Tällä viikolla on taas käyty ahkerasti itsekseen treenailemassa Raisan kanssa ja kotosalla on tehty perusasioita Femman kanssa. Femman juttuihin palataan huomenissa.
Raisan tokoryhmä alkoi torstaina uudella kokoonpanolla, joka on tälläkin kertaa hyvin 8-ryhmä painotteinen (viimeksi oli Raisan lisäksi cockeri, tolleri ja käyttölinjainen kultainennoutaja): Raisan ja Riski-kultsun jatkaessa on mukaan tullut taas Nappi-walesi ja uutena labradori. Naurettiin Sadun kanssa, että walesi onkin tuo tavallisin rotu EVL:ssä ;)
Meillä oli kisamainen harjoitus, joka meni tasoomme nähden aivan penkin alle. Edelleen alun epäonnistuminen on vaikea karistaa mielestä emmekä kumpikaan päässeet oikeaan kisafiilikseen: lieneekö osaltaan vaikuttanut muuten tapahtuman täyteinen päivä, oma iltapäivän päänsärky tai Stigin työpäivä melkein kellon ympäri, mitä hän nyt käväisi välillä syömässä äkkiä kotona.
Zeta on varmimpia liikkeitä, mutta ensimmäisenä ollut maahanmeno jäi tekemättä ja jouduin käskyttämään uusiksi. Muuten kuitenkin hyvin. Luoksetulossa jättö ja malttaminen hyvin, laukalla luokse, pysähdys liikkuri-Tiinaa vahdaten ja siitä epävarmasti valuen käskyn jälkeen minua kohti ja jouduin antamaan toisen käsimerkin seisomiseen, jolloin matka oli jo valunut toiselle merkille. Siitä luoksetulo hitaaasti, maahanmeno viiveellä ja ravaten luo. Oli tosi epäonnistunut olo ja se vaikutti myös seuraavaan liikkeeseen eli kauko-ohjaukseen, jossa tarvittiin paljon käskyjä ja Raisa selvästi vilkuili "yleisöön". Viimeiseksi kierto-ohjattu eka kertaa kokeenomaisesti ja vaikka se sujuu jo hyvin yksistään olivat liikkeenohjaajan laittamat kapulat vielä liian kiinnostavat. Kun viimein kierto onnistui, meni loppu tosi hyvin. Valitettavasti harjoitus jäi kovasti kaivertamaan.
Onneksi lopussa tehdyt paikallaolot sujuivat hyvin!
Eilisillan rally-tokossa oltiin sitten puolestaan hyvin päteviä. Pääsimme siis Raisan kanssa ensimmäiselle rally-tokokurssillemme eli "rally-tokoa tokoilijoille", joka järjestetään joka toinen perjantai. Mukana oli kaksi muuta tuttua koirakkoa ja joku(nen) poissaolija. Teimme eilen alokasluokan rataa ja Raisan kanssa meni tosi hyvin: se teki innokkaasti, tarkasti ja iloisesti töitä. Pujottelussa seuratutin sen liian läheltä törppöjä ja se kaatoi yhden katsoessaan vain minua ja eteentulossa oli radan osana taas vaikeuksia eli noita pitää nyt harjoitella ennen kisoja. Ilmeisesti ohjasin vasemmalla kädellä hassusti mukana, koska kouluttajamme kommentoi, että oikealla kädellä ohjaus toimisi paremmin (ja oikea käsi meillä siis onkin ohjauskätenä!). Hyvä saada taas silmät seuraamaan ja joku kommentoimaan höpsöjä ohjauksiani. Muutamassa kohtaa menin turhan lähelle kylttejä eikä Raisalle meinannut riittää tilaa suorittamiseen. Teimme radan ekan kerralla taluttimessa ihan oikeaoppisen alokasluokan tavoin ja toisella kertaa koitimme saman radan ilman talutinta. Tuntuu helpommalta ilman turhaa remmiä ;)
Varsinaisen radan lisäksi teimme odotellessa houkutusta, jossa oli ihana iso muovinen porsas, joka oli Raisan mielestä odotellessa vastustamaton, mutta itse seuraamisessa se sai vain muutaman pitkän kaihoisan katseen...
Toiveestani saimme harjoitella myös käytösruutua jossa Raisa istui pariinkin otteenseen muiden ryhmäläisten suorittaessa rataa. Perusasennossa istuminen ja katsekontakti sujui ongelmitta, vaikka muut tekivät omaa suoritustaan vieressä. Näköjään tuo käytösruutu menee aika hyvin vanhoilla opeille. Ensin ajattelin varmistaa perusasennossa istumiset ja makaamiset, ja sen jälkeen harjoitellaan samat asiat edessä. Kotona on jo alettu hieman harjoitella vasemmalla seisomista ja siitä palkkausta malttamisesta, mutta siitä on vielä pitkä matka koemaiseksi suoritukseksi kolmen minuutin seisomiseen mestariluokkaa ajatellen...
Odottaessamme teimme myös kauko-ohjausta ja taas toisen koirakon työskennnellessä ihan Raisan vieressä huomasi, että sen koko keskittyminen meni paikalla pysymiseen ja vaikka se nyki takapäätä ylös ja yritti, ei tyttö vain kyennyt suorittamaan liikkeitä siinä. Koirien aiheuttamat häiriöt noissa kaukana suoritettavissa liikkeissä ovat selvästi nyt suuria. Sen sijaan Raisan seuratessa muut eivät haittaa, koska se on vieressäni. Töitä on vielä Tokon erikoisvoittajaa ajatellen, mutta pidän edelleen kiinni maaliskuun lopussa kisaamisesta. Rally-tokoon meillä onkin kisapaikkoja jo neljään kokeeseen ja seuraava kerta jo ensi viikonloppuna.
Isot tytöt Raisa ja Esi pääsivät viikonlopuksi Niinan ja Harrin luo kyläilemään ja mökille - ihanaa sekä koirille että meille :) Taas sitä huomaa, kuinka paljon arkeen vaikuttaa se, jos koiria ei voi pitää yhdessä. Niinpä toivoisinkin pikku-Femman löytävän hyvän kodin pikapuoliin. Lapsiperheessä aitaelementti keskellä kulkureittiä ei ole näet kovinkaan helppo ratkaisu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti