keskiviikkona, tammikuuta 13, 2016

Pentumaista elämää

Pikku-Femma on erittäin herttainen pentulainen: se rauhoittuu hyvin syliin ja pentuaitaukseen, tulee kutsusta luokse, hakeutuu lähelle ja on innokas pitämään katsekontaktia, seurailee hyvin perässä, osaa tulla kotosalla namin perässä perusasentoon, istua ja odottaa siinä ja uskoo varsin hyvin kieltoja puremisesta. Neiti kantaa tavaroita mielellään, mutta pudottaa ne välillä kutsuttaessa, kun tulee vauhdilla luo. Femma taistelee innokkaasti leluista, mutta myös irrottamista on harjoiteltu. Kotona yksistään neiti on alkanut jäädä kauniisti aitaukseen nameja (=koiran nappuloita) napsimaan ja on rauhallinen ja hiljainen myös kotiin palatessa. Kerrassaan kiva tyyppi siis!
  
Doniol High Five To Jangas - edelleen vailla sijoituskotia!
   Femma on keskimääräistä pentua kiltimpi tapaus, vaikka neiti on kuitenkin aikamoisen rohkea vilperi: tänään se löytyi babysitteristä keinuttelemasta tyytyväisenä, joten agilityharjoituksetkin on aloitettu ;)
Babysitterissä keinumassa


 Tänään kävivät Jaana ja Nano-veli kylässä ja kyllä olikin pennuilla hauskaa yhdessä! Ne painivat pihalla, löysivät tiensä joulukuusen valoihin ja Femma kävi varastamassa yhden koristepallon. Niin, meillä on sis edelleen joulukuusi huushollissa.
Sissin kanssa leikkimässä


Suukko!

  Jotta en saisi luotua liian ruusuista kuvaa pentuarjesta, kerrottakoon ne huonotkin puolet. Ulkona saa rampata koko ajan, kuten aina pentujen kanssa. Neiti osaa hienosti pissiä "käskystä", joten pian päästään takaisin, mutta toki sisällekin tulee pissoja, jos joskus unohtuu pennun pissittäminen heti "nukkumisen, syömisen tai leikin jälkeen" koirakirjojen ohjeistuksen mukaan. Eli ulkona käydään kymmenkunta kertaa päivässä, toisaalta samalla saa tehtyä lumityöt, joita onkin riittänyt.

Ruoka maistuu: nyt on siirrytty puoleksi luonnonmukaisempaan ruokintaan

Kaksi koiraa on meille sopiva määrä ja olenkin päättänyt, että Raisan kanssa pentua ei huusholliin tule. Se kun ei pidä pennuista, niin vanhus joutuu olemaan kokonaan erossa pennusta ja se tarkoittaa, että meillä on koko ajan "kahden kerroksen väkeä", mikä on hankalaa ja ärsyttävää, etenkin kun joutuu kulkemaan aitojen yli ja välistä lasten kanssa. Essiä pentu välillä ärsyttää ja se onkin alkanut pitää hieman etäisyyttä myös toiseen kaveriin.

Aikuisten koirien kanssa on jatkettu treenailua. Essi pääsi maanantaina pitkästä aikaa agilityyn, jossa harjoiteltiin esteelle kääntämistä ja saatiin pitkästä aikaa vauhdikkaita ratapätkiä, kun uskalsin taas juosta syksyllä nyrjähtäneellä nilkallani. Tänään käytiin tokoilemassa Tiltun ryhmässä ja saatiin hyviä ohjeita ohjattua noutoa ajatellen. Harjoittelimme suuntia ja lähettämistä sekä pysähtymistä merkille ja purnukoille.Matka hallille oli vähintään hiostuttava, kun ensimmäinen vajaa kilometri tarvottiin vaunujen kanssa umpihangessa, jossa oli vain kapea polku...

Ei kommentteja: