Tico mölli-agilityssa

Tico ja Sari osallistuivat tänään ensimmäisiin epävirallisiin agilitykisoihinsa. Tico suoritti rataa kuuliaisesti, odotti lähdössä maltillisesti ja suoritti hyvin kontaktit. Kisaan saa olla siis erittäin tyytyväinen. Tuloksena oli hylky Ticon karattua A-esteelle. Eiköhän Ticokin pääse kesällä virallisiin kisoihin. Nyt tartee vain harjoitella Sarin ja Ticon kanssa A:n ohitse ohjaamista ;)

Raisan kanssa käytiin puolestaan TOKO-treeneissä, mikä olikin helpommin sanottu kuin tehty. Autoni ei suostu starttaamaan ja menee korjaamolle perjantaina, mutta nyt oli sitten sitten sumplittava kulkemista ilman omaa autoa. Järvenpäähän päästiin ongelmitta, kun isä ja sisko olivat menossa samoihin aikoihin Tikkurilasta Nurmijärvelle. Takaisin tulo vaatikin toista tuntia aikaa ja varsin paljon sompailua. Pääsipä Raisa ekaa kertaa bussillakin matkustamaan.

Riitan treeneissä harjoiteltiin viime viikon tapaan noutamista. Tällä kertaa oli uusi kaninkarva mukana ja johan noutaminen taas onnistui. Raisa tarttui innolla kapulaan ja toi sen hyvin. Kaninkarva on ihme juttu :)

Seuraavana luoksetulon pysähdys, jossa luoksetulo ja pysähdys oikein napakat ja hyvät, mutta seisomista perusasentoon tulo taas epävarma. Nyt sitten harjoitellaan paljon seisomisesta luoksetuloja.

Lopuksi vielä kauko-ohjauksen istu-seiso, johon kiinnitettiin huomiota viimeksi. Nyt taakse heitetyt namit ovat tuottaneet tulosta ja liikeradat näyttivät tosi hyvältä :) Oli siis oikein kivat treenit ja Raisa toimi ehkä hieman tavallista laiskemmin, mutta kuitenkin ihan tarpeeksi reippaasti. Yllättävän vähän juoksu vaikuttaa sen treenimotivaatioon.

MEJÄ- ja agiitytuloksia

Remu eli Jangas Direct Action osallistui Kaisa Majasen kansa kolmanteen MEJÄ-kokeeseensa. Tulos oli hienosti AVO2 39p, harmittavasti riistajäljet pudottivat pisteet ykköstuloksesta. Valkeakosken kokeessa Remu oli kuitenkin kokeen toiseksi paras. Tuomarina toimi Jarno Nummijärvi.

Remun arvostelu tulee tässä:

"Hyvä vauhdikas lähtö. I osuuden alussa vauhdikkaasti pois jäljeltä, tuomitaan hukka. Makaus OK. II osuus mallikasta maa- ja ilmavainuista jäljestämistä. Kulma ja makaus oikaistaan. III osuus varmaa hyvävauhtista jäljestystä. Kaato omistettiin nuollen. Ohjaajalta erinomainen suoritus. "

Velipoika Tarmo aka Jangas Da Vinci Code kävi Sinttu Immosen kanssa toisella jäljellään (!) Oittaan kokeessa ja mikä uskomattominta Tarmo-tarkkanenä sai AVO3-tuloksen ja 27 pistettä! Tarmon tuomaroi Paul Vuori. Uskomattomat veljekset :) Ja onnittelut Kaisalle ja Sintulle.

Tässä Tarmon arvostelu:

"Tarmo tarkistaa lähtömakuun huolellisesti. Ohjaaja käyttää opastusalueen hyödyksi ja opastaa innostaen alueen loppuun. Ensimmäisen osuuden alussa Tarmo pysähtyy pari kertaa hakien ohjaajasta henkistä tukea. Osuuden sulavaliikkeinen koira jäljestää reippaalla vauhdilla. Ensimmäisen makuun merkitsee selkeästi ja kulma menee tarkasti. Toinen osuus reipasta vauhtia mutta tehden jo enemmän tarkistuslenkkejä. Toinen makuu ja kulma tarkasti. Heti kolmannen osuuden alussa jää tarkistelmaan jäljen viereen eikä lähde eteenpäin, tästä hukka. Edetään osuus hyvin jäjestäen lähes loppuun, mutta jo lopun häämöttäessä poistutaan jäljeltä, josta toinen hukka. Palautuksen jälkeen suoraan sorkalle jota katselee aluksi epäluuloisen näköisenä mutta uskaltautuu nuuskimaan. Hyvä suoritus, joss alussa tehdään hienoa työtä, mutta kyllästytään matkan ollessa sääntöjen mittainen."


Eilen oli Paavon agilitydebyytin vuoro. Tuloksena oli vielä hylky, mutta nuorihan Paavo vielä onkin. Renkaalla oli vielä ollut hieman epävarmuutta ja ihmisiä piti moikkailla. Elvis-eno (Jangas Cola For Elvis) puolestaan loisti Reetan kanssa ja sai toisen nousunollan kakkosluokasta :)

Samana päivänä toisaalla ranskalaisvahvistus (toivottavasti sulhaspoika tytöille) Masi ja Janni saivat ekan nollan ykkösluokasta.

Raisa sai mököttää kotona juoksuaikaisena.

MEJÄä, TOKOa ja agilitya

Reippaat D-huligaanit ovat taas olleet vauhdissa (blogi vaan ei pysy samassa tahdissa):

Tiistaina Raisa pääsi tokoilemaan ja Tico agilityyn. Ja Tarmokin kävi agilityssa. Itse juoksin, pyöräilin ja autoilin paikasta toiseen kieli vyön alla. Päivällä etsin neljästä eri kaupasta verta, mutta eihän sitä löytynyt! Niinalle soitettuani tuli sitten testiviesti: "löytyi!". hain veren Niinalta Kontulasta, ajoin Sipooseen jälkeä tekemään, juoksin jäljen vartissa ja myöhässä Riitan TOKO-treeneihin. Raisan kanssa harjoiteltiin vähemmän onnistuneesti ruutua, kauko-ohjauksen istu-seiso ja noutoa. TOKOsta täyttä höyryä Ojankoon ja agilityä kouluttamaan kolmeksi tunniksi. Tico on tosi lupaava ja vauhdikas agilityssa. Suurimmat haasteet liittyvätkin Sarin mukana ehtimiseen, kun pikkuneiti on aikas tuulispää. Tico uskoo kuuliaisesti ohjausta ja suorittaa edelleen kontaktit kunnolla ja kepeilläkin uskoisin, että he edistyvät pian kisavalmiuteen.

Keskiviikkona Tarmo jäljesti ensimmäistä kertaa verijälkeä ja hyvin poika menikin. Varsin jälkitarkasti, maavainuisesti ja rauhallisesti. Hyvältä näytti :) Ei kun vaan lisää treeniä, niin kyllä Tarmosta vielä tosi hyvä jälkikoira tulee...

Raisalla alkoi sunnuntaina juoksu, jonka takia joudumme jäämään pois kahdesta agilitykisasta ja kahdesta TOKO-kokeesta. Tylsää ja mälsää, mutta toisaalta hyvä että juoksu alkoi, kun edellisestä oli väliä jo 8 kk. Ei siis päästä Raisun kanssa agilitytreeneihinkään.

Raisan ekat agilitykisat Kirkkonummella

Nyt on sitten ensimmäiset kisat takanapäin. Kirkkonummen KKK-hallissa tuomarina toimi Ritva Herrala. Raisa oli loistava, emäntä ei. Tuloksena siis HYL.

Raisa odotti kauniisti lähdössä ja suoritti ekan esteen ongelmitta käskyn saatuaan. Kolmannella aidalla juoksin Raisan edellä ja olin jo ohjaamassa kauempaan putkeen koiraa katsomatta sillä seurauksella, että se juoksi aidasta ohi (ohjaukseni mukaan) ja putkeen. Siitä siis jo heti hylky. Tämän olisi voinut välttää ohjaamalla toiselta puolen tai odottamalla hieman koiraa ja käskyttämällä selvemmin. Selän taakse Raisun ei pitäisi jäädä IKINÄ, mutta mites taas kävikään...

Putkesta tullessa Riesa lähti yleisön suuntaan ja törmäsi (!) numerotauluun. Tämän olisi helposti voinut välttää puhumalla koiran tullessa putkesta. Tämän episodin jälkeen päästiin vauhtiin ja selvittiin aika kinkkisistäkin kuvioista, kontaktit mallikkaasti pysähtyen ja useamman sekunnin paikallaan ollen. Kepit meni uskomattoman hyvin siihen nähden, että valssasin ennen niitä: ei epäröintiä sisäänmenossa ja suoritus loppuun asti sujuvaa. Käsi apuna koiran vierellä, muttei tarvinnut enää yhtään ohjata kädellä. Lopussa taas ihmeteltiin putken numeroa samassa kohtaa kuin alussakin (siis juuri sitä samaista nro 19, johon Raisa törmäsi alussa). Raisa oli koko ajan hyvin kuulolla, tosi helposti ohjattavissa ja meillä oli kivaa. Siis ekojen kisojen suurimmat tavoitteet: hallittu lähtö, onnistuneet kontaktit ja kepit ja kuuliaisuus täyttyi, vaikka tulos olikin hyvin vaatimaton (tai siis jäimme ilman tulosta).

Radalla ei ollut meille toisinaan hieman hankalampia esteitä eli keinua, rengasta, muuria tai okseria.

Harjoiteltavaa ensi kisoja ajatellen:
- erilaisia räpistyksiä putken vierellä
- oma tarkkaavaisuus ohjauksissa
- keppien sisäänmenot entistä varmemmiksi
- keppien suoritus myös koira oikealla puolellani
- lähdöt myös minun sijoittuessani kauemmaksi ekasta esteestä (nyt otin varman päälle ja olin lähellä)
- estevarmuutta myös meille hankalilla esteillä

Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen Raisaan ja jotakuin tyytyväinen itseeni. Olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka paljon kisoja voikaan jännittää ja kotiin palatessa tuntuu olevan puolikuollut, vaikka kyseessä oli tosi lyhyt kisapäivä. Hyllystä huolimatta jaksoin keskittyä koko rataan ja ohjata koiraa loppuun asti. Raisa teki parhaansa ja oli tosi hyvä. Siis eikun seuraavaan koitokseen viikon päästä Hämeenlinnassa.

Viikon treenailut

Taas ollaan päivittäin treenailtu ja Ojangossakin vierailtu viikon mittaan kolmeen kertaan.

Maanantaina harjoiteltiin - yllätys, yllätys - keppejä. Mulla meinas hiukan palaa käämit Raisun kanssa. Esteet kun on yhdessä kasassa piti keppejä harjoitella muiden esteiden välissä ja Raisa ehti ennen pujottelu ainakin puomille, kahdelle putkelle (todella epäloogisista kulmista) ja A:lle. No, lopulta saatiin harjoiteltua sekä kujakeppejä suorana että suoria keppejä. Onnistumisia ja epäonnistumisia tuli tosin melkein yhtä paljon, mutta ollaan silti selkeästi edistytty. Toivottavasti en prässää Riesaa liikaa. Harjoiteltiin myös kepeille lähetystä aidalta ja sisäänmenot olivat tosi hienoja, mutta toinen keppi meinas jäädä pujottelematta, kun Raisa tuli liian kovalla vauhdilla. Nyt kapea rengas suoritettiin jo ongelmitta ja otettiin vielä loppuun muutama kontaktitreeni.

Tiistaina harjoiteltiin TOKOa lähikentällä. Ohjelmassa oli ketjuttamisharjoitus ja paikallaoloa. Paikkallaolo piilona tuuhea kuusi ja aikana noin 1,5 minuuttia. Harjoitus onnistui hyvin ja Raisa oli rauhallinen. Palkkana namikipolle pääsy kentän reunalle.

Sitten peräkkäin ilman välipalkkaa seuraaminen (joka meni tosi hienosti), liikkeestä maahanmeno (ei juuri huomauttamista), luoksetulo (onnistui!) ja kauko-ohjaus, jossa oli muistaakseni jotain hämminkiä ekan istumisen kanssa. Kolmannesta istumisesta vapautus taakse namikipolle. Lisäksi otimme noutamista paikallaolosta (edelleen haistellen ja rauhoitellen) ja sitten perään lähtemisiä kapulan lentäessä.

Keskiviikkona taas itse Ojankoon kouluttamaan ja Raisa pääsi ennen ja jälkeen pitäemieni harjoitusten sekä metsään juoksemaan että treenaamaan. Kepit onnistuivat ensimmäistä kertaa suorilla kepeillä varmasti ja itsenäisesti. Muutama väärältä puolelta sisäänmeno, mutta muuten tosi hienosti. Kepit onnistuivat myös putkesta tullessa ja esteeltä. Myös pituus, rengas, A-este ja puomi menivät ongelmitta.

TOKOilussa keskityttiin taas noutoon ja hyppyyn. Noudossa tuttuun tyyliin vanhat ongelmat ja hyppy innokkaasti ja varmasti.

Tänään torstaina olin Hannan TOKO-kurssin viimeinen kerta ja loppukoe avoimen luokan tyyliin.

Paikallaolo piilossa 3 min. Raisa oli rauhallinen, jäi kauniisti paikalle. Kehään mennessä se jo heti pisti pitkäkseen: tietää siis jo mitä tuleman pitää. Ryhmätreenit ovat tehneet tässä mielessä todella hyvää. Loppuvaiheessa se oli kuulemma hieman vaihtanut kankkua, mutta pysynyt rauhallisena. Perusasentoon nouseminen tapahtui hieman ennen käskyä. Ehdin vilkaista Raisaa, niin se jo ponnahti ylös.

Sitten yksilösuorituksiin. Heittelin ja revin lelua ennen kehään menoa ja palkkasin namilla perusasennoista. Seuraaminen oli kyllä jotakuin oikeassa paikassa, mutta pää kieppui eikä katsekontakti pysynyt koko aikaa. Ajoittain ihan hyvää, ajoittain haistelua ja kuikuilua. Sinänsä kaikki kuviot kyllä suoritettiin.

Liikkeestä maahanmenossa seuraaminen oli mielestäni taas parempaa, maahan ok ja pysyi paikalla hyvin, mutta taas perusasennossa ennakointia.

Luoksetulo meni hyvin, mitä nyt alkupaikkaan mennessä juttelin jotain Hannalle, niin riiviö haki luoksetulomerkin ja toi sen minulle... Pysäytys hyvä, mutta pysäytyksestä luoksetulo edelleen hieman laiska - siis ravia, eikä täysiä.

Liikkesstä seisomisen seuraaminen ok, pysähdys hyvä, mutta Raisa lähtikin taakespäin ja sen jälkeen haistelemaan. Olin huomaamattani antanut käsimerkin taaksepäin ja Riesa alkoi etsiä lelua takaa. Kuinka hölmö ihminen voi huomaamattaan ollakaan?! Enkä ole sitä ikinä palkannut vasemmasta kädestä tästä liikkeestä, joten se täytyi olla jokin alitajuinen "katinaikainen" juttu.

Sitten tuli pieni moka järjestyksessä. Eli kauko-ohjaus tehtiin tähän väliin. Alku hyvin virittely "taka"-sanalla. Raisa jäi hyvin paikalle, suoritti liikkeet nopeasti ja täsmällisesti, mutta ennakoi taas perusasentoon istumista.

Nouto olikin taas tylsää katsottavaa. Paikallaolo hyvä, mutta Raisa ei taaskaan uskaltanut tarttua kapulaan vaan haisteli tuskallisen pitkän ajan, kunnes otti kapulan ja toi sen ravia jonkinlaiseen perusasentoon.

Viimeisenä hyppy, jossa oli taas aikamoinen ennakoinnin maku. Raisa meinasi loikata omia aikojaan, mutta uskoi hyvin selkeän kiellon. Jo liikkenohjaajan käskystä porsas loikkasi esteen yli. Uudestaan palkaten valmis-sanan jälkeen, liikkurin käsky-sanan jälkeen paikallaolosta ja vasti sitten suoritettiin liike kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Kaikenkaikkiaan Raisa ei ollut ihan niin hyvässä vireessä kuin olisin toivonut. Suurin osa liikkeistä alkaa kuitenkin olla niin varmoja, että sujuvat silti, vaikkei Raisa ihan parastaan pistäkään.

TOKOilun jälkeen käytiin vielä agilityesteillä harjoittelemassa keppejä, jotka alkaa oikeasti sujua. Nyt tosin Raisa monesti yritti mennä kepeille väärältä puolelta. Se on jotenkin nyt saanut opittua asian väärin :( Aloin jo lopulta kieltää väärästä kepeillä menosta ja jatkettiin vain oikeasti suorituksesta. muutama onnistunut harjoitus loppuun putkelta tai aidalta kepeille tullessa ja taas kotiin lähempänä yhdesää ja aika puolikuolleena. Pitäis alkaa ottaa eväät ja juomista mukaan treeneihin, jos niissä keikkuu koko illan.

Täplä ja Manteli mölli-MEJÄssä

D-pentueen emä Täplä (Jangas Behaving Badly) ja Manteli (Jangas Dimples) osallistuivat Juha Nummelinin kanssa eilen mölli-MEJÄän eli jäljestysharjoitukseen, jossa noin 300 metrin mittainen jälki on tehty jo etukäteen ja kokeneet harrastajat/tuomarit antavat vinkkejä ja ohjeita tulevaisuutta ajatellen.

Täplä oli jäljestänyt kuin vanha tekijä hieman yli 300 metrin jäljen ja mukana kulkenut lajin tuomari Tuija piti Täplää koevalmiina. Toki joku harjoitusjälki ennen koetta tekisi hyvää, mutta 4,5-vuotias Täplä jäljesti kuin vanha tekijä.

Mantelikin jäljesti hyvin, mutta ihmetteli ja haukkui perässä kulkenutta ihmistä, jonka syliin voi kyllä tiellä kiivetä. Sekin kuitenkin keskittyi hyvin jäljestämiseen hetken päästä ja selvitti jäljen ongelmitta.

Toivottavasti Täplä pääsee kesällä virallisiinkin kokeisiin :) Kiitos taas aktiivisuudestanne!

Täplä ja Amanda pääsevät varmaan jo toukokuussa virallisiin agilitykisoihinkin. Raisakin on ilmoitettu agilitykisoihin jo viikon päästä.

Nuppu Sysmän näyttelyssä

Nuppu eli Jangas Dolce Vita pääsi viimein osallistumaan ensimmäiseen näyttelyynsä lähes 1,5-vuotiaana. Nuppu oli kyllä viime kesänä ilmoitettu pentuluokkaan, mutta juuri ennen näyttelyä se sai kiehuvasta vedestä pahat palovammat ja nyt sen on annettu rauhassa toipua vammoistaan. Selkään tosin jäi koiran loppuelämäksi noin kämmenen kokeinen karvaton alue.

Eilen siis viimein koitti debyytti kehässä ja hyvin se menikin. Tuloksena Saija Juutilaiselta EH1 ja kiva arvostelu. Niina esitti Nupun ja se käyttäytyi tosi hyvin, olisi taas kiivennyt syliin saakka tuomaria ja harjoitusarvostelijaa moikkaamaan. Arvostelu tästäkin seuraa, kunhan vaan saan niin paljon itsestäni irti.

Raisan treenipäiväkirjaakin pitäisi jatkaa. Treenattu ollaan viikolla tosi paljon, ehkä jopa liian paljon, koska en saa millään itsestäni irti kirjoittaa edistymisestämme heti treenien jälkeen, kun joka ilta kotiinpaluu on ollut yhdeksän molemmin puolin. Tiistai-ilta tosin meni Springereiden hallituksen kokouksessa (puoli yhteentoista). Lisäksi olen saanut töiden puolesta osallistua ensiapukurssille...

Maanantaina meillä piti olla Outin kanssa vielä vikat treenit, mutta se peruuntuikin ja sen sijaan Riika ja Anna-Kaisa tulivat meillä poikkeamaan, Raisa pääsi metsään juoksemaan 7-kuisen Varro-tollerin kanssa ja treenattiin Raisun kanssa kahdestaan keppejä ja kontakteja ja jotain pieniä hyppyharjoituksia.

Keskiviikkona ennen ja jälkeen pitämieni treenien käytiin harjoittelemassa hieman keppejä ja eka kertaa Raisa suoritti suorat kepit ihan itse :)

Torstaina taas Ojangossa ensin Hannan TOKO-treeneissä, sitten Merin agilityssä ja vielä talkoilemassa esteiden rakennuksen merkeissä. TOKOssa oli aiheena noutamiset ja hyppy.

Avoimen luokan hyppy meni tosi hyvin 60-senttisenä. Tosin Raisa kävi jo kertaalleen estettä lähestyessä näyttämässä Hannan kysymykseen, pitäiskö yksi lauta ottaa pois, ettei tarvitse poistaa mitään. Nyt Raisa malttoi odottaa liikkeenohjaajan käskyjen aikana kiltisti paikallaan.

Perusnoudossa edelleen pieni ongelma on esineeseen tarttuminen (mun typerä laippaan tarttumiskieltoni on valitettavasti vielä Raisan takaraivossa) ja se voisi luovuttamaan tullessa laukata. Perusasennot kapula suussa oli hieman takna eli lisää treeniä siinäkin. Metalliesineen kanssa meni yhtä hyvin (ellei jopa paremmin) kuin puisen nouto. Lisäksi Hannan näytti ohjatun noudon alkeisopetusta.

Tico pääsi harjoittelmaan kapulan pitämistä suussa pureskematta. Kapula näytti kyllä erehdyttävästä hammastikuilta Ticoliinin käsittelyn jälkeen...

Agilityssä keskityttiin keppeihin ja kontakteihin. Pujottelussa "suorat" kujakepit menee ongelmitta, mutta ihan suorilla kepeillä onnistuttiin kyllä sisäänmenoissa, itse pujottelussa ja lopetuksissa, tosin harvoin samalla kertaa. Eli nyt harjoitellaan sitten pari kertaa kujakepit, pari kertaa suorat kepit, pari kertaa kujakepit ja tauko. Kuulostaa hyvältä harjoitustavalta. Kontaktin vieressä ja edellä meni hyvin, A:lla oli taas vaikeuksia pysäyttää siis ihan teknisesti ja fyysisesti. Juostessani kepeillä eteen jäi Raisa hieman epäröiden vasta kontaktin jälkeen seisomaan eli vielä hieman oikean paikan varmistamista namikipon ja pelkän kipon (pakasterasian kansi) kanssa. Keinu oli välillä turhan hidas, toisinaan oikein hyvä. Eli siinäkin vielä toisinaan autettuja treenejä ja paljon palkkaa.

Perjantaina haettiinkin Nuppu-sisko meille kylään, Niina tuli trimmaamaan peikkuneidin ja vauhtia siskoksissa onkin riittänyt. Nuppu on aivan ihana, mutta toki varsin vilkas tapaus sekin.

Lauantaina lähdettiin aamuvarhaisella Sysmää kohti (tosin vaihdettiin autoa Keravalla, kun Leena ja ess Sointu liittyivät seurueeseen) ja Nuppu esiintyi näyttelyssä todella hyvin, sai paljon kehuja reippaudestaan ja kivan arvostelun.

Kotona poikkesin puolisen tuntia ennen kuin lähdimme Raisan kanssa kävelemään Ojankoon ja Anna Oreniuksen agilitytreeneihin. Treenit olivat tosi antoisat. Kepit ja uusi kapeampi "kesärengas" aiheuttivat hieman ongelmia, mutta muuten iltapäivä oli täynnä positiivisia yllätyksiä. Raisa irtoaa esteille todella hyvin ja osaa etsiä hyppyjä ja putken myös todella vaikeista kulmista. Myös okserin jälkeen takaaleikkaus ja putkeen lähetys onnistui. Illalla kaaduinkin sohvalle puolikuolleena.

Remu PU2, Saksan SERT, CACIB ja Sieger Berlin!

Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen reissasivat aina Berliiniin saakka, eikä turhaan! Remu sai Excellent, PU2, SERT, CACIB ja Berlin Sieger! Onneksi olkoon!!

Raisan kanssa ollaan taas treenailtu ja ulkoiltu. Mutta siitä sitten paremmin, kunhan jaksan.

Treenailua

Tällä viikolla ollaan paneuduttu taas agilityn pujotteluun Raisan kanssa. Kisat lähestyvät, mutta kepit eivät vieläkään onnistu kisamaisesti suorana. Maanantaina ja eilen keskiviikkona olemme käyneet treenaamassa ja tänäkin iltana Ojanko kutsuu Hannan TOKO-kurssin merkeissä.

Kurssilla aiheena oli tällä kertaa kauko-ohjaus. Harjoittelimme myös siistiä kehään saapumista ilman talutinta lähinnä voittajaluokkaa ajatellen. Palkkasin Raisaa seuraamisesta kehään mennessä ja asiallisesti se kulkikin. Avoimen luokan kaukkarit tehtiin ihan kokeen omaisesti Hannan toimiessa liikkeenohjaajana Raisan takana. Matkaakin taisi olla enemmän kuin 5 metriä. Raisa tekee asennonvaihdot tarkasti ja nopeasti eikä enää tunnu vilkuilevan takana seisovaa liikkuria. Loistavaa! Syksyn ahkera harjoittelu on tuottanut tulosta tässä asiassa.

Sitten harjoiteltiin seiso-istu-kuvioita läheltä ja siinä Raisa toisinaan hieman siirtyy. Ei pahasti, mutta hieman sivusuunnassa ja välillä nostelee etujalkojaan niin, että tulee hieman eteenpäin. Nyt tarttis harjoitella mahdollisimman paljon "karsinassa", niin ettei Raisa pääsisi liikkumaan mihinkään suuntaan. Eli nyt vielä paljon tekniikkatreeniä sekä harjoituksia hieman pidemmältä matkalta.

Paikallaoloon lopetettiin ja matka piiloon oli pitkä ja olin piilossa hieman toista minuuttia. Raisa oli rauhallinen ja tarkkaavainen. Kyllä se tästä. Jäi tosi hyvä fiilis treeneistä :)

Lisäksi harjoiteltiin taas keppejä.

Olemme toki edistyneet asiassa. Raisahan menee kujakeppejä itsenäisesti ollessani vasemmalla, oikealla, leikatessani takaa ja valssatessani edessä, se kestää välimatkaa myös sivusuunnassa ja sitä voi kutsua kepeille... mutta - aina on mutta - se ei vielä suorita suoria keppejä. Olemme treenanneet lähes suorilla kepeillä ja se tuottaa suurimmaksi osaksi onnistumisia, mutta myös toisinaan epäonnistumisia. Eilen illalla koitin niin, että alusta ja lopusta kaksi pujottelukeppiä oli avattu ja muut ihan suorassa ja suoriuduimme niistä jotenkuten. Olen harjoitellut nyt myös käden perässä pujottelua kolmella harjoituskerralla, jotta Raisa oppisi yhdistämään kujakepit ja suorat kepit yhdeksi ja samaksi esteeksi. Huh ja hoh. Kisailmoittautuminen on "vasta" 11.4 eli runsaan viikon päästä ja kisat olis 19.4, kun Raisalla on ikää 18 kk ja kaksi päivää ;)

Harjoittelimme myös hieman takaa kiertämistä ja kontakteja eilen.

Tokoillessa olemme lähinnä ylläpitäneet taitoja: harjoiteltu hieman jääviä liikkeitä, maanantaina treenattiin luoksetulon pysäytyksiä Ojangossa, hieman hyppyä ohimennen, paikallaoloja ja kauko-ohjausta. Ohitusharjoitukissa panostetaan seuraamiseen, vaikka häiriönä on vastaantulevia koiria ja ihmisiä. Välissä myös perusasentoja ja muutaman askeleen siirtymisiä. Nyt jotenkin agility on vienyt voiton Ojangon treeneissä ja muutenkin TOKO on hieman jäänyt. Nyt tarttisi siinäkin ottaa pieni loppurutistus ennen parin viikon päästä häämöttävää koetta. Niina on joskus luvannut lähteä liikkeenohjaajaksi avoimen luokan kenraaliharjoituksiin.

Agilitytreenit Merin ryhmässä alkaa mahdollisesti jo ensi viikolla tai 16.4, tosin ne menee vielä pari kertaa päällekäin tokoilun kanssa, mutta paikka on sama, joten ehkä saan homman jotenkin sumplittua. Ensin TOKOon ja sitten agilityyn, kenties?

Sinttu jo kyseli MEJÄ-treeneistäkin ja tällä menolla pian voikin lähteä jälkiä vetämään, kun lumi on kovaa vauhtia häviämässä myös metsästä. Remu onkin kuulemma pääsemässä heti keväällä MEJÄ-kokeisiin. Josko "Pääkaupunkiseudun mafia"eli Raisa, Tarmo ja Ticokin sitten joskus vielä perässä...

Pentuja, näyttely ja treenausta

Viikolla on tapahtunut paljon, vaikka blogin kirjoittaminen onkin jäänyt unholaan.

Tänään Remu osallistui Korpilahden näyttelyyn, jossa tuomarina oli Raija Tammelin. Tuloksena oli EH1 eikä kellekään walesille Eriä jaettukaan. Tässä Remun arvostelu:

"Maskuliininen. Hyväntyyppinen kokonaisuus. Hyvä pään pituus. Tasainen kaula. Silmät saavat vielä tummua ja alaleuka täyttyä. Hyvä ylälinja, luisu lantio. Sopiva luusto. Lyhyt olkavarsi. Hyvät takakulmaukset. Rintakehän tulee saada lisää leveyttä. Saisi liikkua pitemmällä taka-askeleella. Kinnerahdas takaa. Miellyttävä luonne. Liikkeessä korkea häntä."

Raisan kanssa ollaan treenattu laiskasti TOKOa, mutta paikallaoloissa ollaan otettu 1-1,5 minuutin mittaisia treenejä onnistuneesti. Luoksetulon pysäytyksiä, jättäviä liikkeitä ja kauko-ohjausta on hiukan hiottu kyllä. Hiukan noutoakin on muistettu ottaa uudella Jarkon tekemällä noutokapulalla ;) Mulla vaan tuntuu olevan hieman puhti poissa jostain syystä.

Agilityssä ollaan hiottu keppejä, jotta päästäisiin kujasta suoriin ja siten myös kisoihin, kun kerran 18 kk ikä tulee ihan juuri täyteen. Kontakteja ollaan myös otettu jonkun verran, samoin rengasta ja ne alkaakin olla jo aikas hyvin kisakunnossa. Keinun suoritus on vielä turhan hidas, mutta sentään itsenäinen ja Raisa liikkuu kuitenkin koko ajan. Ollaan me aina välissä pieniä ohjausjuttujakin treenattu ja uuden ryhmän treenit alkaa jo huhtikuussa.

Torstain TOKO-treenit jäi välistä, kun olin seuraamassa Hemulin pentujen pentutestiä. Naperot kävivät täälläkin kylässä ja Raisu oli taas ihan innoissaan, vaikka välillä turhankin raju. Pienet serkut olivat tosi reippaita pentutestissä ja oli taas hirmuisen kiva nähdä vauveleita vielä ennen luovutusta.

Pääsiäistä viettämässä

Eilen kävimme Raisan, Katin ja kiharakarvaisen noutajaherra Kasperin kansa lenkkeilemässä Tampereella. Tarua ja Kapseria odotellessamme treenasimme hieman TOKOa:

Ensin puun kiertämistä ja siitä luoksetuloja ja siesomaan pysähdyksiä. Raisalla oli taas tuttuun tapaan kova vauhti päällä.

Sen jälkeen jatkettiin idioottiringillä - eka kertaa ulkona!!! Ja kaiken lisäksi se meni paremmin kuin hyvin. Raisa pysähtyi joka kerta ensimmäisellä käskyllä ja pysyi liikahtamatta paikalla, vaikka kävelin neliössä sen ympäri :) Palkka joka kerta palatessani Raisan luokse seuraavaan seuraamiseen lähtiessä.

Lopuksi harjoiteltiin vielä maahanmenoja minua kohti juostessa ja Katikin innostui mukaan namin toivossa. Tehtiin siis tänään harjoitukset duona koiruuksien kanssa ;)

Itse lenkki oli tosi kiva koirien viilettäessä innoissaan. kaiken lisäksi porukka totteli kiltisti ja ohi vastaan tulevat koirat ongelmitta. Oli tosi kiva ulkoilla pakkassäässä ja lumisessa metsässä.

Huomenna meille tulevatkin kyläilemään Raisan 6-viikkoiset serkut :) Siis hemulin jälkikasvu.

TOKOilua loppuviikoksi

Tänään oltiin hyypiän hannan TOKO-treeneissä, joissa muuta porukkaa oli vain kaksin kappalein, kiitos pääsiäspyhien. Aiheena oli luoksetulo. Raisa jää kiltisti paikalleen, tulee heti laukaten kutsusta, pysähtyy nopeasti käsimerkistä, mutta... aina on joku mutta... pysähdyksen jälkeen luoksetullessa se on tosi epävarma ja hämillään. Olemme harjoitelleet ihan liian vähän koko liikettä. Nyt palkkasin Raisaa ohjeiden mukaan taakseni pallolla sen lähdettyä minua kohti ja tämä auttoikin selvästoi asiaa. Aloimme harjoittelemaan myös luoksetulosta maahanmenoa peruuttaessani "juosten". Rasia tottelee käskyä nopeasti ja syöskyy maahan. Eiköhän näitä jossain vaiheessa voi jo yhdistää luoksetuloliikkeeseenkin...

Itseksemme harjoittelimme myös ruutua, kaksi kertaa lelu ruudussa, kaksi kertaa tyhjään ruutuun niin, että kävin siellä kävelemässä. Joka kerta Raisa meni hyin ruutuun, vaikka kolmannella kerralle se ei ilmiesesti kuullut/reagoinut pysähdyskäskyyni vaan ajautui epätietoisena pois ruudusta.

Hyppy kuului myös ohjelmaan ja se alkaa sujua jo hyvin, jos unohdetaan reagoinnit kaikkiin ylimääräisiin käskyihin.

Samalla treenaasimme taas hieman keppejä, rengasta ja kontakteja.

Eilenkin käytiin Ojangossa, kun olin kouluttamassa kisaamaan aikovia springereitä ohjaajineen. Todella lupaava joukko nuoria koiria ohjaajineen.

Samalla Raisan kanssa vähän treeneiltiin agilitya: kepit kujassa, joka oli keskeltä jo suorassa, keinua ilman auttamista, puomia, A:ta ja rengasta erillisinä esteinä (välillä ei malttaisi pysähtyä kontakteille, mutta kokonaisuutena hyvin meni). Lopuksi vielä rata, jossa mutkaputki, kolme pikkuhyppyä ihan peräkkäin, putkeen lähetys ja kolme estettä niin, että niiden välissä oli 90 asteen kulma ja kaksi vikaa hyppyä ohjasin kauempaa juosten sivuttain kulkevan esteen toisella puolen. Raisa on tosi hyvin ohjattavissa, kunhan käskyni ja liikkumiseni on oikea-aikaista.

TOKOssa Raisa pääsi näyttämään, miten alokasluokka suoritetaan. Välipalkatta mentiin maahanmeno, luoksetulo ja vasta seisomisesta palkka. Hyppy taas ennakoitiin valmis-käskyllä... hmm.

Agiliitoa maanantain iloksi

Eilen agilityhallille mennessä oli iloinen yllätys vastassa, kun Raisan Tarmo-veli ja Sinttu olivatkin lähdössä TOKOilusta kotiin (Tarmon TOKOilusta voikin lukea pojan omasta blogista, linkki oikealla). Raisa tosin meinasi taas näyttää veljelle kuka käskee, remmissä kun oli. Se on varsinainen terrieri remmin kiristyessä, kun taas vapaana ollessaan yleensä alistuu maahan asti ja kierähtää välillä selälleenkin. Hölmö tapaus. Agilityssä alku tuntui mahdottomalta sähkäykseltä etenkin aitojen takaa kiertämiset. Lähetykset putkeen, jonka kummatkin päät olivat tyrkyllä A-esteen kummallakin puolen ja A:lle onnistuivat yllättävän hyvin, kunhan olin tarkkana ohjauksen kanssa. Raisalla oli taas tuttuun tapaa reippaasti vauhtia ja intoa. Kontaktit onnistuivat hyvin, samoin rengas myös juostessani vieressä ja pussiin Raisu juoksi tuulispäänä, tosin kertaalleen kierähti siellä kuperkeikankin.

Lopuksi treenattiin vielä paikallaolo seuratessa kehään menoineen Vellu-enkun vieressä. Aika oli noin 30 sekkaa ja matkaa piilolle toistakymmentä metriä, poistuin hallista ja Raisa malttoi olla paikalla rauhallisesti. Nyt pitäisi vaan treenata myös pitkiä aikoja ;)

Töiden kanssa on kova kiire, kun joka viikko on parit kokeet tarkistettavana ja välitodistukset jaetaan parin viikon päästä. Nyt kun vaan jaksaisi hiukan enemmän panostaa TOKOiluunkin, mutta ehkä se taas tästä. Seuraamisia ollaan harjoiteltu aina silloin tällöin lenkilläkin. Ja lähinnä niitä suoria ja lähtöjä kuntoon. Saatiin Jarkon tekemä uusi ja ehompi noutokapulakin viikonloppuna :) Kiitos!

Kotona ollaan harjoiteltu neliökävelyä pysähdyksineen, matkaa sivulle tullee noin 2-3 metriä, kun pyöritään olohuoneessa, mutta istuminen, seisominen ja maahanmeno alkaa sujua peräkkäin. Lisäksi ollaan alettu harjoitella peruttamista namin kanssa minun edessäni. Ja jatkettu kauko-ohjauksen istu-seiso jumppaa. Juoksu ei meinaa vieläkään alkaa, vain Tico-siskolla ehti tulla taas tähän väliin. Toivoisin juoksun alkavan ennen huhtikuun kisoja...

Kävin eilen katsomassa Raisan serkkuja: Hemulin kolme pentua olivat jo kovasti katsoneet ja tietysti syötävän suloisia viiden viikon iässä ;) Etenkin tytöntyllerö oli tosi hurmaava, toivottavasti Berit löytää kivan kodin reippalle ja lupaavan näköiselle walesineidolle. Pentulaatikkonimeltään se on Tasmanian Tuholainen, mutta virallinen tulee olemaan kaunis Gardenia. Veljistä tulee Ginseng ja Guineapepper. Unohdin kameran Tampereelle, joten kuvia Remusta, Paavosta ja pennuista tuleekin vasta perjantaina ;)

Remu PU-3, vara-SERT ja vara-CACIB, Paavolle ERI

Veljekset Paavo ja Remu osallistuivat Tampereen kansainväliseen näyttelyyn hienoin tuloksia. Tuomarina toimi Brittiläinen walesikasvattaja John Thirwell.

Paavo eli Jangas Dirty Harry ja Reetta osallistuivat junioriluokkaan saaden ERIn ja sijoittuivat kuuden koiran luokassa hienosti kolmanneksi :)

Tässä Paavon arvostelu:
"Good type. A little strong in head. Pleasing neck & shoulder. I woud like a little more forechest. Good bone, legs & feet. Balanced well ribbed body. Well-muscled hindquarters. Moved ok."

Remu eli Jangas Direct Action menestyi Kaisan esittämänä vielä paremmin ja voitti nuorten luokan muut neljä koiraa, sijoittui PU-3 ja sai lisäksi kolmannen vara-SERTinsä ja vara-CACIBin, joka vahvistetaan aikanaan CACIBiksi, koska sen saanut Usko eli Benton One More Duck on jo kansainvälinen muotovalio. Eli Remu yllätti positiivisesti voittamalla ekan CACIBinsa vaatimattomassa 16 kuukauden iässä. Onneksi olkoon Remu, Kaisa ja Jarkko =)

Tässä vielä Remun arvostelu:
"Masculine head. A little light in eye. Ok neck & shoulder. Balanced body. Good quarters. Pleasing outline. Moved well."

Kuvat pojista saan varmaan tänne ja kotisivuille huomenna.

Eilisten verinäytteiden joukkoon otettiin myös Paavosta ja ranskalaispoika Masista näytteet. Muutenkin waleseja kävi näytteenotossa ainakin puolen tusinaa. Tosi hienoa, että näytteitä otetaan. Josko joskus vielä saataisiin epilepsiaan ja kipirauhasen vajaatoimintaan ne geenitestitkin.

Geenitestit

Tänään käytiin vierailulla Kaisan ja Jarkon luona, jossa Henna Laitinen otti verinäytteet koirien geenitutkimusta varten niin suomenajokoira Sanista kuin waleseista Harrysta, Katista, Raisasta ja Remustakin. Toivottavasti Paavokin menee antamaan verinäytteen huomenna Tampereen näyttelyyn. Tammikuussa näytteitä oli otettu vasta 3:sta walesinspringeristä, toivottavasti nyt saataisiin Karkussa ja Springeripäivillä mahdollisimman monen walesin näytteet, jotta aikanaan voisi toivoa, että niiden perusteella alettaisiin selvittää epilepsian ja kilpirauhasen vajaatoiminnan periytyvyyttä. Harryn näyte onkin sikäli mielenkiintoinen, että sen veli sairstaa/sairasti epilepsiaa Englannissa.

Torstaina käytiin Merin katselmuksessa ja pääsemme uuteen agilityryhmäämme huhti-toukokuussa. Vielä on harjoiteltavaa ennen ekoja kisoja. Samana iltana oltiin myös hannan TOKO-treeneissä, joissa harjoiteltiin seuraamista. Lyhyiden pätkien harjoittelusta huolimatta Raisa seuraa ihan lyhyissä pätkissä namin kanssa hyvin, mutta pitkissä seuraamisissa se aloittaa haahuillen ja parantaa seuraamistaan vasta loppua kohti. Edelleen pitäisi tehdä paljon lyhyitä motivoivia harjoituksia. Tico oli vaihteeksi vähän omissa maailmoissaa, olisko syynä ollut osaltaan juuri alkanut juoksu?

Nuppu ja Tarmo on ilmoitettu lonkkakuviin ja silmätarkastukseen 19.5. Mantelikin toivottavasti pääsee keväällä lonkkakuviin, jos selkä vaan paranee ensin. Mokoma kun loukkasi talon alla ryömiessään selkänsä pari viikkoa sitten. Toukokuun MH-luonnekuvaukseen ovat tulossa D-pentueen naperoista kaikki paitsi Tarmo, joka kuvataan kesäleirillä.

Raisa ja Tico agiliidossa

Tänään oltiin taas Konalan hallilla treenailemassa. Harjoiteltiin putkeen U-putkeen kuljettamista kauemmasta päästä. Ticolta ja Sarilta se sujui varsin hyvin joka kerta, me saatiin Raisan kanssa ottaa useampi toista ohikuljetusta ja oikea aikaista käskytystä putkeen, mutta lopulta sekin onnistui. Itse esteharjoitukset koostuen aidoista ja putkesta onnistuivat ihan hyvin, mutta takaa kiertämistä ja hyppyä ohjaajaa kohti tulee luonnollisesti aikas paljon vielä harjoitella. Kisaaville oli paljon vaikeampi harjoitus, joita ei nuorison kanssa edes yritetty. Sen sijaan nämä kaksi helpompaa kuviota onnistuivat ihan hyvin. Putkeen sisarukset lähtevät kovalla touhulla ja ne voi lähettää jo kauempaakin. Myös esteille ne alkavat irrota aikas kivasti ja kestävät ohjaajan valssaukset suorittaessaan esteitä.

Agilityn perusteita

Tänään kun ei tarvinnut vaivautua töihin, niin rauhauduin puolikuntoisena agilitykentälle. Lieneekö ihan fiksua, mutta yritän tällä ennaltaehkäistä Raisan pahempaa riesoittumista. Tänään oli taas kerran esteiden osaamisen vahvistamista.

Aloitettiin tuttuun tapaan kujakepeistä. Noin 5 sentin päässä toisistaan olevat kepit Raisaa juoksee vaihdikkaasti ja hyvin, mutta yrittäessäni suoristaa kolme ekaa se vaan ohitti ne aivan kuin ne eivät olisi olleet olemassakaan... turhauttavaa. No, siirsin kolmannen jo kujan muotoon ja vain kaksi ekaa suoraan linjaan ja homma sujui taas hienosti ja itsenäisesti. Raisan saa lähetettyä myös edesltävältä hypyltä kaukaa pujotteluun. Nyt kun vaan päästäisiin tekemään myös suoria keppejä...

Sen jälkeen kontaktit, puomilta palkkasin lelun repimisellä, muuten namilla. Keinua Raisa suoritti jo tänään monen monta kertaa ihan omatoimisesti ja arkailematta.

Rengasta vieressä juostessa itse asiassa parillakin eri renkaalla. Yhtään epäonnistumista ei tullut: me siis edistymme tässäkin.

Loppuun vielä ohjausharjoituksia, joista osa sujui hyvin, osa huonommin. Kolme aitaa ympyrän muodossa meni muuten hyvin, mutta aluksi Raisa irtosi kauempana näkyvälle keinulle... Kaksi aitaa ja putkeen, joka oli puomin vieressä, meni hyvin, mutta kun yritin seuraavaksi saada neidin suorittamaan puomia saimmekin tehdä useamman toiston, koska walesineito oli jo putkessa. Sama juttu A:n kanssa ja neiti kiipesi A:lle putken sijaan. Piti työntää melkein koiraa tönien tai siirtyä ohjaamaan toiselta puolen. Lisäksi teimme muutamia valssiharjoituksia aitaharjoitusten yhteydessä ja totesin, että olen niissä nykyään ihan äärettömän hidas ja kankea. Tuskin kaikki johtuu edes puolikuntoisuudesta vaan pitkälti nykyisestä yleisestä rapakunnosta ja harjoituksen puutteesta. Eli kevään tullen pitää alkaa kohottaa kuntoa ja ohjausta hurjasti.

Nyt näyttäisi siltä, että Meri Alku voisi ottaa meidät tavoitteellisten 1-2 luokkalaisten ryhmäänsä kevään tullen. Olen ihan innoissani mahdollisuudesta. Meri tuntuu sopivan vaativalta ja tarkalta ohjaajalta ja uskoisin, että oppisimme hurjasti hänen koulutuksissaan. Lajissa etenemisen edellytys on kuitenkin hyvä koulutusohjaaja. Nuotion Outin alkeiskurssi oli loistava, mutta nyt Outi ottaa uuden alkeisryhmän... Toisaalta näiden oppien pohjalta on hyvä jatkaa harjoituksia.

Viime viikonloppuna Nummelinin Jussi otti kuvia ja onnistui saamaan otoksen, jossa Raisa hyppäsi. Sillä näyttäisi olevan aika hyvä hyppytyyli: se ylitti esteen melkein sitä hipoen, muttei silti meinannutkaan pudottaa rimaa. Kati-parka kun loikkasi aina varmuuden vuoksi kymmenisen senttiä rimaa korkeammalta. Muutenkin Raisan meno on kovin kevyen ja helpon näköistä. ja intoa piisaa! Eiköhän noita kuvia jossain vaiheessa saa joko blogiin tai kotisivuillekin.

Kentälle tullessa otimme yhden paikallaolon noin 12 metrin päässä piilosta. ojangossa on ihanat PK-piilot, joista näkee pienestä kurskistusaukosta koiran. Raisa oli periaatteessa rauhallinen koko minuutin, mutta jossain välissä se venytteli ja aluksi oli sen oloinen, että meinaa nousta ja silloin komensin sitä piilosta turhasta touhuilusta.

Ennen kotiin päin talluselua harjoittelimme vielä kertaalleen avoimen luokan TOKO-hyppyä, joka meni paremmin kuin hyvin: Raisa odotti käskyä, hyppäsi esteen yli suoraan ja istahti heti käskystä. Tälläiseen suoritukseen oli hyvä lopettaa ja Raisa saikin pallon palkakseen.

Raisan treenailua

Tämä viikko on mennyt hiukan flunssaisena ja Raisa on ollut vähän hunningolla ;) Kotona ollaan treenattu mielenpiristykseksi muutamia juttuja:

Kauko-ohjaus edistyy nyt vauhdilla, kun tähän mennessä ollaan tehty tekniikkaharjoituksia ihan lähellä. Nyt istu-seiso jumppaukset onnistuu jo useamman metrin päästä pelkän käskyn tai käskyn ja käsimerkin avulla. Maahan-istu on jo pitkään onnistunutkin yli 10 metrin päästä. Toisinaan ollaan harjoiteltu myös istu-maahan-istu-seiso, mutta seiso-maahan on vielä suureltä osin unohdettu.

Seuraaminen sivuaskeleissa menee tosi hyvin, koska Riesa osaa käyttää peppuaan seuraamisissa ja perusasennoissa tosi hienosti. Muutenkin sen mielestä perusasentoharkkaus on hauskaa. Raisan kanssa tekeminen on vaan tosi kivaa, se kun on mukana niin täysillä :)

Liikkeestä istuminen onnistuu jo hyvin, alkuherättelynä namipalan näyttö. Välillä Raisa silti arpoo maahanmenoon tai seisomiseen. Jatkamme harjoituksia.

Maahanmeno pidemmän matkan päästä on ollut myös treenien osana. Nyt Raisu menee ulkoillessakin kesken laukan maahan aikas nopeasti ja hyvin 10-15 metrin päässä - ja malttaa odottaa vapautusta.

Tänään treenattiin kentälläkin.
Ekana seuraamista lyhyitä matkoja, tarkat ja nätit seuraamiset ja palkka lelun repimisellä noin 10 metrin seuraamisen jälkeen.

Sen jälkeen jatkettiin luoksetulolla ihan kokonaisena liikkeenä. Seisomisesta luoksetulo vielä hieman ihmettelevä ja hidas, mutta muuten aika onnistunut kokonaisuus.

Ruutua harjoiteltiin ekaksi niin, että piilotin Raisan lelun ruutuun lumivallin taakse. Vauhdilla ruutuun ja kunniakierrokset lelun kanssa. Toka kerta niin, että kävin kävelemässä ruudussa, mutten laittanut sinne mitään. Raisa juoksi suoraan ruutuun, pysähtyi käskystä ja vapautin sen lelulla leikkimään. Viimeinen kerta oli lähetys tyhjään ruutuun: Raisu lähti hieman vasemmalle ruudusta, kävi etutassut ruudussa, takatassut takana ja ajautui sitten kauemmaksi. Maltoin odottaa, mitä se tekee seuraavaksi ja niinhän neiti lopulta siirtyi ruutuun ja vieläpä keskellä. Sitten pysäytys ja palkka.

Lopuksi noutamista ja paikallaoloa kapulan lentäessä. Raisa pysyi hyvin paikalla, otti kapulan hyvin suuhunsa, mutta jäi hieman seisomaan kapula suussa ennen luoksetuloa, kun ekan harjoituksen aikana kaksi corgia sattui juuri tulemaan kotoaan haukkuen kentän ohi.

Kaikenkaikkiaan onnistuneet treenit, vaikka noudossa onkin vielä hieman tekemistä. Ensi viikolla alkaakin Hyypiän Hannan springereille pitämä TOKO-kurssi, joten päästään taas ohjattuihin treeneihin. Sen kurssin loppuessa alkaakin Riitan viikottaiset treenit. Eli saadaan nauttia ohjatuista harjoituksista aina kesäkuun alkuun saakka.

Jangas-pentuetapaaminen Hyvinkäällä

Tänään kokoonnuttiin porukalla Hyvinkäälle Aptus-koirakylpylälle pentutreffeille. Ohjelmassa oli aluksi 1,5 tuntia agilitya ja mölliradan leikkimieliset kisat ja sen jälkeen tunti altaassa polskimista ja vielä lopuksi muutama pääsi kampaajallekin.


Mukaan pääsivät Kati-mummu, Täplä-äiskä ja pennut Raisa, Remu, Tarmo, Tico ja Nuppu. Manteli joutui jäämään pois kipeän selkänsä takia (särkylääkekuuri loppuu tänään ja ensi viikolle on hieroja varattu). Tässä kuva koko porukasta omistajineen: vas. Sinttu ja Tarmo, Niina (pentujen isän veikan omistaja) ja Nuppu, Kaisa ja Remu, Sari ja Tico, Raisa ja Tiina, Amanda ja Täplä ja Matilda ja Kati. Miesväki piileskeli kameroiden takana :) Kiitos kuvaamisesta Jussi, Jarkko ja Markus.

Aloitimme agilityharjoituksilla, jotka sujuivat tosi hienosti etenkin kun ottaa huomioon kaikille uuden hallin, jota ei huomattu edes ihmetellä. Lopuksi mentiin 14 esteen rata leikkimielisenä kisana. Koko porukan paras pari oli Täplä ja Amanda (virheetön rata lukuunottamatta lentäneitä muurin palasia), Sari ja Tico taisivat tulla toiseksi :) Täplä ja Amanda toivottavasti suuntaavaat kisoihin tänä keväänä, ja kesällä pennut perässä. Nuppu pääsi harjoittelemaan yksittäisiä esteitä ja se on uskomattoman kiltti ja helposti oppiva. Naurettiin Niinan kanssa, että se on juuri sellainen koira, jonka ottais koska vaan itselleen.

Agilitystä siirryttiin sisälle uima-altaalle ja kylläpä porukka tykkäsikin uimisesta! Täplä, Remu, Tico, Tarmo ja Raisa polskivat koko tunnin innoissaan ja tunnin lopulla muutama meinasi vielä kerran rynnistää altaaseen. Raisa oli sitä mieltä, että se voi uida ja tyhjätä koko altaan leluista ihan vain omaksi ilokseen. Kati-mummeli kierteli lähinnä altaan reunoilla hieman ihmeissään, kävi jonkun kerran uimassa, mutta olisi ennemmin napannut lelut altaan reunalta. Nuppu oli uimassa eka kertaa, se sai pelastusliivit päälleen ja Martinan auttamaan. Hetken kuluttua mahdoton etujaloilla polskiminen loppui ja Nuppukin alkoi uida. Nupulta jäi siis viime kesänä kaikki veteen tutustuminen palovammojen takia kokematta. Nupun uimaharjoitusten loputtua se oli innolla kahlailemassa rampilla muiden sisarusten luo. Minkäänlaista kammoa ei eka kerrasta jäänyt.
Muun ohjelman lopettua istahdettiin nälkäisinä kahvittelemaan ja Niina trimmasi ja siisti vielä Nupun, Täplän ja Remun. Olipas tosi kiva, joskin aika uuvuttava päivä :) Lämpimät kiitokset kaikille mukanaolijoille! Otetaan joskus uusiksi.

Nuppu kyläilemässä

Nuppu-sisko eli Jangas Dolce Vita kävi tänään kylässä emäntänsä Riikan kanssa. Nupun perhe asuu nykyisin Irlannissa, mutta he ovat tällä erää käymässä Suomessa "hiihtolomalla", vaikka varsinaisesti hiihtämisestä ei etelä-Suomessa voi oikein puhuakaan ;) Nuppu muistuttaa edelleen hurjan paljon Kati-mummuaan ja on oikein hellyydenkipeä ja kiltti olento. Mummuaan isompi ja vahvempiluustoinen toki, mutta siihen ei tietty paljon vaaditakaan... Nuppu tulee sunnuntaina mukaamme kylpylävisiitillekin. Raisa oli aluksi hurjana siskolle, mutta hetken kuluttua yhteinen sävel taas löytyi ja sisaruksilla oli meno päällä. Raisu tosin joutui hetkeksi jäähylle vankilaan yhden heittovuoron ajaksi. Niina seisottikin Nuppua, joten kuviakin on tulossa. Nupun selkä ei ole palohaavojen jälkeen saanut koko karvapeitettä hoitovirheestä johtuen. Jos selkää olisi alusta asti hoidettu samoin kun pään palovammoja olisi karva todennäköisesti palautunut entiselleen. Nupun pikkuemäntä Silja on innostunut näyttelyistä ja kesälle onkin tarkoitus katsoa muutama näytelmä Nupunkin varalle, vaikkei siitä mitään tähteä varmasti koskaan tulekaan karvattoman selkänsä kanssa. Sovittiin myös, että saan viedä Nupun lonkkakuviin ja MH-luonnekuvaukseen :)

Raisa on saanut olla jo toisinaan hieman aikaa ilman tötsäänsä ja huomenna poistetaan tikit päästä. Haava on hyvin umpeutunut ja rupi siisti.

Eilen käytiin Ojangossakin treenaamassa. Hyvin meni, harjoiteltiin ilman välipalkkoja seuraaminen, luoksetulo, liikkeestä maahanmeno ja hyppy.

Seuraamisessa aloitin taas virittelyllä ja lelun repimisellä, seuraavaksi muutama perusasento namipalkan kanssa. Ensin tehtiin pari lyhyttä suoraa ja sen jälkeen pidempi kuvio. En katsonut Raisaa, mutta se tuntui tulevan varsin kivasti vieressä.

Luoksetulot olivat keskiviikkoiltana tosi laiskat ja hitaat, kun jätin namipalkan pysäytystä ajatellen Raisan taakse. Niinpä otimme eilen vain suoria luoksetuloja ja palkkasinpa kerran vain juoksemisesta luo. Ei kai neitokainen ole alkanut ennakoimaan?

Liikkeestä maahanmeno meni tuttuun tapaan hyvin ja varmasti. Hyppykin onnistui tosi hiensoti: ei tällä kertaa vinoon hyppäämistä ja malttoi odottaa käskyä, istui heti ekalla käskyllä ja loikkasi asiallisesti takaisinkin. Hypyn jälkeen kunnon palkkaa lelun repimisineen.

Noutamista harjoiteltiin taas ohjatun noudon kapulalla ja kaninkarva palkkana. Raisa malttoi odottaa erillisissä paikallaoloharjoituksissa kapulan lentäessä, vaikka kiertelin sitä ympäri ja hain itse kapulaa, mutta kerran se karkasi ennen käskyä kapulaa hakemaan. En kieltänyt, vaan otin perusasentoon, kiitin kapulasta ja palkkasin. Kaksi toistoa ja Raisa malttoi odottaa ja toi kapulan hyvin. Se ravaa edelleen luokseni, mutta tarttuu empimättä kapulaan ja tuo sen suorinta tietä perusasentoon. Tuohon vauhtiin kiinnitetään sitten myöhemmin huomiota, nyt haluan saada onnistuneita perusnoutoja ja Raisan varmaksi perusteista: odotetaan kapulan lentäessä, tartutaan siihen heti ja tuodaan suoraan perusasentoon ja odotetaan siinä lupaa irrottaa.

Ruutua harjoiteltiin luoksetulona ja palkka pysähdyksestä ruudussa. Lähetin Raisan tyhjään ruutuun ja se menikin sinne ihan hyvin, tarkistettuaan ensin kentän laidalla olevan repun ;) Toisella kertaa neiti laukkasikin suoraan ruutuun.

Sisällä ollaan harjoiteltu parin askeleen siirtymisiä sivuittain (Raisa käyttää tosi nätisti ja innokkaasti peppuaan), istu-seiso kauko-ohjausta (matka jo 2-3 metriä eikä etenemistä juuri tapahdu), peruuttamista (naksun kanssa kaksi askelta, nyt pitäisi yrittää saadakolmea askelta taaksepäin) ja hiukan noutojakin.