keskiviikkona, tammikuuta 29, 2014

6-viikkoiset naskalihammastiikerit

Tänään kolmen ihanan veijarin joukko täyttää jo kuusi viikkoa. Miten aika rientääkään! Tänään synttäripäivän kunniaksi päästiin viimein ulkoilemaan, kun ilmat ovat hieman lauhtuneet ja pääsin kotiin valoisaan aikaan. Lisäksi illalla maisteltiin kolmatta kertaa matolääkettä, joka on jo toiseksi viimeinen madotus täällä. 
Eka kertaa ulkona (Tripla, Hertta ja tyttönen)
Pojat äidin jalanjäljillä
Tytöt (pieni ja iso)
Vaanimista (Tripla ja tyttö)

    Eilen sain seurata hauskaa näytelmää pentuaitauksessa, kun Hertta sai ruokansa samassa huoneessa ja oli kantanut broilerin koipireisipalansa pennuille syötäväksi aitauksen sisään. Aikamoinen noutoharjoitus kantaa se todellisena hyppynoutona sohvan kautta aitauksen koiranpedille ja sieltä lattialle pentujen iloksi. Hertta katseli tyytyväisenä vierestä, kun pennut kalusivat lihapalaa ja pentujen kyllästyttyä söi sitten jäljelle jääneen palan. Aika hauska tapaus tuo Herttainen.

   Huomenna pennut pääsevät tutustumaan sorsan siipiin ja ulkoilemaan. Jokaiselle pennulle onkin siipipari odottamassa kiitos Tiinan ja Teemun koirineen. 

Tänään käytiin myös Raisan kanssa TOKO- ja Essin kanssa agilitytreeneissä. Niistä enemmän sitten ajan kanssa. Kuviakin on paljon napsittu, mutta menee huomiseen niiden saanti näkyville. Nyt pehkuihin lepäämään. 
 --
 Raisan kanssa päästiin katsomaan omia ongelmia Mirjamin oppiin. Keskityimme kahteen liikkeeseen eli ohjattuun noutoon, joka alkaa näyttää jo hyvältä. Nyt aletaan kiinnittää huomiota siihen, että itsevarmuus ja laukka säilyy perille asti, vaikka lelu ja kehu ei tulekaan heti kapulaan tarttumisesta. Nämä luoksetulon vauhtitreenit tehdään kahdella kapulalla. Kolmella kapulalla voidaan hyvin harjoitella toisinaan, mutta silloin palkkaa oikeasta kapulasta. Ruudussa täytyy varmistaa edelleen oikeaa paikkaa erillisissä treeneissä, mutta pitkältä matkalta pitää olla tarkkaana, että ruutuun pääsee vasta merkin kautta. Aluksi voimakas virittely (jopa ruudun näyttö) ruutuun ja sen jälkeen yhtä voimakas virittely merkille. Ruudussa olisi hyvä pitää palkkaa, mutta silloin tarvitaan apuohjaaja, joka voi napata palkan pois sieltä, jos Raisa meinaa karata ilman merkin suoritusta. 

Essin kanssa päädyimme taas Juuson treeneissä valssailemaan ja mun ajoitukset tuttuun tyyliin oli pielessä, joka näkyi pitkissä kaarroksissa ja ylimääräisissä putken suorituksissa. Kontakteja tulisi vahvistaa vielä hurjan paljon ja saada niitä itsenäisemmiksi. 

Ei kommentteja: