneet hurjasti ja tänään sekä Lilja että Mr Cool olivat jo kaksinkertaistaneet painonsa sitten syntymän. Tulppaanin paino on vielä 373 g, kun taas isoimmat pikku-Masi (598 g) ja Artturi (552 g) ovat jo yli puolen kilon painoisia "voipaketteja".Sain päivitettyä tämän päiväiset kuvat viikon ikäisistä pennuista kotisivuille Pentuja-sivun yhteyteen.

Pentulaatikosta kuuluu lähinnä vain tyytyväistä mutinaa ja maiskutusta. Pennut ovat jo erittäin tehokkaita löytämään tiensä nisille ja Nuppukin viihtyy jo osan aikaa poissa pentulaatikosta. Pennut nukkuvat tyytyväisiä äitimamman verrytellessä varmastikin kivistäviä lihaksiaan. Kirsut ovat tummuneet entisestään ja pennut ryömivät jo tehokkaasti eteenpäin. Monesti Nuppu ei ehdi edes makuulle, kun naperot roikkuvat jo tissillä. Bio Sensor-ohjelmaa on jatkettu ja nyt pennut alkavat inistä lähes poikkeuksetta joutuessaan pää alaspäin ja selälleen.

Tassut kohti taivasta (Mr Cool)

Nupun maha on rauhoittunut sen saatua ruoan mukana maitohappobakteeria, vaikka edelleen se tulee päästettyä yöllä ulos kertaalleen tai muuten kakat tulevat helposti sisälle. Päivät se selviää jo hyvin katrastaan hoitaen itsekseen.

"Viisaat päät yhdessä?"

Eilen Nupun perhe eli Pauli, Riikka ja lapset Joonatan ja Silja kävivät Nuppua ja pentuja moikkaamassa. Voitte vain kuvitella kuinka onnellisen näköinen Nuppu oli heittäytyessään selälleen Paulin rapsutettavaksi. Tänään pennut pääsivät filmitähdiksi, kun FST:ltä oli kaksi ihmistä kuvaamassa Stigiä pappaohjelmaan nimeltä "Farsor" ja samalla he kuvasivat pentuja kanssamme. Eli marras-joulukuussa pennut saattavat vilahtaa TV-ruudussakin. Nuppu ei pistänyt pahakseen pentulaatikon vierellä olevia ihmisiä, vaikka eivät he tietty pentuihin koskeneetkaan.

Pennut ovat jo oppimassa kovaa vauhtia uusia taitoja, vaikka vielä asiat vaativatkin aikaa. Alla Rusoposki yrittää jo kovasti ryömiessään nostaa mahaa maasta. Vaikka Nuppu vielä edelleen tunnollisesti "vaihtaa vaipat" pennuilta eli nuolee masut ja putsaa pissat ja kakat, yritti Valkovuokko jo kovasti kakata itsekseen, varsin hyvällä menestyksellä. Eikun fleecehuopa pesuun ;)

Bio Sensor-ohjelma alkoi taas

Nuppu kahden vuorokauden ikäisten pentujensa kanssa

D- ja E- pentueiden tavoin aion käyttää tällekin pentueelle Bio Sensor-ohjelmaa. Tänään aloitimme tämän homman taas. Hauska oli heti nähdä eroja pentujen välillä: toiset protestoivat asiaa vastaan, mutta suurin osa oli ihan tyytyväisiä pienestä stimuloinnista huolimatta.

Bio Sensor-ohjelma suoritetaan pennuille 3-16 vuorokauden iässä kerran päivässä. Tämä on Yhdysvaltain armeijan 1970-luvulla kehittämä ohjelma, jonka tarkoitus on stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston kehitys on hyvin aktiivista juuri ensimmäisten viikkojen aikana, ja Bio Sensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen. Aivosolujen välisten synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan. Mitä aiemmin hermosto alkaa kehittyä, sitä enemmän synapseja ehtii syntyä kriittisen kehitysvaiheen aikana. Näin pennun hermosto kehittyy varhemmin ja niiden ongelmanratkaisukyky ja stressinsietokyky paranee. Samanaikaisesti Bio Sensor hyödyttää pentua myös sosiaalistamisen kannalta, ja menetelmä totuttaa pentua käsittelyyn. Hyvän hermoston ja stressinsietokyvyn omaava koira pystyy aikuisenakin oppimaan tehokkaammin, ja toimimaan paremmin vaativissakin tilanteissa. Ohjelman on todettu parantavan myös vastustuskykyä.

Ohjelma toistetaan kerran päivässä, mutta ei useammin, sillä liiallinen stressaaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pentu kerrallaan käydään kaikki viisi kohtaa läpi ja jokainen osio kestää 3-5 sekuntia:

1. Kosketusärsyke

Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä vanupuikolla. Ei ole väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei.

2. Pää ylöspäin pystyasennossa

Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella.

3. Pää alaspäin pystyasennossa

Kuten edellä, mutta pää alaspäin.

4. Selkäasento

Pidetään pentua selällään kämmenillä.

5. Lämpöärsyke

Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Pentua ei estetä, jos se yrittää ryömiä pois alustalta.

Seuraavasta linkistä löytyy lisätietoja ja kuvia ohjelmasta:

Diana's Kerries kotisivu

Pentujen kuulumiset ensimmäisiltä päiviltä:

Eilen punnituksessa pikku-Tulppaanikin oli noussut takaisin syntymäpainoonsa. Kaikille pennuille oli tullut 20-30 grammaa lisää painoa. Eilen pennut painoivat 224-364 grammaa. Isoin oli pikku-Masi ja pienin Tulppaani. Muutamalle on tullut jo väriä ennen aivan vaaleanpunaisiin kirsuihin ja napanuorat ovat pudonneet pois yksitellen. Pennut tuntuvat muutenkin kasvavan ja vahvistuvan ihan silmissä. Pennut ovat erittäin tehokkaita "imureita" ja maitoa tuntuu suorastaan pulppuavan niiden kurkkuihin. Nuppu saakin ruokaa kolme kertaa päivässä pystyäkseen imettämään koko laumaa kunnolla. Valitettavasti äitimuorin maha on edelleen sekaisin istukoiden syömisestä, mutta se ei tunnu pahemmin haittaavan. Ulos tuore äiti haluaa muutaman kerran päivässä ja pari kertaa päivässä se kiertää remmissä korttelilenkin ja vetää jo vauhdilla kotiin lähestyessämme kotiporttia.

Tässä vielä kuvia pentujen rauhallisesta elämästä.

Masu täynnä maitoa (ikää yksi vuorokausi)

Tulppaanilla on jo tummaa väriä kirsussa (2 vrk iässä)

Koko lauma maitobaarissa

Vuorokauden ikäiset F-pennut ja E-pentueen joukkolonkkakuvaus

Masut täynnä maitoa on hyvä mammia

Nupun pennut ovat tutustuneet tähän hassuun maailmaan jo vuorokauden ajan. Pikku-Tulppaania lukuunottamatta pentujen paino oli kohonnut muutamalla kymmenellä grammalla. Pienen tytön paino oli sen sijaan hieman pudonnut, mutta toisaalta se on hyvin jäntevä ja tissittelee siinä missä muutkin. Joten tytön kehitystä saa seurata hieman tavallista tarkemmin. Takakannuksetkin poistettiin muutamalta pennulta. Sain otettua myös yksilökuvat naperoista ja ne on lisätty kotisivuille Pentuja-sivun yhteyteen. Kuten kuvista näkee, niin pennut ovat hyvin tasaisia ja tummia. Eilen Nupun isäntäväki eli Pauli ja Riikka kävivät Nuppua ja pentuja moikkaamassa. Nuppu ilostui kovasti heidän tapaamisestaan, vaikka näyttikin varsin voipuneelta pentujen synnytyksen jäljiltä.

Pikkuinen nöpönenä (pikku-Masi)

Kaksi urospentua etsii vielä omaa aktiivista, harrastavaa ja ennen kaikkea rakastavaa kotia. Toivoisin poikia harrastuskoiriksi (metsästys, MEJÄ, agility, TOKO) aktiivisiin koteihin.

------------------------------

Sitten siirrytään pienistä tulokkaista E-pentueen asioihin. Eli olen saanut varattua nuorisolle joukkolonkkakuvausajan 5.10.2010:

JOUKKOLONKKAKUVAUS ja SILMÄTARKASTUS

Aika: tiistaina 5.10.2010 klo 15-20 (2 koiraa per tunti)

Paikka: Vetset, Kirkkonummi http://www.vetset.fi/
Eläinlääkäri Päivi Vanhapelto
Hinta: lonkat + silmät 154,90 € (kyynärpäät 38,60 €, vain silmät 50 €)

Muuta muistettavaa: Mukaan tulisi ottaa virallinen rekisteritodistus ja koiran tulee olla syömättä 12 tuntia ennen lonkkakuvausta. Koirat eivät saa osallistua virallisiin näyttelyihin/kokeisiin 28 päivään lonkkakuvauksen jälkeen dopingsääntöjen takia.

Ilmoittautumiset kasvattajatädille mieluiten sähköpostitse :)

Nuppu synnytti ison pentueen

Eilen illalla oli jo Nupun tiineyden 65. vuorokausi ja äitinsä tavoin se edelleen piti masuasukeistaan. Siitä huolimatta, että useimmat koirakirjat muistavat mainita, että ensikertalaiset ja suuria pentueita saavat nartut synnyttävät usein aiemmin kuin laskettuna 63. vuorokautena, eleli Nuppunen siis edelleen mahakkaana täällä luonamme Harakanpesässä. Olemme itse menossa Stigin kanssa Kätilöopiston Haikaranpesään synnytysvalmennuksen, joten Stig nimesi sitten kotimme Nupun Harakanpesäksi ja muisti pitää tarvittavat synnytysvalmennukset viikonloppuna ;) Nupun Jangas Dolce Vita lämmöt viimein eilen hieman laskivat (edes sinne 37,1 ja 37,0 C) ja illalla se hakeutui pentulaatikkoon petaamaan ja makoilemaan. Yöllä heräsin muutamaan kertaan petailuun ja hieman rauhattomaan läähätykseen ja niinpä tänään olikin jäätävä töistä kotiin kätilöimään.

Nuppu viimeisillään synnytystä edeltävänä iltana

Synnytys alkoi siis 66. vuorokautena astutuksesta, kun Nupun supistukset alkoivat klo 8.44. Jo 9.07 tuli limatulppa eikä kauaakaan kuin ensimmäisen pennut takajalat sikiöpussissa näkyivät jo. Kello 9.30 syntyi ensimmäinen ja porukan isoin pentu 318-grammainen isäänsä muistuttava täpläpäinen poika, "pikku-Masi" (myöhemmin Kaspian, J. Foxglove). Tällä tyypillä on myös kannukset takajaloissa. Eikä kauaakaan kuin tulostaan ilmoitti seuraava poika eli 252 g painava "Rusoposki" (Remo, J. Fir Tree), joka tuli maailmaan pää edellä. Rusoposkella on kauniit ruskeat laikut kummassakin poskessa, siis todellakin ihan erilliset laikut valkoisen keskellä. Veikeän näköinen kaveri. Kolmaskin pennuista oli poika, jolle oli kerääntynyt pianoa 290 grammaa ja pää edellä tuli tämäkin kaveri. Pojalla on hieman miekkaa muistuttava kuvio manttelissa, joten olkoon hän (kuningas) "Artturi" (Piko, J. Field Fennel).

Videolla Nuppu imettää ensin syntyneitä pentuja ja saman aiheen toistoa

Tämän jälkeen olikin sitten tyttöjen vuoro, Nupun omat kukkaset. Ensimmäisenä tyttärenä saapui klo 10.15 "Kanerva" (Fanny, J. Field Poppy), vaaleanruskea neito ja 287 g. Pää edellä tuli tämäkin pieni maailmaan. Seuraavana klo 10.55 pieni ja tumma "Tulppaani" (Ada, J. Flower Power), 228-grammainen tyttö. Sillä on hauska valkoinen läikkä pepussa, ja hyvällä mielikuvituksella sain kuviteltua sen tulppaanin näköiseksi. Pentu ehti syntyä käydessäni pikaisesti keittiössä ja Nuppu oli ehtinyt putsatakin sen samoin tein. Tehokas äiti, joka ei paljon apua tunnu tarvitsevan. Tytöistä kolmas syntyi 11.25 ja painoi 232 grammaa. "Valkovuokolla" (Hertta, J. Forget-Me-Not) on hyvin valkovoittoinen pää ja siitä siis nimi. Viimeisenä narttupentuna päivänvaloon tupsahti klo 11.45 "Lilja" (kapea rantu selän manttelissa) (Nelli, J. Fleur-de-Lis), joka on pentueen pienin 222-grammainen tyttö, joka tuli helposti maailmaan perä edellä. Video Liljan syntymästä

Hännänhuippuna yllätyksekseni (pentujen tulo ei vaan tuntunut loppuvan) ilmestyi maailmaan vielä yksi uros klo 11.55. Tämä 266-grammainen "Mr Cool" (batman-merkki otsassa ja kapeat aurinkolsit pepussa ;) oli siis porukan kuopus. Sillä oli myös takakannukset, kuten pikku-Masilla ja Valkovuokollakin on yhdessä jalassa takakannus.

Summa summarum: Nuppu osoittautui uskomattoman hienoksi ensikertalaiseksi emoksi. Pentuja syntyi siis kaiken kaikkiaan 4 urosta ja 4 narttua ja synnytys kesti kokonaisuudessaan vain 3 tuntia. Nuppu hoiti itse kaikki alusta loppuun: se nuoli pennut kuiviksi, katkoi napanuorat ja söi jälkeiset. Pennut ovat kooltaan selvästi aikaisempia pentueitani pienempiä, mutta kuitenkin erittäin reippaita ja hakeutuivat heti nisille. Kokoa pennuille oli kertynyt 222-318 grammaa eli varsin tasakokoisesta katraasta on siis kyse. Myös ulkonäöltään pennut ovat kovin tasaisia, kaikilla on tumma mantteli selässä.

Kuusi ensimmäistä pentua

Nyt Nuppu on rauhoittunut hoitamaan suurta katrastaan pentulaatikkoon. Sieltä kuuluu vain tyytyväistä mutinaa ja maiskutusta. Tervetuloa maailmaan Jangas F-pentue!

Lotte läpäisi taipumuskokeen

Lotte eli Jangas Elin Kelin Klot osallistui tänään ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa taipumuskokeeseen Elimäellä emäntänsä Sanna Säilän kanssa. Lotte selvitti kokeen hieman ujostellen, mutta täysin hyväksytysti ollen E-pentueen ensimmäinen taipparin läpäissyt sisarus. Tuomarina toimi Veli Nurminen. Onneksi olkoon Sannalle ja Lottelle!!

Tässä vielä arvostelu:

29.8.2010 Kouvola, Elimäki t. Veli Nurminen SPA1   

Sosiaalinen käyttäytyminen: Vähän ujon oloinen koira, tulee kuitenkin hyvin toimeen ihmisten ja koirien kanssa. Hyväksytty. 

Haku ja laukaus: Hyvää sopivan laajaa, innokasta hakua. Käyttää maa- ja ilmavainua. Tottelee hyvin. Laukauksesta säpsähtää ja haku jatkuu. Hyväksytty. 

Jäljestys: Hidasta, osittain jäljen sivulla kulkevaa jäljestystä. Kulmassa kaarroksia. Loppu hyvin ja kaato kiinnostaa. Hyväksytty. 

Vesityö: Pienen empimisen jälkeen uimaan ja tuo pukin rantaan. Hyväksytty. 

Tottelevaisuus: Tottelee hyvin. Hyväksytty. 

Yhteistyö ja yleisvaikutelma: Hyvää yhteistyötä, kaikki toimii. Vauhtia saisi olla enemmän. 

Kokonaisarvostelu: Hyväksytty.

Agilitykisaamista, treenaamista ja odottelua

Eilen järjestettiin HSKH:n agilitykisat, joissa kisasin sekä Rommin että Raisan kanssa. Rommi eli Toivosen Lauran McTwister's Red Onion on tällä hetkellä hyvän vauhtinen kisakaveri minulle. Rommi on sellainen hieman rauhallisempi ja vanhempi 6-vuotias herttainen walesiherra, joka on jo Lauran kanssa kisatessaan päässyt maksi2-luokkaan. Rommi ja Laura olivat aiemmin omassa koulutusryhmässäni, joten se on tuttu poika minulle jo vuosien takaa. Eilen tulokset olivat kerrassaan uskomattoman hienoja: hyvä Rommi! Ekalta Ritva Herralan radalta tuli 0 vp ja sijoitus 2. eli se oli ensimmäinen kolmesta LUVA-tuloksesta kohti korkeinta 3-luokkaa! Toiselta eli Marjo heinon hyppyradalta saimme myös nollatuloksen, mutta sijoitus jäi vaatimattomaksi 7. ja sillä ei enää LUVAa saadakaan kakkosista. Mutta yhtä kaikki hienosti tuplanolla tulokseksi (tosin tuplanolla ei merkkaa mitään kakkosissa, mutta kivalta se tuntuu silti!). Olen kisannut Rommin kanssa vasta muutamia kertoja emmekä ole käyneet treenaamassa kuin muistaakseni yhden kerran kesän alussa.

Raisan kanssa kisat eivät mennetkään yhtä hyvin putkeen (tai siis menivät putken väärään päähään tai A:lle putken sijaan). Seli seli, olin jo tietty väsynyt Rommin kanssa juoksemisesta ja kasvava vauvamaha alkoi jo hidastaa vauhtia verrattuna pieneen pyörremyrskyyni. Virheet tulivat oikean U-putken pään löytämisessä, kun en ennakoinut tilanteita tarpeeksi, olin siis Raisaan nähden hieman jäljessä ja ansaan mentiin. Raisu kun on tosi nopee ja estehakuinen. Ekalla radalla sama kohta oli myös kakkosissa ja Rommin kanssa se selvitettiin hienosti ;) Toisella radalla kyseessä oli viidenneksi vika este, siihen asti tehtiin puhdasta rataa...

Myös kolmas walesilainen osallistui kisoihin: Tessa ja Matti Siirtola saivat peräti tuplanollan! Hienoa :)

Mites sitten Nupulle kuuluu? Tänään on 62. tiineysvuorokausi eli huomenna olisi laskettu päivä. Maha on iso ja pentujen liikkeet tuntuvat, vyötärönympärys oli 60. vrk 70 cm eli Raisan vastaavaan mittaan (77 cm) verrattuna selvästi pienempi. Todennäköisesti tulossa on hyvänkokoinen pentue, muttei kuitenkaan ihan 8-9 pentua. Nupun lämmöt ovat olleet 37,8 C ja 38,4 C välillä, eilen aamulla olivat laskeneet 37,4 C noustakseen taas illaksi. Eli tänään ei ole vielä mitään tapahtumassa. Tosin jos Nuppu seurailee mummunsa ja äitinsä ja siskonsa jalanjäljillä pennut syntyvätkin vasta 63.-66. tiineysvuorokausi ja keskellä päivää. Nuppu jaksaa edelleen hyvin lenkkeillä muutaman kilometrin päivässä, mutta yöllä ja päivällä yksin olleessa tulee helposti pissat sisälle kohdun painaessa virtsarakkoa. Niinpä meillä pidetään tätä nykyä sanomalehtiä eteisessä.

Keskiviikkona kävimme Raisan kanssa syksyn viimeisellä kerralla Riitan TOKO-treeneissä. Kuukauden (laiskan) treenauksen jälkeen Raisu alkaa olla taas kisakunnossa, joten tarttisi katsoa syksyksi kisoja, jotta pääsisimme taas askeleen lähemmäksi tavoitettamme eli tottelevaisuusvalion arvoa. Vielä pitäisi harjoitella seuraavia asioita:
Paikallaolo: eri paikoissa, eri koirien kanssa, eripituisia aikoja, eri piiloja ja erimittaisia matkoja piiloon mennessä
Seuraaminen ja kehääntulo: etenkin kehääntulossa minua jännittää ja Raisan pää pyörii ihmeissään. Seuraamisen aloittaminen saattaa mennä turhankin vauhdikkaasti ja edistäen, mutta Raisa parantaa selkeästi loppua kohti. Vielä toisinaan hiomista täyskäännöksiin (palkka pallolla) ja sivuaskeleissa Raisa saattaa tulla hieman eteen.
Liikkeestä istuminen: sujuu yleisesti ottaen hyvin, mutta istuminen voisi olla vielä nopeampi.
Luoksetulo: alkaa taas sujua hyvin, mutta välillä ilmenee hieman ennakointi seisomisen pysähdyksessä.
Ruutu: Raisa jäi välillä ihan ruudun etureunaan. Nyt ruutuunmeno on parantunut odottamisellani ja näyttöruuduilla. Lopun paikallaoloa ja luoksetuloa tarttee edelleen hioa, vaikka se ihan hyvältä näyttääkin. Lisäksi olemme aloittaneet merkin kautti ruutuun menon harjoittelun.
Hyppynouto: vinot heitot ja hyppy takaisin on työn alla. Suoraan heitetyn kapulan nouto yleensä onnistuu, ellei pienet laipat ja vanha kieltäminen ala kummitella pienen spanielin mielessä.
Metalliesineen nouto: välillä ihmeellistä rauhoittelua kapulalla, muuten hyvin. Raisa saattaa toisinaan pureskella jopa metallikapulaa suussaan. Kapulanpito-harjoituksia kotosalla kaikilla eri kapuloilla.
Tunnistusnouto: alkaa taas sujua hyvin. Raisalla on tarkka nenä ja oikea kapula on löytynyt joka kerta tämän vuoden treeneissä. Kapulan tuomisessa valitettavasti purkeskelua, joten olen palkannut ja vapauttanut Raisaa jo sen tuodessa kapulaa minulle. Harjoittelemme luovutusta ja kapulan pitämistä erikseen.
Kauko-ohjaus: kaipaa vielä pientä hiomista. Seisomisesta istumisen tekniikka on heikko eli sitä aletaan harjoitella peruuttamisen kautta kotosalla. Pieniä huolimattomuusmokia ja sivuttain kääntymistä takapalkalle välillä, mutta hyvä ilme.

Summa summarum: Raisa on pätevä, mutta kaipaa toki treeniä (ja emäntä eritoten!). Nyt alamme katsastaa kisoja mahdollisesti joku yksittäinen syyskuulle ja muutama marraskuulle. Agilityssäkin tavoitteena on kisata vielä syyskuun ajan. Lokakuu vietetään mitä ilmeisimmin aika tiiviisti pentujen hoidon parissa.

Pyöristynyt Nuppu asettui taloksi

Nuppu nauttii iltapäivän auringosta yhdeksännellä tiineysviikolla (58. vrk)

Nuppu eli Jangas Dolce Vita asettui maanantaina taloksi ison mahansa kanssa. Masu on jo laskeutunut, joten synnytys alkanee todennäköisesti viikonloppuna tai ensi viikon alusta. Laskettu päivähän Nuppusella on ensi maanantaina 30.8. Jännityksellä siis odottelemme tulevaa. Nuppu on vielä yllättävän pirteä ulkoillessaan ja ruoka maistuu varsin hyvin. Pissan pidättäminen on vaikeaa, kun pennut selkeästi painavat jo rakkoa.



Blogista on kokonaan jäänyt mainitsematta Wilman, Ellan ja Lotten näyttelytulokset:
Lotte eli Jangas Elin Kelin Klot oli heinäkuussa Helsingin näyttelyssä Markku Santamäen arvosteltavana EH 1.
Wilma eli Jangas Ees-Taas osallistui Vesilahden ja Teuvan näyttelyihin saaden kummastakin tuloksen EH1.
Ella eli Jangas Elli-Velli sai myös EH1.

Eli ihan hienosti nuorilta tyttösiltä.

Sisarukset Essi, Pipsa ja Dante ovat puolestaan hienosti pärjänneet epävirallisissa agilitykisoissa. Dantella on jo muutama kakkossijoitus mölli-luokasta ja Pipsa oli HSKH:n knock-out kisan kolmas :) Hienoa osaamista niin nuorilta koirilta kuin ohjaajiltakin! Saas nähdä pääsevätkö ne myös springerimestaruuksiin eka kertaa kisaamaan syyskuun lopussa. Muuten kisavalmius alkaa häämöttää, kepit tarttis vaan saada kuntoon seuraavan kuukauden sisällä.

Remu nousi kakkosiin kolmannen nollavoiton siivittämänä :D

Sain tänään uskomattoman hienoja uutisia: Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen olivat ahkeroineet tänään kolmannen nollavoittonsa parin viikon sisään ja näin koirakko pokkasi SERTin ja heidät nähdään seuraavan kerran kakkosluokassa agilityssa. Kisat olivat Tampereella ja järjestäjänä oli heidän kotiseuransa TAKUT. Tuomarina toimi Sisko Pulkkinen.

Remu on ehdottomasti nopeimpia agilitykoiria kasvateistani ja siinä mielessä vaativa harrastuskaveri, mutta homman toimiessa tulokset ovat näin uskomattomia. Kovin moni ei yllä vastaavaan suoritukseen ;) Onneksi Kaisalla oli ennen Remua jo kokemusta agilityssa kisaamisesta. Siis vielä kerran mielettömän suuret onnittelut Kaisalle ja Remulle!

Remulle kaksi nollavoittoa agilitystä viime viikolla!

Remu eli Jangas Direct Action ja ohjaajansa Kaisa Majanen ovat ahkeroineet tällä viikolla peräti kaksi nollavoittoa ykkösluokasta, mikä on aikas uskomaton saavutus!!

Ensimmäinen nolla tuli torstain iltakisoissa Tampereella 46 koirakon joukosta ja toinen nolla seuraavana lauantaina 31.7 Orivedeltä Johanna Wütrichin tuomaroidessa 18 maxi-1 koirakkoa.

Suuret onnittelut Kaisalle ja Remu-Eemelille!

Meillä viime viikot ovat kuluneet niin mökkeillessä aurinkoisissa tunnelmissa Ruovedellä kuin synkemmissä tunnelmissa Vaasassa avomieheni äidin menehtymisen ja hautajaisjärjestelyjen merkeissä. Niinpä kisaaminenkin jäi, vaikka olin Raisan Kouvolaan ilmoittanut.

Tällä viikolla ollaan kuitenkin päästy taas rutiineihin kiinni ja käyty niin Railan treeneissä agilityssä, kouluttamassa Raisan taitavaa nuorisoa kuin Riitta Jantunen-Korrin TOKO-kurssillakin. Raisa tuntuu edelleen muistavan ja osaavan uskomattoman hienosti, vaikka taukoa on alkuvuodesta tokoilussa ollut paljon. Ensi viikonloppuna odottaakin meitä HSKH:n agilityleiri Raisun kanssa :) Myös Sanna ja Lotte lähtevät mukaan leireilemään, Waden seurassa tietty.

Harry-herra pääsi keskiviikkona eläinlääkäriin ja joutui antibioottikuurille anaalirauhastulehduksen takia. Toivottavasti antibiootit purevat ja peppu lakkaa vaivaamasta.

Taipparikausi lähestyy

Taipparikausi on oikeastaan jo alkanut ja nyt olisi siis E-pentujen vuoro osallistua (ja onhan tuo C-pentuekin vielä päässyt livistämään tästä huvista). Tässä tulevia kokeita, katsokaahan itsellenne sopivat:

14.8. Sammatti ilm. 2.8.
15.8 Elimäki ilm. 2.8
21.8 Elimäki ilm. 10.8
22.8 Espoo ilm. 6.8
24.8 Marttila ilm. 11.8
28.8 Heinola ilm. 16.8
28.8 Turun ymp ilm. 13.8
29.8 Elimäki ilm. 22.8
4.9 Ruovesi ilm. 24.8
11.9 Sastamala, Äetsä ilm. 24.8

Lisäietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyy seuraavasta linkistä: Spanieliiton taipumuskoekalenteri. Muistakaahan, että monesti kokeet täyttyvät jo paljon ennen ilmoittautumisajan päättymistä eli kannattaa hoitaa ilmoittautuminen ajoissa.

Mitä taipumuskokeessa sitten tapahtuu? Seuraavasta linkistä voi lukea kokeen kulusta: Taipumuskoe.

Järjestetään kahden viikon päästä tiistaina 10.8 taipparitreenit Ojangossa agilitytreenien jälkeen eli katsotaan ainakin miten laahausjälki fasaanilla sujuu Raisan naperoilta. Samalla voidaan katsoa hieman hakua ja riistapukin noutamista.

Dantelle menestystä agilityn mölli-kisoissa!

Dante alias Jangas Even-Stevens on aloittanut kisaamaan mölli-maxiessa emäntänsä Viivi Koivusen kanssa. Ja kasvattajatäti ja kouluttaja saa vaan röyhistellä rintaansa ;) Viime viikon keskiviikkona tuloksena oli kaksi kieltoa eli 10 vp ja eilen illalla tulos kirkastui hienosti 5 vp ja sekin hassusti A-esteen ohittamisesta. Aika oli silti varsin hyvä :) Upeata osaamista ja ikää Dantella on edelleen vasta 16 kk!! Tästä on hyvä jatkaa ja nyt kun vaan kepit saadaan kuntoon, niin kisat odottanevat jo heti 18 kk:n kisaiän tullessa täyteen. Ihan on äitinsä poika tuo Dante, ja uskomattominta kaikessa on se, että Dante on Viivin ensimmäinen agilitykoira.

Myös Essi oli päässyt Markuksen mukaan kisaamaan, mutta matkalle kertyi huimasti enemmän virheitä, tosin ilmeisesti varsin reippaalla vauhdilla ;)

Ticon rata virallisessa kisassa päätyi tällä kertaa hylkäykseen. Tuomarina kaikilla radoilla toimi Mia Laamanen.