Dantelle ja Viiville 5 vp agilitykisoissa!

Viivi Koivunen ja Dante eli Jangas Even-Stevens kisasivat kolmannessa kisassaan Helsingissä tänään Anne Viitasen tuomaroidessa HSKH:n kisoissa. He tekivät vauhdikasta ja puhdasta rataa loppumetreille saakka aina kolmanneksi viimeiselle esteelle. Valitettavasti lentokeinusta tuli virhe ja näin nollarata jäi haaveeksi. Tulos oli siis 5 vp, aika  -6,80 ja sijoitus ihan kivasti 11. 46 koirakon joukosta.

Päivän toisella radalla, hyppyradalla, koirakko teki eheän ja hienon suorituksen, mutta valitettavasti matkalle mahtui myös yksi ylimääräinen este, jolloin tuloksena oli hylkäys. Tässä kuitenkin video sujuvasta radasta:
Danten ja Viivin agilitykisa nro 4

Myös Sanna ja Lotten "isoveli" Wade saivat 5 virheen suorituksen yhden harmittavan riman pudotessa matkan varrella. Walesiedustus oli muutenkin hyvä, kun myös Pyry ja Täplä (ei kuitenkaan Danten mummu) osallistuivat ohjaajineen kisoihin. 

Mekin olimme Stigin ja pikku-Kamun kanssa katsomassa kisoja ja pentu sai taas paljon hyviä uusia kokemuksi. Halli, kuulutukset, pillin vihellykset, ihmiset, koirat tai muu yleinen hälinä eivät pientä pelottaneet, vaan se suhtautui ympäristöönsä luottavaisen innostuneesti. Erityisesti mukavat punavalkoiset ja sileäkarvainen noutaja Meri olivat pennun mielestä aikas kivoja. 

Kamu kisapaikalla moikkaamassa Dante-serkkua ja Fannya

Kati esiintyi pikaisesti tänään oikein TV:ssä, kun FST:llä pyörii seuraavan viikon kuluessa sarja "5 minuter / 5 minuuttia", jossa esitellään tuoretta "Farsor / Faijat"-sarjaa. Sama ohjelma esitetään niin maanantaina kuin torstainakin myöhäisillassa puoli yhdentoista maissa. Kati siis vilahtaa hetkisen ruudussa Stigin seurana:  

Linkki Yle areenan 5 minuter-ohjelmaan

Sain myös mukavaa postia F-pentueen sijoitusnarttujenomistajilta ja aivan ihania kuvia :) Fanny Jangas Field Poppy matkustaa lastenvaunujen alaosassa hauskan näköisesti ja hyvin on alku tuntunut sujuvan, vaikka yksin nukkuminen onkin hankalaa. Neiti on päässyt tutustumaan metsään, remmiin (kuulemma ihan inhaa touhua) ja naapurin koiraan. Lasten kanssa neiti tuntuu tulevan hyvin toimeen, vaikka pitäneekin pikku-Saraa ihan leikkikaverinaan.

Fanny matkustaa (kuva: Päivi Toivola)

Fanny-söpöliini (kuva: Päivi Toivola)

Hertta-sisko eli Jangas Forget-Me-Not elää aktiivista elämää Riinan ja Juhan lemmikkinä. Viikonloppuna neiti pääsi Elimäellä ja tapasi tukuittain uusia ihmisiä ja koiria sekä leikki lasten kanssa. Neiti tuntuu olevan hyvin reipas ja varma, vaikka jotkut asiat toki sattavat alussa hieman jännittääkin.Tyttönen on päässyt myös pellolle revittelemään terrieri-Hevin kanssa. Pientä matkapahoinvointi tosin edelleen ilmenee autoillessa. 

Suloinen pikku-Hertta

Hertta näyttelyasennossa

Meillä kotona olevan Kamu-pennun kanssa saatiin olla sydän syrjällään sunnuntain ja maanantian välisenä yönä. Raisa-täti kun oli saanut seurustella pennun kanssa koko sunnuntain ja ihan hyvin oli mennyt kaikin puolin. Valitettavasti pennun iltahepulin aikaan se erehtyi leikkimään Raisan hännällä ja sen jälkeen leikittäessäni pentua lelulla (jolla Raisu oli juuri leikkinyt), hyökkäsi täti pienen kimppuun. Pennun silmä vuosi verta niin, että oli itsellä itku lähellä pennun ulistessa sydäntä särkien. pian napero rauhoittui syliin ja antoi tutkia silmää. Yläluomessa oli reikä eikä siinä muu auttanut kuin soittaa päivystykseen ja lähteä ajamaan Vantaan kunnaneläinlääkärin vastaanotolle. Onneksi pentu sai heti hyvää hoitoa ja haavaan laitettiin kaksi tikkiä. Nyt tarvitsee seurata vielä, ettei pienen pieni naarmu itse silmässä aiheuta oireita. Napero on nyt viikon verran antibiootti- ja silmätippakuurilla ja ensi viikolla tikit voi poistaa. Kyllä meinas sydän särkyä niin itseltä kuin Stigiltäkin. Onneksi tyyppi tuntuu ihan oma itsensä ja vauhtia riittää taas normaalista, vaikka pentu näyttääkin ihan Rockyltä roikkuvine ja turvonneine silmineen. (päivitetty  9.11)

Pieni toipilas

Pentutreffit, hallitreenit sekä Nupun ja Remon kotiinlähtö

Kamu (Jangas Four-leaf Clover) etsii omaa harrastavaa ja aktiivista kotia

Tällä viikolla kirjoitettavaa olisi riittänyt joka päivälle, mutta viimeinen työviikko ja viiden koiran lauma on tehokkaasti pitänyt minut loitolla tietokoneesta.

Remo ja Kamu kinastelevat lelusta

Saako lipastoa syödä? Oikea vastaus on luonnollisesti EI.

 Tiistaina meille saapui hauska porukka, kun neljä pennuista ja  uudet omistajat saapuivat tänne leikkitreffeille. Yhteensä kuusi kahdeksanviikkoista walesiviikaria pääsu painimaan olohuoneeseen. Hauskaa oli, murina ja vauhti oli hurjaa ja lisäksi harjoittelimme hieman tutkimiseen tottumista, rentoutumista ja katsekontaktia yksitellen. Nuppu imetti vielä kiltisti koko laumaa, vaikka joutui niitä jo komentamaankin aika tiukasti. Kaikilla tottuminen uuteen kotiin tuntuu sujuneen hyvin.

Keskiviikkona Riikka ja Joonatan tulivat hakemaan Nupun kotiin ja nyt mamma tuntuikin saaneen tarpeekseen pentujen hoidosta ja lähti silmät säihkyen omaan kotiin. Vielä viime viikolla se koki pentujen hoidon tärkeämmäksi, mutta nyt ei ollut enää epäilystäkään siitä, etteikö omaan kotiin pääsy olisi voittanut :)

Torstaina oli Raisan pentujen agilitytreenit ja Kamu (Mr Cool) sekä Remo (Rusoposki) pääsivät tutustumaan halliin ja suorittamaan putkea. Reippaat pojat tallustelivat hallissa, pellolla ja leikkivät etenkin Essi-serkun kanssa. Ainoastaan koirien haukunta oli niiden mielestä hyvin erikoista. Essi oli aivan ihana leikittäessään pikku-Kamua.

Remo ja lelu

Tänään oli Remon eli Jangas Fir Tree (Rusoposki) aika lähteä uuteen kotiinsa. Niin sekin poika lähti häntä heiluen uuden isäntäväen mukaan innoissaan. Onnea siis uuteen kotiin Turenkiin! Toivottavasti lupaavasti pikkupojasta tulee hyvä metsästyskoira aikanaan.

Remo kylvyn jälkeen

Aloitin juuri äitiysloman, joten saaneen viimeistään alkuviikosta päivitettyä kuvia ja juttuja viime viikkojen varrelta. Pennut täyttivät juuri yhdeksän viikkoa, joten on aika palata pentukouluunkin viimeistään maanantaina.

Jangas Four-Leaf Clover eli "Kamu" (Mr Cool) etsii edelleen aktiivista ja harrastavaa uutta kotia. Päivittelen lisätietoja pojasta Pentuja-sivulle.

Jangas Four-leaf Clover

 

 

 

Kamu ja lelu

Stigin sylissä

8-viikkoisten pentukoulu

Pentujen tapakasvatus on jo aika aloittaa nyt kun naperot ovat tutustuneet uusiin koteihinsa. Päivittäin tulisi harjoitella seuraavia asioita aina hetki kerrallaan. 

Yhteistyö ja kontakti

Leikkiminen

On tärkeätä  touhuta, leikkiä ja nauttia yhdessäolosta.

Ensimmäisiä ja tärkeimpiä opettamisen arvoisia asioita on katsekontakti. Palkitse pentua aina sen ottaessa katsekontaktia. Itse harjoitukseen tarvitaan vain keitettyä kanaa, pissatettu tyytyväinen pentu ja rauhallinen paikka. Laitetaan nyrkkiin kanaa ja käsi polvien tasolle istuessa alas. Heti kun pentu vilkaiseekin hetkeksi silmiin sitä kehutaan ja palkitaan namilla. Jos haluaa niin namin voi myös pudottaa myös pienelle maassa olevalle namilautaselle.

video: katsekontakti (Lotte)

Kun pentu on oppinut itsenäisesti ottamaan katsekontaktin, voi liikkeeseen liittää käskysanan eli koiran nimen tai katso-käskyn. Taas palkitaan joka kerta koiran käskystä katsoessa silmiin.

Video: Katsekontaktin ottaminen käskystä (Lotte)

Luoksetulo on tietysti myös yksi tärkeimmistä asioista. Luoksetuloa kannattaa opettaa sekä pillillä että käskystä. Pillillä luoksetuloa kannattaa käyttää sekä ruokakupille kutsuttaessa että pihalle ulkoillessa, kun pentu näyttää kyllästyneen omiin touhuihinsa.
 Video: Pillillä ruokakupille luoksetulo (Kamu)
 Video: Luoksetulo ja palkitseminen lelulla (Remo)

Käskystä luoksetuloa kannattaa harjoitella pennusta asti myös tokomaisesti niin, että poistuu avustajan luota tämän pitäessä pentua kiinni ohjaajan kulkiessa pennusta kauemmaksi. Ohjaaja kutsuu pentua käännyttyään selkä suorana ja pennun ollessa melkein kohdalla se voidaan palkita vasemmassa kädessä olevalla lelulla leikkimällä.

video: luoksetulo (Pipsa)

Istu-käskyn harjoittelu on helppoa ja pennun saa kätevästi istumaan siirtäessään kättään hieman pennun kuonon yli, jolloin takapuoli helposti putoaa maahan: ei muuta kuin kehut ja nami palkaksi.

Video: istumisen harjoittelua (Enttententten)

Pillin avulla istumista voi harjoitella kävellessä ja pysähtyessään viheltää pilliin, jolloin pentua todennäköisesti istua naputtaa. Eikun vaan taas kehut ja palkka (nami, leikki, lelu, kehut), niin pentu oppii hetkessä asioita.

Video: pillimerkistä istuminen (Lotte)

Seuraaminen ja mukana kulkeminen:

Pentua kannattaa palkita ja kehua aina, kun se seuraa vasemmalla puolella oma-aloitteisesti. Tällä tavoin luodaan hyvä pohja tulevalle tottelevaisuuskoulutukselle ja yhteiselle elämälle. Vanhempana koiran tulisi osata seurata vastaantulevien ihmisten ja koirienkin ohi kauniisti. Varsinainen seuraamisharjoittelu koostuu niin perusasentoon tulemisesta kuin namipalan perässä seuraamisestakin.

Perusasentoon tuleminen harjoitellaan nykyisin edestä, jolloin kannattaa autaa liikettä jalalla, jotta saa pennun tulemaan oikeaan kohtaan. Pennun tulisi istua ohjaajan jalassa kiinni niin, että etujalat ovat kengän puolivälissä. Vain oikeista suorituksista palkataan, huonot jätetään huomioimatta.

Video: perusasentoon tuleminen (Lotte)

Kun pentu saadaan tulemaan hyvin perusasentoon, aletaan harjoitella myös seuraamista "imuttamalla" eli pennun kulkiessa jalassa kiinni namin perässä. Ohjaaja ei saisi ottaa enempää kuin kaksi askelta ja pysähtyessä pentu ohjataan käden kanssa istumaan.

Video: seuraaminen (Lotte)

Noutaminen ja esineiden kantaminen:

Pentua tulisi aina kehua sen tuodessa tavaroita, vaikka suussa sitten sattuisi olemaan juhlakenkä. Noutamista kannattaa myös harjoitella päivittäin.Varsinaisia noutoharjoituksia kannattaa tehdä kotona päivittäin mukavan pehmeällä lelulla tai pentudummylla. Valitse paikaksi rauhallinen nurkkaus, jossa pennun on oikeastaan pakko tuoda lelu ohjaajan syliin. Heitä tai kieritä lelu/dummy hitaasti poispäin ja anna pennun juosta perään. Pennun tartuttua noutoesineen kutsu pentua ja kehu sitä heti sen lähtiessä tuomaan esinettä kohti. Ota pentu vastaan syliin, kehu sitä ja ihastele esinettä samalla kun pentu saa pitää esinettä suussaan ollessaan sylissä.
Video: pentunouto (Kamu)

Tapakasvatus ja malttaminen

Malttaminen ja odottaminen:

Alusta asti pennulle kannattaa opettaa paikallaoloa ja malttamista. Harjoittelu voidaan tehdä päivittäisten rutiinien yhteydessä: näin alussa pennun tulisi nopeasti istahtaa ennen ruokakupin saamista. Samaa voidaan harjoitella myös pennun päästessä ovesta sisään ja autosta ulos tullessa. Alussa harjoitukset ovat todella lyhyitä ja pentu vapautetaan nopeasti.

Käsittelyyn tottuminen ja rentoutuminen:

Pennun  kynnet tulee voida leikata, purenta, korvat ja silmät tarkistaa ja sen täytyisi osata seisoa kiltisti paikallaan (vaikkapa namipalaa syöden) "näyttelyasennossa".   Pennun tulee pysyä sylissä rimpuilematta ja purematta, eikä sitä saa päästää alas ennen kuin se rauhoittuu.

Rentoutumisharjoituksissa pentu rauhoitetaan ohjaajan syliin istumaan tai makaamaan ja toistellaan sille, että "siinä on hyvä rauhassa olla, ihan rauhassa" tms. Tällä viikolla nämä rentoutumisharjoitukset tehdään vielä kotosalla.
 Video: rauhoittuminen ja rentoutuminen (Kamu, velipojan karjuessa taustalla)

Kieltäminen: 

Pennulla on muutamia kiellettyjä asioita ja nyt on aika opettaa pennulle myös mitä EI-sana tarkoittaa. Kun pentu alkaa purra käsiä/varpaita sano EI selkeällä äänellä ja heti naperon lopetettua kielletyn asian tekeminen kutsu ja kehu sitä iloisesti. Näin opetellaan hiljalleen kehujen kautta, mitä kieltosana tarkoittaa. Muista, ettei pentua tule kieltää kuin ainoastaan aina kielletyistä asioista kuten sähköjohtojen ja käsien pureskelusta. Kieltäminen ei saisi koskaan mennä loputtomaksi Ei-sanan hokemiseksi, vaan pennun ollessa erittäin riehakas sille annetaan lelu suuhun tai pidetään pieni treenihetki nameilla palkiten.
Video: pennun kieltäminen (Remo)

Sosiaalistaminen:

Tällä viikolla pennun olisi tärkeää tutustua erilaisiin ihmisiin, kulkuneuvoihin ja paikkoihin. Esimerkiksi bussilla tehty vierailu rautatieasemalla olisi hyvä harjoitus tälle viikolle. Myös muutamaan uuteen koiratuttavuuteen tutustuminen tekisi erittäin hyvää.

Onnea uusiin koteihin ja lupaava urospentu etsii omaa harrastavaa kotia

Tänään olen saanut niin hyviä kuin huonojakin uutisia pentujen alkutaipaleelta. Aloitetaan kuitenkin niistä hyvistä uutisista. 

Jangas Flower Power (Tulppaani) eli "Ada" lähti perjantaina Vantaan Kivistöön Johannan, Jounin ja tytärten Kian ja Idan seuraksi ja toivottavasti aikanaan TOKO- ja agilitykoiraksi. Pikkuneiti on ollut hyvin aktiivinen, antanut ekana yönä isäntäväen nukkua hurjat kuusi tuntia, syönyt hyvällä ruokahalulla yrjölänpuuroa ja vähemmän innokkaasti nappuloita. Tänään pikkuneiti oli päässyt oikein metsälenkillekin.

Jangas Foxglove (pikku-Masi) eli "Kaspian" lähti eilen Marin kaveriksi Espooseen. Tänään sain Jannin kautta niin kuvia kuin videoitakin pennusta ja hyvin tuntuu menevän! Tässä linkit videoihin:

Metsälenkillä

Törmäyskurssilla kameran kanssa

Tässä vielä muutama kuva pikku-hurmurista: 

Jangas Field Fennel (Artturi) eli "Piko" lähti eilen Jaanan ja walesipoika Remun (McTwister's Red Remus) seuraksi Klaukkalaan. Remu on ehtinyt jo muutaman kerran ärähtää pienelle riiviölle, mutta kokonaisuudessaan yhteiselo tuntuu alkaneen hyvin. 

Perjantaina uuteen kotiinsa lähtivät myös sijoitusnartut Jangas Forget-Me-Not (Valkovuokko) eli "Hertta" Riinan ja Juhan koiraksi Jyväskylään ja Jangas Field Poppy (Kanerva) eli "Fanny" Toivolan perheeseen IImajoelle, mutta en ole vielä kuullut sen suuremmin kuulumisia. Eilen matkaan lähti Pikon ja Kaspianin ohella myös Jangas Fleur-de-Lis (Lilja) eli "Nelli".

Sitten niihin huonoihin uutisiin. Perjantaina Tampereelle erittäin mukavaan lapsiperheeseen muuttanut Jangas Four-leaf Clover (Mr Cool) eli "Kamu" viihtyi ilmeisen hyvin uudessa kodissaan, mutta valitettavasti perheen nuoremman pojan silmät muurautuivat umpeen ja lastenlääkärin diagnoosi oli karusti vakava koira-allergia. Pentu saapui siis tänään takaisin luoksemme viikonlopun seikkailun jälkeen, mutta niin omaa silmään kuin eritoten perheen silmiin nousivat kyyneleet: pentua kun oli hartaasti odotettu heinäkuusta asti. Niinpä lupaava pikkuherra etsii omaa harrastavaa (näyttelyt, metsästys, agility, TOKO, MEJÄ) ja rakastavaa kotia, mielellään tietysti pääkaupunkiseudulta. Kamu on lupaava ulkonäöltään ja pentutestin perusteella valittu niin metsästys- kuin harrastuskoiraksikin. 

Tänään ehdimme vielä iltapäivällä agilitykentälle Ojankoon ja siellä saivat niin Kati ja Raisa kuin pennut Rusoposki ja Kamu (Mr Cool) harjoitella agilitya. Pennut pääsivät harjoittelemaan niin puomin kontaktin alastuloa, "aidan" (rima vielä maassa) suorittamista kuin putkeakin. Hetken päästä naperot osasivat sujahtaa putkeen jo ohjaajan juostessa vieressä. Vaikka pimeys yllätti ja viereisillä kentillä koirat haukkuivat, tekivät pennut innookkasti töitä ja keskittyivät esimerkillisesti. Aikas päteviä naperoita! Rusoposki on lähdössä omaan kotiinsa ensi viikonloppuna.

Rekkarit, rokkarit, kummarit ja pipo

Viikon aikana on tapahtunut hurjasti asioita pentujen elämässä, lisäksi Remu on käynyt lääkärissä magneettikuvissa (Remun blogista löytyy lisätietoja), E-pentueen sisarusten kanssa on treenattu ja suurin osa Nupun pennuista on jo ehtinyt lähteä uusiin koteihinsa. 

Maanantaina nautittiin pihassa ulkoilusta, tiistaina pennut saivat nauttia vierailijoiden seurasta ja olohuoneessa juoksemisesta, keskiviikkona lähdettiin autoilemaan ja ulkoilemaan metsään, torstaina poikkesivat Virpi ja Elina ja perjanataina oli paitsi eläinlääkärin tarkastus niin ensimmäiset naperot ehtivät lähteä maailmalle. Täytynee huomenna kirjoitella enemmän näistä viime viikon seikkailuista ja laittaa runsaasti kuvia. 

Tässä välissä toivotamme vain pikaisesti: onnea uusiin koteihin! Laittakaahan kuulumisia ja kuvia, kun ehditte pienen riiviön kanssa seurustelulta :) Ja tiistaina nähdään pääkaupunkiseudun porukkaa!

Pentutestissä

Eilen ajeltiin pentujen kanssa Orimattilaan, jossa ongelmakoiraterapeutti Kirsi Liikanen teki Malmskogenin autotallitestin ja Volhardin pentutestin F-pentueen naperoille, joilla oli ikää sopivasti 7 viikkoa ja 1 vuorokausi. Pentujen tulokset ehkä ennemminkin vahvistivat omia käsityksiäni pennuista ja oli mielenkiintoista taas seurata testiä. Yhtään huolestuttavaa tai erityisen stressiherkkää naperoa ei joukossa ollut. Hiljalleen pentujen tulevat koditkin alkavat hahmottua, urospentujen suhteen en ole vielä ihan varma, mikä pentu menee kellekin. Narttupennuista sain jo päätettyä Kanervan (Jangas Field Poppy) ja Valkovuokon (Jangas Forget-Me-Not "Hertta") sijoitukseen. Illalla vielä Jouni, Johanna ja tyttäret Ida ja Kia kävivät moikkaamassa tulevaa perheenjäsentään Tulppaania eli Jangas Flower Poweria.

Kotona pentujen vauhti senkun kasvaa ja tiikerinpennut kuulostavat tosi hurjilta, kun ulkoilua ei olla voitu harrastaa sadesäällä. Nyt koko porukka osaa jo kiivetä koiran pedille ja siellä ne nukkuvat välillä kaikki vieri vieressä. Artturi ja Mr Cool kokevat selkeästi tungoksen turhauttavana ja hakeutuvat (nukuttuaan viikon verran kahdestaan pedillä) useimmiten muualle loikoilemaan. Eläinlääkärin tarkastus on pennuille perjantaina 29.10 ja sen jälkeen ensimmäiset riiviöt jo lähtevät uusiin koteihinsa. Pennut saavat lääkärissä myös ensimmäisen nelosrokotteen, jonka voi nykyisin antaa jo 8 viikon ikäisille naperoille.

Kaikki pentutestitulokset löytyvät kotisivuiltani Pentuja-sivun linkistä Pentutesti. Laittelen tänne videoita Volhardin pentutestistä, kunhan saan ne hiljalleen ladattua nettiin...

Sosiaalisuus ja seuraaminen:
Jangas Forget-Me-Not sosiaalisuus: 2 Tulee innokkaasti, korkea häntä, kiipeää vasten
seuraaminen: 3 seuraa innokkaasti, korkea häntä
Jangas Foxglove sosiaalisuus: 3 Tulee innokkaasti, korkea häntä
seuraaminen: 3 Seuraa innokkaasti, korkea häntä (2 seuraa innokkaasti, korkea häntä, kulkee jaloissa, "pyydystää" tossuja)

Kiinnipitäminen:
Jangas Field Poppy 3: Rentoutuu, ei taistele (2 taistelee)

Sosiaalinen dominanssi:
Jangas Forget-Me-Not 3 (2) Pysyy aloillaan, puree kevyesti sormia

Noutaminen:
Jangas Field Fennel 1: ajaa takaa esinettä, nostaa sen ja alkaa leikkimään
Jangas Fir Tree  3: ajaa takaa esinettä ja tuo sen testaajalle
Jangas Fleur-de-Lis  3: ajaa takaa esinettä ja tuo sen testaajalle

Ääniherkkyys:
Jangas Flower Power 3: kuuntelee, paikallistaa äänen, osoittaa uteliaisuutta
Jangas Four-leaf Clover  3: kuuntelee, paikallistaa äänen, osoittaa uteliaisuutta, menee ääntä kohti


Uteliasuus, saalisvietti:
Jangas Field Fennel 1: Katsoo, hyökkäilee, puree

Sitten taas päivitystä E-pentueen lonkkakuvaustuloksista. Myös Ellan tulokset olivat saapuneet:

Jangas Elli-Velli A/A

Jangas Evem-Stevens B/C

Jangas Elin Kelin Klot A/A

Jangas Easy-Peasy B/B

Eli hyvältä näyttää, nyt vaan Essin tuloksia vielä odotellaan ja Tampereen porukka päässee marraskuussa yhteiskuviin Tampereelle. Tara käy sitten Kouvolassa talven aikana :)

Aika suorastaan lentää...

Voisin kysyä ensimmäiseksi, että mihin aika oikein katoaa? Tuntuu, etä elämä on tällä hetkellä hyvin hektistä ja ohjelmoitua. Ja parin viikon päästä tuntuu varmaan suorastaan tylsältä ja toimettomalta. Pennut kun lähtevät uusiin koteihinsa juuri ennen äitiyslomani alkua. Mites sitten osaankaan kotona istuskella ja pyöritellä peukaloitani? No, onhan sitä varsin paljon rästihommia viime ajoilta, kun aika on ollut kortilla, ja ainahan sitä voi Raisun kanssa treenata, mutta kyllä siitä suuri muutos tulee. 

Raisan ja Nupun veljet potevat tällä hetkellä selkäänsä. Remulla (Remun blogista voi lukea tarkemmin) selkä vaivaa erittäin pahasti ja jatkotutkimukset ovat tarpeen. Melkein sydän vuotaa verta, kun kuulee Remun pahasta olosta. Tarmolla on onneksi vaan lihasjumi, joka tuntuu helpottavan. Tokihan suuri osa pentueesta on vilkkaita agilitykoiria, joten selkä joutuu koetukselle, mutta kurjia tällaiset uutiset silti ovat. Eritoten pahalta tuntuu, kun tietää, miten jo lihasjumitkin saavat omankin selän (ja olon) tosi kurjaksi.

E-pentueesta myös Danten lonkkakuvaustulos oli tullut eli nyt on tullut seuraavat tulokset:

Jangas Even-Stevens B/C

Jangas Elin Klein Klot A/A

Jangas Easy-Peasy B/B

Eli varsin hyvältä näyttää sen puoleen. Tänään näenkin taas nuorukaisia agilitytreenien merkeissä, Sanna tuleekin jo päivällä pentuja hoitamaan, kun joudumme itse lähtemään suoraan töistä synnytysvalmennukseen.

Pennuilla vauhti kiihtyy entisestään, vaikka kyllä ne edelleen simahtavat totaalisesti. Ulkoilusta on valitettavasti tullut taukoa, mikä näkyy ja ennen kaikkea kuuluu. Tiistaina Ellan omistajat Tiina ja Teemu, Tarmon emäntä Sinttu, Danten emäntä Viivi ja Lotten emäntä Sanna olivat täällä kylässä ja pennut pääsivät tutustumaan olohuoneeseen ja vieraisiin niin olohuoneen puolella kuin pentuaitauksessakin. Kyllä nyt alkaa olla pennuilla olla kova meno päällä niiden päästessä "vapauteen" yksitellenkin. Eliseen sateeseen niitä ei raaskinut viedä, niin sisällä oli sitten senkin edestä menoa. Olen sitten ottanut pentuja yksitellen keittiöön tai makkariin tutustumaan. Samalla Stig on treenannut muutaman pennun kanssa putkea ja itse olen hieman harjoitellut naperoiden kanssa noudon alkeita ja yksittäisten pentujen kanssa myös katsekontaktia ja vapaamuotoista seurailua mukana. Tuntuu vaan, ettei aika riitä millään kaikkeen mihin haluaisi. Olisi niin kiva touhustella pentujen kanssa yksitellen vielä huomattavasti enemmän!

Eilen myös Mirka ja Elina sekä Mirkan suloinen kahden kuukauden ikäinen Senna-tytär kävivät täällä. Kyllä siinä oli Raisalla ihmettä, kun pientä ihmistainta haisteli ja ihasteli. Saas nähdä, mitä tyttö sanoo aikanaan meidän pienestä (tai mittojen mukaan aika isosta) uudesta perheenjäsenestä. Pennut pääsivät pöydälle seisomaan Mirkan syyniin ja ulkonäöltä Mirkan suosikit olivat ne omastakin mielestäni kivoimman näköiset. Edellisiin verrattuna näillä ei kovinkaan hyvät kulmaukset ole kokonaisuutena, mutta sitä en odottanutkaan, koska ei ole isälläänkään ;) Toisaalta ihan tasapainoiset pennut ja muutamalla on tosi kivan oloinen pää. Kiva taas seurata, millaiseksi pennut aikanaan kasvavat. 

Pennut ovat saaneet taas tuttuun tyyliin aitaukseen metallinoutoesineen, jota Mr Cool pursekelee parasta aikaa. Lilja tuntuu olevan myös varsin ihastunut metalliseen esineeseen ja muutama muukin on sitä käynyt maistelemassa. Valitettavasti vaan pennuille sopivamman kokoinen metalliesine rikkui vastikään eikä tätä isoa ole vielä saatu kannettua... Leikitkin ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi: nyt osataan myös vaania ja hyökätä kaverin kimppuun. Nuppu on edelleen ihan liian kiltti ja huolehtivainen emo, mutta tiistaina se pariin kertaan murisi jälkikasvulleen, joka säälimättä roikkui sen korvissa ja nisissä. Josko se vielä viimeisllä viikolla alkaisi asettaa pennuille hieman rajoja :)

Huomenna mennäänkin pentutestiin, joten hiljalleen pitäisi päättää myös pentujen tulevat kodit (siis kuka menee mihinkin kotiin). Pentujen rekisteröintikin etenee viimein hiljalleen Kennelliitossa, toivon mukaan paperit ehtivät saapua ennen luovutusta.

Pennut leikkimässä koululla ja mikrosirutus

Tänään oli taas tapahtumarikas päivä, mutta illan pimetessä vain hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi raportointi päivän tapahtumista. Aamulla sain herätellä pennut seitsemän aikaan, jotta saatiin ne Stigin kanssa kuskattua lentobokseissa autoon ja sieltä koulun pihalle. Pennut olivat  sekä kasiluokkalaisten kemian tunnin että seiskaluokkalaisten matematiikan tunnin aiheena. Pihalla mitattiin pentujen nopeutta (huima 2,3 km/h), etsittiin lajityypillistä käytöstä, tutkittiin kuolan pH-arvoa, punnittiin pentuja ja laskettiin matolääkkeen menekkiä ja hintaa koko pentueelle. Lisäksi pennut saivat leikkiä, peuhata keskenään, leikkiä oppilaiden jaloissa, kaulahuivilla ja istua killittää sylissä. Kyllä oli naperoilla hauskaa. Kahden tunnin painimisen, touhuilun ja tutkimusmatkailun jälkeen pakattiin pennut taas autoon ja ne pääsivät kotiin nukkumaan. Kotona Nuppu-äiti oli ottanut pentujen lähdön raskaasti ja pissannut useampaankin paikkaan sisällä... Mokoma ei varmaan ymmärrä, että pennut pitäisi päästää maailmalle runsaan viikon päästä. En muista koskaan nähneeni noin kilttiä emoa, joka antaa pentujen pureskellä itseään ja purra samaa luuta kanssaan koskaan sanomatta mitään. 

Illalla Arja ja Lotta tulivat kyläilemään ja pennut saivat tunnistusmerkinnät. Hyvin uniset naperot eivät juuri mikrosirun laittoa huomanneetkaan. Tässä siis pentujen nimet:

Valkovuokko - Forget-Me-Not

Kanerva - Field Poppy

Tulppaani - Flower-Power

Lilja - Fleur-de-Lis

Artturi - Field Fennel

Rusoposki - Fir Tree

pikku-Masi - Foxglove

Mr Cool - Four-Leaf Clover

D-pentueen 4-vuotissynttärit ja syyslomakin loppuu aikanaan

synttärisankari Nuppu imettää vielä jälkikasvuaan

Tänään onkin D-pentueeni 4-vuotissyntymäpäivä eli onneksi olkoon Nuppu, Raisa, Manteli, Tico, Remu, Paavo ja Tarmo!

E-pentueen suhteenkin on hyviä uutisia eli Loten ja Pipsan lonkkakuvaustulokset ovat saapuneet Kennelliitosta:
Jangas Elin Kelin Klot "Lotte" lonkat A
Jangas Easy Peasy "Pipsa" lonkat B
 
Syysloma tuli ja meni - liian nopeasti kuten lomilla on tapana. Pentujen kanssa matkustettiin ja touhuttiin oikein urakalla. Stigin ihmeeksi 11 koiran lauman kanssa matkustaminen kävi varsin helposti. Työläin matkaseuralainen olin varmaan minä itse ;) Autolle ne saivat kävellä muutaman pennun ryhmissä ja hyvin ne tallustelivatkin. Tosin viimeiset alkoivat olla niin väsyneitä, ettei matkanteko olisi enää oikein maittanut. Tämän urheilun jälkeen pennut senkun nukkuivat koko automatkojen ajan tyytyväisinä, muutama oli tosin oksentanut ihan ensimmäisellä automatkallaan.

Ihana paperipussi

Keskiviikkona loman alkaessa lähdimme siis ensin Tampereelle äitimuorin luokse, jossa pentuja poikkesivat katsomaan yhden urospennun tulevat omistajat Järvenpään perhe kahden poikansa kanssa ja tietysti veljeni ja sisareni. Pennut pääsivät ulkoilemaan omakotitalon pihaan, kulkemaan eka kertaa piharappusia, tonkimaan puskia, ihmettelemään kivetystä ja juoksemaan nurmelle. Hauskuutta riitti ja häkkiin oli hyvä uinahtaa pitkän päivän iltana. Kati tosin on oikein urakalla halunnut turmella yöuniamme itkemällä ja vaatimalla ulospääsyä tunnin välein parinakin yönä. Alkoi olla jo mummelin kanssa vähän herrmot koetuksella...

Purkkeja pihan täydeltä

 Torstaina jatkettiin matkaa Maalahteen, valitetattavasti vaan ei päästykään Marjukalle kyläilemään matkan varrella. Maalahteen selvittiin aikamoisen viileässä ja sateisessa kelissä, joten pennut pääsivät suoraan sisälle. Ei noita pieniä voinut ajatellakaan laittavalla ulos kylmään tassuttelemaan. Aikuisten koirien kanssa sen sijaan käytiin lenkillä luihin ja ytimiin saakka käyvässä tuulessa ja räntäsateessa. Pennuilla alkoi olla heti kova meno uudesta paikasta huolimatta. Taas pissat osattiin tehdä hienosti papereille ja naperoilla oli kiire livahtaa raollaan olevasta ovesta tutustumaan vessaan (uskokaa tai älkää, porukka veti yhteistuumin samaan suuntaan vessan maton omalle "reviirilleen"!) ja pikkumakuuhuoneisiin. Pentujen leikit alkavat olla entistä hurjempia ja ne ovat opetelleet jopa vaanimaan toisiaan. Edelleen ne saattavat repiä toisiaan korvasta tai hännästä tosi kovaa niin, että kaveri huutaa kuin syötävä. Uudessa paikassa pennut pääsivät ensi kertaa katsomaan TV:tä olohuoneessa ollessaan. Muutama jäi oikein tuijottamaan ruutua ihmeissään. Matokuurikin syötiin, tällä kertaa kolmena päivänä peräkkäin Flubenolia.

Perjantaina Toivolan Päivi kahden nuoren lapsensa kävi Ilmajoelta pentuja katsomassa, lisäksi muutama naapuri ja Stigin veli pistäytyivät naperoiden päivää piristämässä. Ruoka maistui, paska haisi ja balalaikka soi - vai mites se nyt menikään? Kova vauhti oli siis porukalla ja muutama pääsi ihan yksitellen olohuoneeseen tutustumisretkelle. Ääniinkin ne tuntuvat tottuvat koko ajan enemmän: aitojen räminä tai ruokakopin kovakaan kolina ei tunnu paljon hetkauttavan, vaan lauma juoksee vaan katsomaan mistä ääni oikein saikaan alkunsa.

Mr Cool ulkoilee

Lauantaina oli aika lähteä kohti kotia. Ennen lähtöä pennut pääsivät isolle ruohopihalle juoksemaan ja oli vängän näköistä seurata, kuinka koko kahdeksan pennun lauma seurasi Stigin kannoilla hänen juostessaan edellä :) Pennut kuulivat ja näkivät myös ensimmäiset ohiajavat autot, jotka olivat niiden mielestä tosi kummia kapistuksia. Kotimatkalla pysähdyttiin Tampereelle, jossa naperot saivat syödä ja ulkoilla kahteenkin kertaan. Yöllä saavuttiin viimein kotiin Vantaalle ja kyllä koko porukalle kelpasi unet ihan omassa sängyssä. Omasta sängystä puheenollen Mr Cool, Artturi ja Valkovuokko osaavat jo nähtävästi keposesti kiivetä pentuaitauksessa olevalle koiranpedille ja nukkuvat mieluiten siellä. Toiset kun vaan ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Pienet puutarhurit

Tänään on taas ulkoiltu oikein urakalla: puskat ja pihakataja saavat kyytiä, vauhtia on hurjasti aiempaa enemmän ja pennut alkavat muistuttaa liikkuvaa täystuhoa. Nyt ne saivat leikkikaluiksi ison kasan kukkapurkkeja ja niiden kantaminen vasta olikin hurjan hauskaa! Tänään pennut saivat myös eka kertaa maistella lihaisia hirvenluita ja niistä saatiin ekat murinatkin aikaiseksi. Vaikka luita oli kahdeksan oli kaverin luu tietty aina paljon kivempi. Pentujen nukahdettua kävi Nuppu pistämässä loput luut parempiin suihin.

Pikku-Masi kantaa innoissaan kukkapurkkia

Sain päivitettyä tänään otetut seisotuskuvat 6 viikon ikäisistä pennuista. Nyt hiljalleen niistä alkaa näkyä jo eroja niin käytöksessä kuin luonteessakin. Pentutestin jälkeen onkin aika päättää, kuka muuttaa mihinkin kotiin. Vauhdikkaan loman jälkeen ei voi kuin todeta, että oma koti kullan kallis. Vaikka reissaaminen on hauskaa ja eritoten tärkeää pentujen kehityksen ja uusien kokemusten kannalta, on aivan ihanaa tulla omaan kotiin :)

Tiikerinpoikaset mellestävät ja ulkoilevat

Nuppu-äidin kanssa ulkona

Kohti villiviiniä

F-pentueemme on kasvanut jo siihen ikään, että aamuisin lauma kuulostaa tiikerinpoikasilta, jotka meinaavat hajottaa joka paikan. Hurjaa murinaa, yksittäisiä haukahduksia, tassujen töminää, kolahduksia... Onneksi asumme rivitalossa, jossa on hyvä eristys seinissä. Tunnin riehumisen, aamupalan ja kakkarumpan jälkeen porukka asettuu taas nukkumaan.

Artturi ravailee

 Sisällä voi myös kantaa metallista ruokakippoa, leikkiä leluilla, pureskella äidin kanssa samaa lampaanluuta ja väsyneenä ryömiä sitten kaverin kylkeen tuutimaan. Ruoka maittaa pennuilla uskomattoman hyvin ja nyt alkaa taas olla matokuurin aika, tällä kertaa tarjolla on Flubenolia.  

Rusoposki ulkoilee

Ulkoilua on harrastettu joka päivä ja maanantaista alkaen pennut ovat tutkimeet pihaa entistä aktiivisemmin (ja tuhoavammin). Nyt on löydetty kukkapenkki, saniaiset, alppiruusu ja muut kasvatukset, jotka ovat saaneet Stigin kauhuksi kyytiä. Onneksi on jo syksy ja pianhan kasvit kuitenkin nuutuvat öiden kylmyydessä, yritän lohdutella. Myös portailla on hauska kiipeillä ja puskissa voi juosta. Kavereita voi purra ja äiskää voi kiusata.Ulkona ollaan harjoiteltu myös pillillä luoksetuloa ja pennut juoksevatkin kovaa kyytiä luo saadakseen pienen pieniä keitetyn kanan paloja ja paljon huomiota.

pikku-Masilla on paikka auringossa

Mr Cool kiipeilee rapulla Tulppaanin ihmetellessä

Kullannuput ovat päässeet tutustumaan maailmaan myös yksitellen. Joka on päivä on muutama pentu päässyt tallustelemaan joko keittiöön, makkariin tai olohuoneeseen. Muutama on vaan ollut mukana tutkailemassa maailmaa ja yritän ehtiä myös pitää näiden kanssa omia leikki- ja koulutushetkiä yksitellen. Näihin hetkiin kuuluu luoksetuloa, kontaktiharjoituksia, siipeen tutustumista (ihana esine! tuumaavat pennut) ja putken läpi sujahtamista. Eritoten siivesta pennut ovat olleet aivan innoissaan ja siihen tartutaan heti tiukasti. Pennut ovat erittäin innostuneita käyttämään hampaitaan ja kantamaan, mistä olen erityisen tyytyväinen. Se kun arkoittaa sitä, että noudon opetus helpottuu huomattavasti tulevaisuudessa. Tästäkin porukasta melkein puolet on menossa metsästyskoiriksi ja toivon mukaan niistä tulee edes lähes yhtä hyviä kuin Nuppu-emä :)
Mr Cool suorittaa putkea
Mr Cool ja linnunsiipi

Kukkapenkki vetää puoleensa

Valkovuokko saalis suussaan

Vieraitakin pennuilla on toki käynyt. Maanantaina Nuppu leikki laastaria ja liimaantui Riikka-emännän isän Ekin kylkeen hänen täällä käydessään. Nuppu asui Ekin luona pari vuotta perheen ollessa Irlannissa, joten voitte kuvitella sitä riemua, kun tyttö pääsi näkemään häntä! Onneksi pennut ovat edelleen niin tärkeitä Nupulle, että se jäi kotipihaan kehotuksesta, vaikka mieli olisi tehnyt mennä toisen matkaan. Myös isäni ja Tuula avustajineen ovat käyneet meitä moikkaamassa.

Liljaa tutkii harjaa hampaillaan

Tänään alkaa syysloma ja luvassa maaseutumatkailua: ensin tänään Tampereelle, sieltä huomenna Mouhijärven kautta Maalahteen ja lauantaina takaisin Tampereen kautta Vantaalle. Jännä nähdä, miten nämä pienet suostuvat matkustamaan autossa. Kokemuksia on ainakin tulossa roppakaupalla koko laumalle! Ensi viikolla jännitystä elämään tuo mikrosirutus ja pentutesti ja sitten meidän onkin jo aika henkisesti varautua hyvästelemään pennut niiden lähtiessä uusiin koteihinsa. Tosin näyttää siltä, että saan nähdä neljää pentua ainakin pari kertaa kuussa, joten se lohduttaakin eron hetkellä ;)

Varsin viaton Kanerva kukkapenkissä

Sain päivitettyä Pentujen tapakasvatus-oppaan Pentuja-sivun yhteyteen. Sieltä löytyy jo paljon ohjeita pennun arkikasvatukseen ja olen lisäämässä vielä kullekin viikolle harjoiteltavat asiat erikseen (= nyt puuttuvat liitteet). Toivottavasti kaikilla uusilla pennun omistajalla on aikaa tutustua oppaaseen ja havainnoiviin videoihin ajan kanssa pentua odotellessa. Ruokinta-ohjeet yms tulevat myöhemmin pentukansion mukana. Lisäksi pennut saavat mukaansa Spanielin Pentuspecialin, joka on varsin monipuolinen tietoapaketti.

Tulppaania kutittaa

 Lisäilin kotisivuille myös 5-viikkoiskuvat. Vähemmän onnistuneet tällä kertaa, koska itselläni viikko meni sairastellessa ja kun itsellä oli voimia, olivat pennut aivan lopen uupuneita... Niinpä tällä kertaa blogitekstin mukana on kuva kustakin pennusta ulkoilemassa. 

Onhan meillä toki tapahtunut aikuisempien kasvattien kanssa. Eilen treenattiin Ojangossa agilitya Ellan, Danten ja Essin kanssa nuorison päästessä helpolle 2-luokan radalle. Ohjaajat selvisivät harjoituksesta kunnialla niin pentujen kuin Raisankin kanssa. Essi teki eka kertaa 6 suoraa keppiä ja Ella selvisi koko 12 suorasta kepistä. Loistavaa! Lottekin on kuulemma edistynyt Pipsan ja Danten osatessa jo suorat kepit hyvin. Nyt vielä harjoitellaan pujottelu varmaksi kummaltakin puolelta ja erilaiset sisäänmenot kepeille, niin hyvä siitä tulee. Raisan pennut ovat aikas ihania tyyppejä :) Dante sai Tehis Cupin voiton kunniaksi eilen vielä hienon pompan (= koiran takki) käyttöönsä. Lonkkakuvistakin tuli ilmoitus, että ne ovat saapuneet Kennelliittoon. Nyt vaan odotetaan jännityksellä virallisia tuloksia. Torstaina taas maaseutumatkailun takia jää treenit välistä, samoin lauantaina, vaikka oma kunto sallisikin jo juoksemisen (ainakin uskoisin niin).

Vilskettä ja vilinää

Pienillä tiitiäisillä on taas ollut vilskettä ja vilinää. Emäntä alkaa taas hiljalleen muistuttaa omaa itseään ja niinpä alkaa taas penturintamallakin tapahtua. Päivityksiä vaan lyhyesti, kuvia ja videoita saanen nettiin huomenissa.

Stig ja pennut

Ulkoiltu on pentujen kanssa päivittäin pihassa ja pennuilla alkaa olla vauhtia entistä enemmän. Ulkoiluaika on edelleen aika lyhyt, korkeintaan puoli tuntia, ennen kuin pennuilla alkaa tulla vilu. Sekä sisällä että ulkona on harjoiteltu pillillä luoksetuloa ja se toimii jo hienosti: koko porukka juoksee kovaa vauhtia syliin! Muutenkin lauma on varsin kontaktinhakuinen ja naperot tillittävät silmiin tiiviisti. 

Kanerva ja Valkovuokko löytävät luunpalan ulkoa
Pentueen iloinen luoksetulo
Pennut isännän pikku-apulaisina

Ulkoilemassa

Eilen illalla Nupun perhe eli Pauli, Riikka, Jonatan ja Silja kävivät kylässä ja toivat mukanaan lampaan ja hirven luita. Ja kylläpä ne ovatkin maistuneet niin pennuille kuin aikuisille koirillekin. Eli pennut ovat saaneet natustella tänään eka kertaa oikeita luita, tai oikeastaan muutama otti eilen etumatkaa päästessään maistelemaan Nupun luuta. Nupulla on uskomattoman pitkä pinna ja huima kärsivällisyys pentujen suhteen: ne saavat roikkua emänsä hännässä ja korvissa ja kiipeillä tämän päälle eikä Nuppunen sano mitään jälkikasvulleen. Toivottavasti mammakoira kuitenkin pikapuoliin alkaa hieman laittaa pentujaan järjestykseen ;)

Nuppu natustelee luuta

Tänään aloimme ottaa pentuja yksitellen tutustumaan muihin huoneisiin ja Mr Cool osoittautui erittäin reippaaksi pieneksi pojaksi. Sillä oli kova vauhti ja putkea oli hauska suorittaa moneen kertaan! Lilja ja Tulppaani olivat hieman varovaisempia tutkimusmatkailijoita. Mr Cool ja lilja pääsivät myös aka kertaa tutustumaan linnun siipeen ja kumpikin nappasi sitä hieman suuhunsakin.

Pojilla kivekset ovat laskeutuneet varsin hyvin. Muilla on kummatkin paikallaan, mutta Rusoposkella toinen on vielä matkalla. Josko sekin vielä ehtisi laskeutua ennen luovutusikää. 

Pennut ovat saaneet viralliset nimensäkin ja pikapuoliin on mikrosirutuskin ajankohtainen, joten täytyy pian päättää, kuka saa minkäkin virallisen nimen ;) Teemana ovat tällä kertaa kasvit ja kukat, onhan äitimamma kerran "Nuppu".

Tytöt tulevat olemaan:

Forget-Me-Not (lemmikki)

Field Poppy (peltounikko)

Flower Power

Fleur-de-Lis (lilja)

Ja pojat saavat seuraavat nimet:

Field Fennel (fenkoli)

Fir Tree (kuusipuu)

Foxglove (sormustinkukka)

Four-leaf Clover (neliapila)

E-pentueen lonkkakuvaus ja F-pentujen 5-viikkoissyntymäpäivä

Viikko on taas kulunut kovaa vauhtia, vaikka pennuista en ole juuri ehtinyt nauttia. Onneksi Stig on pitänyt hyvää huolta pentulaatikon väestä. Kipeytynyt häntäluu osoittautui tulehtuneeksi kystaksi ja saan parannella itseäni sairaslomalla viikon verran. Eilen istuminen ei tullut kysymykseenkään ja tänäänkin vain lyhyissä erissä... Hoh hoijaa. Mutta palataanpas taas itse blogin pääasiaan eli suloisiin pisamanaamoihin.

Raisan yhdeksiköstä viisi oli tiistaina lonkkakuvissa Vetsetissä Kirkkonummella, jossa Päivi Vanhapelto tutki silmät ja kuvasi lonkat. Kaikilla kuudella tutkitulla oli silmät kunnossa ja lonkat lähtivät A/B arviolla Kennelliittoon eli:

Jangas Duck Soup silmät ok

Jangas Elin Kelin Klot silmät ok, ppm iris-iris (sikiöaikaisia säikeitä, eivät haittaa koiraa), lonkka-arvio A/B

Jangas Even-Stevens silmät ok, lonkka-arvio B (aavistus löysyyttä)

Jangas Elli-Velli silmät ok, lonkka-arvio A/B

Jangas Easy-Peasy silmät ok, lonkka-arvio A/B

Jangas Enttententten silmät ok, lonkka-arvio A

Jangas Enttententten eli "Essi"

Viralliset lonkkakuvaustulokset tulevat todennäköisesti muutaman viikon sisällä. Erittäin hyvältä siis näytti eikä selkäongelmiakaan näkynyt näissä kuvissa. Kiitos kaikille osallistuneille! Nyt vaan odottelen mielenkiinnolla, että loputkin porukasta ehtivät lonkkakuviin :)

Markus ja Essi olivat törmänneet lenkillä innokkaisiin valokuvaajiin ja Essi oli innolla poseerannut syksyisessä metsässä. Täältä löytyy aivan ihania kuvia tyttösestä: 
Kauniita kuvia Essistä

Essi poseeraa

Sain lisättyä F-pentueen 4-viikkoiskuvat kotisivuille (kiitos Jannille pentujen kuvaamisesta!!) ja huomenna on tarkoitus ottaa uudet seisotuskuvat. 

Pentujen vauhti on kovasti kiihtynyt, ruoka maistuu erittäin hyvin ja sitä kuluu paljon. Lisäksi ne hörppivät särvintä maitobaarissa. Tuntuu, että lauma kasvaa ihan silmissä. Ei taida näistäkään tulla ihan pieniä walesilaisia. 

Viikon aikana on totuteltu elämisen ääniin. Imuroidessa useimmat tulevat aitauksen reunaan katsomaan, mitä tapahtuu. Pesukoneseen taikka sen hirmuiseen linkoukseen ei jakseta edes reagoida, myös radio ja TV ovat turhan arkipäiväisiä juttuja. Ihmisäänet ovat niin kivoja, että silloin kannattaa tulla katsomaan, josko jotain kivaa taas tapahtuisi. Kahdella lyhyellä pillin vihellyksellä tullaan ruokailemaan ja ulkonakin harjoitellaan jo pillillä luoksetulona. Tänään palkkana oli eka kerran keitettyä kanaa, joka hieman ihmetytti koostumuksellaan, mutta kaikki hävisi kyllä käsistä. 


Myös erilaiset alustat tulevat hiljalleen tutuksi: pentulaatikossa voi tallustella vetbedillä, sanomalehdillä tai sanomalehtisilpussa, matolla tai muovimatolla. Ulkona ollaan asteltu ruoholla, hiekalla, kivellä ja tiilellä. Ovatpa pennut hetkeksi päässeet liukastelemaan laminaattilattialle ja kulkeneet rahisevassa putkessa. 


Ihmisiä ei olla tällä viikolla nähty entiseen tyyliin, vaikka Heikkisen perhe Sakari-poikansa kanssa kävikin keskiviikkona katsomassa tulevaa perheenjäsentään. Stigillä on selkeästi ollut päävastuu pennuista, Nuppu hoitaa lapsiaan hyvin ja Raisa-tätikin on käynyt niitä muutaman kerran moikkaamassa. Ihmisten kanssa pennut ovat jo tosi sosiaalisia, istua tapittavat ja katsovat silmiin, syliin otettaessa nuolevat naamaa, yrittävät testata käsiä hampaillaan, repivät vaatteista jne. Niiden kanssa hömpöttäminen on tosi hauskaa!


Pennut muuttuvat koko ajan myös fyysisesti. Niiden naamat alkavat olla vastustamattoman suloisia spanielinkasvoja ja pieniä pisamiakin on jo näkyvissä. Viikko sitten pennut painoivat 1-1,5 kg verran ja painoa on varmasti tullut lisää viikossa. Jalat kantavat jo kovasti ja kaikki etuhampaat ovat puhjenneet. Pennut purevatkin kipeästi toisiaan saaden kaverin huutamaan kivusta, ne kantavat ja "tappavat" innolla myös lelujaan. Leluja olen koittanut niille varata mahdollisimman paljon ja suurin osa on hankittu lähes vieressä sijaitsevasta Ikeasta :) Lastenleluja siis. Koiranpedin alle on kiva ryömiä, eivätkä naperot ole vielä keksineet kiivetä itse pedin päälle. Tai no, olihan Mr Cool jo kertaalleen äiskän vieressä makoilemassa... Samainen herra oli saanut lastenhelistimen kaulaansa yhtenä päivä, mutta se ei tuntunut mitenkään menoa haittaavan. Vetped pysyy uskomattoman siistinä, koska omaan pesään ei sovi pissiä. Sen sijaan sanomalehtiä saa vaihtaa alvariinsa ja ruokailun jälkeen ulos päästessään pennut hoitavansa asiansa mallikelpoisesti pihalle.
 

Vauhtia, vieraita ja viherpihaa

Viikonloppu oli lievästi sanoen hektinen. Sairastelut ovat taaksejäänyttä elämää, mitä nyt oma häntäluuni meinaa ilmeisesti kasvaa Harrymaiseksi töpöksi, koska se kipuilee varsin ilkeästi. Niinpä Raisakin joutuu jäämään pois illan agilitytreeneistä.Todennäköisesti todellinen syy kipuiluun on pieni masuasukki, joka pistää äitinsä sisuskaluja uuteen uskoon potkimisellaan...

Aloitetaanpa kuitenkin perjantaista. Aamupäivästä meitä saapuivat piristämään Ticon emäntä Sari 1-vuotiaan Leevi-poikansa kanssa. pennut olivat aivan ihastuneita pieneen ihmiseen ja kiipelivät innolla Leevin sylissä ja Leevi halaili naperoita reippaana poikana. Iltapuolella kävi vierailulla yhden narttupennun tuleva perhe Vantaalta eli Johanna, Kia, Ida ja Jouni.

Pennut ovat viikonlopun aikana opetelleet innolla syömään "ihan oikeata ruokaa", kun ruokintakertoja lisätty ensin kolmeen ja sitten sunnuntaina neljään. Ruokalistalla tänä viikonloppuna on ollut seuraavaa: 

- porkkana-riisi-ohrapuuroa, rypsiöljyä ja jauhelihaa

- pentu-Neuta

- Eukanuban lammas-riisi penturuokaa ja AB-piimää
- hirmuisen paljon äidinmaitoa

- hippunen C-vitamiinia kunakin päivänä.

Koko porukka tuntuu tulleen ahneudessa äitiinsä ja ruoka maistuu. Tosin pennut ovat selvästi sitä mieltä, että ravintola, jossa on tungos on varmasti paras paikka. Vaikka kuppeja annetaan kolme, tuntuu aina yhdellä kupilla olevan kaikkein pahin ryysis. Olen myös alkanut kutsua pentuja kupille kahdella lyhyellä pillin vihellyksellä ja naperot tulevat minkä tappijaloistaan pääsevät.

Sisäsiisteys tuntuu olevan näillä pienillä veressä. Heti herättyään ne suorastaan juoksevat papereillee pissalle ja kakat tulevat joko papereille tai varsin ärsyttävästi koiranpedin alle. Koiranpeti on tietysti nukkumapaikasta katsoen kauimmassa nurkassa, joten sinnehän pienet riiviöt haluavat tietysti asioille. Lilja tuntui olevan jossain vaiheessa pieni vastarannan kiiski, joka kakkasi ja pissasi ihan mihin halusi... Siivoamista ja kakan hajua alkaa riittää ihan omiksi tarpeiksi. 

Pienet agilitykoiran alut ovat saaneet jatkaa tutustumista putkeen. Sieltä ne sujahtavat läpi kuin vanhat tekijät ja kurkistavat välillä putken keskellä olevasta aukosta ulos. Pentujen mielestä jauhelihan kanssa putken harjoittelu on hurrjan hauskaa! 

Lauantaina päästiin Raisan kanssa agilitytreeneihin aamusta ja iltapäivästä tuli virailemaan niin ystäväni Taru kuin tuleva urospennun omistaja Mari Jannin kanssa. Janni otti pennuista 4-viikkoiskuvat ja päivitän ne kotisivuille, kunhan saan ne ensin Jannilta.

Sunnuntaipäivän koittaessa vieraita vilisi. Järvenpään perhe kahden suloisen poikansa kanssa Tampereelta, Riina ja juha Jyväskylästä, Jaana Klaukkalasta ja Paula Kirkkonummelta. Kaikki pienten riiviöiden tulevia omistajia. Lisäksi Kaj ja Katri poikkesivat pentujen isotädin Yangan (Jangas Bending the Rules) kanssa. Yanga on yhtä ihana kuin aina ennenkin, vaikka on kuulemma rauhoittunut kovasti näin seitsemän vuoden iässä. Yanga odotti kiltisti pihassa Kaj:n takin päällä ja sai palkkioksi kantaa isännän lakin autolle. Yanga ei kuulemma remmiä juuri koskaan näekään, koska se kuuliaisena tyttönä voi seurata isäntää joka paikkaan vapaana. Aivan hurmaava vasta hieman harmaantunut koiraneito tuo Yanga :) 

Pennut pääsivät myös ensi kertaa ulkoilemaan sunnuntaina. Vaikka ruoho oli vielä hieman kosteata yön sateiden jäljiltä oli pennuilla kova vauhti ja runsaan vartin ne jaksoivat pihalla peuhata. Myös kakat ja pissat tulivat ongelmitta ulos. Pihalla oli hauska tutustua kukkaistutuksiin, ruukkuihin, kivetykseen, kasveihin ja tulla tietysti ihmisten jalkoihin myös huomiota hakemaan. Kun pentujen jalat alkoivat kastua ja niille tuli hieman vilu, oli aika siirtyä sisätiloihin. Tänään jatkettiin seuraavalla ulkoilurupeamalla ja tästä lähin on tarkoitus ulkoilla aina, kun ilmat sallivat. 

Sairastelua ja reviiri laajenee

Nyt ollaan sitten sairasteltu oikein koko rahalla: niin minä itse, Nuppu kuin Tulppaanikin. Nuppu ilmeisesti sai saman vatsataudin kuin minäkin, kun se on oksennellut kahtena päivänä. Raukka tuntuu kuihtuvan silmissä. Eilen Tulppaani meni ihan vetämättömäksi ja oli selvästi huonossa kunnossa. Ruoka ei maistunut ja pentu makasi tai nuokkui hankalassa asennossa. Annoin Canex-kuurin koko porukalle ja tänään pikkulikka on taas ollut oma touhukas itsensä, vaikka se ei tunnukaan olevan yhtä kiinnostunut jauhelihasta kuin aiemmin. Kyllä siinä meinasi mennä yöunetkin kun pientä taistelijaa suri. Muutamaa tuntia matolääkkeen antamisen jälkeen tyttönen onneksi piristyi ja tarrasi taas nisään kiinni kunnolla ja alkoi muutenkin piristyä. Vasta tämän nähtyämme pääsimme kunnolla nukkumaan. Tänään on taas vauhtia riittänyt aina laukka-askeliin saakka. Nuppu-parka on vielä oksennellut eikä ruoka oikein maita ja vatsakin on kuralla. Silti se hoitaa pentujaan ja pennut ovat mitä parhaimmassa vireessä.

Ruokailukin on monipuolistunut ja ruokaa saadaan jo kolme kertaa päivässä. Aamulla ja illalla jauhelihaa, päivällä on maisteltu Eukanubaa ja piimää. Huomiseksi on tarjolla aterialla porkkana-riisipuuroa ja jauhelihaa. Ruoka tuntuu maistuvan hyvin ja niin kipeä emäkin selviää vähän helpommalla. Ruokailutavat ovat kohtuullisen hyvät, vaikka etujalat meinaavat pakostikin upota kippoon.

Tänään tapahtui muutakin kummallista: pentulaatikosta katsoi yksi seinä ja nyt naperot saivat huomattavasti isomman pentuaitauksen käyttöönsä. Ne pääsivät myös harjoittelemaan pikku-putkea ekaa kertaa ja etenkin Artturi innostui agilityn alkeista kovasti :) Myös muut pennut kävivät tutustumassa uuteen esteeseen. Kaiken lisäksi Tommi FST:ltä kävi kuvaamassa sekä meitä että pentuja syksyllä alkavaaan Farsor-sarjaan, jossa Stig on mukana. Tuntuukin hieman epätodelliselta, että muutaman kuukauden päästä meillä on kahdeksan pienen karvapalleron sijaan hoidettavana pienen pieni ihmislapsi. Pentujen elämää saa siis talvella seurata myös Ylen kanavalta...

Tänään taitaa jäädä seisotuskuvat ottamatta, joten palataan siihen asiaan huomenissa. Kovasti ovat pennut kuitenkin kasvaneet ja kehittyneet viikon aikana. Nyt ne alkavat olla söpöimmillään ja vauhtikin on jo kova. Kakat tehdään aika hienosti papereille ja nyt isommassa pentuaiatuksessa on oma paperilla vuorattu osionsa vessana. Pentujen seuraaminen tuntuu vievän paljon aikaa ja jopa kipeänä on raahustettava työhuoneen sohvalle lojumaan, jotta pääsee seuraamaan pienten taaperoiden edesottamuksia.