On taas ollut meidän tehotreeniviikko. Maanantaina aloitettiin Essin kanssa agilityllä, jossa Terhi oli suunnitellut kivan radan, jossa erityisen kinkkinen kohta (useammallekin koirakolle, myös meille) oli pujottelun suorittaminen kohti seinää, kun jatkon kannalta täytyi lopusta päästä siirtymään tiukasti vasemmalle kepeistä. Noita täytyy ehdottomasti harjoitella lisää. Minulle edelleen hankalaa on koiran ohjaaminen kohti ponnistuspaikkaa tiukoissa käännöksissä, mutta nekin alkoivat hiljalleen luonnistua. Tuntui kivalta päästä tekemään oikeasti agilityä syksyn nilkan linkuttamisen jälkeen...
Tiistaina oli kouluttamassa, mutta koska Jaana ja Eve tekevät koulutusohjaajaharjoitteluita, pystyin napaamaan Femman mukaan ja se sai painia ulkona ja häkissä veljen kanssa, harjoitella hieman kontaktia ja perusasentoon tuloa sisällä ja totutella touhuun ja muihin koiriin omaan reippaaseen tapaansa. Eilen Femma ja Essi lähtivätkin viikonloppuhoitoon Niinalle ja Harrille, kun meillä on ongelmassa rally-tokokisat ja tarkoitus oli lähteä koko perheen kanssa kyläilemään samalla. Perheen miesväen flunssan takia suunnitelmat hieman muuttuivat.
Keskiviikkona oli Essin tokovuoro Antikaisen Tiltun opissa ja teimme jääviä eli seisomista, istumista ja maahanmenoa liikkeestä. Istuminen on jäänyt muutamaan hassuun kertaan ja nyt saamme alkaa työstää sitä niin, että peruutan Essistä poispäin ja käskytän samalla istumaan pysähtymättä (oi miten vaikeaa minulle! Eikä tämä ole lainkaan ironinen kommentti vaan ihan oikeasti välillä tuntuu, että kaksi aivosolua eivät ohjaa kahta jalkaani niin kuin pitäisi). Maahanmenojen ja seisomisen nopeudesta ja tarkkuudesta saimme kehuja, nyt vaan ketujuttamista ja palloa kauemmaksi, ettei Essin käsitys ole enää se, että joka kertaa lentää pallo heti palkaksi. Myös Femman kanssa ollaan nyt alettu harjoitella näiden käskyjen kestoa, täytyy ottaa siitäkin alkuviikosta videopätkää.
Raisa on päässyt kanssani hallille treenaamaan maananatian, tiistaina ja torstaina aamulla. Tehtiin tiistaina avoimen luokan rally-tokorata, jossa pyörähdys ja seisominen olivat vielä vaikeita, muuten mielestäni sujui varsin hyvin. Kierto-ohjattua on harjoiteltu niin, että vien aina kapulat virittelyn jälkeen ja välillä kapulat meinaavat vielä voittaa kiertämisen. Raisa kuitenkin selkeästi miettii ja edistyy. Ruutu vetää hyvin puoleensa ja Raisa etsiytyy kaukaakin varsin hyvään paikkaan, mutta tulee muutaman askeleen kohti minua maahanmenoa ruudussa suorittaessaan - täytyykin miettiä tähän jotain apua.
Torstaina koulutusryhmässä treenattiin ihan ohjatusti Tiinan kanssa luoksetuloa, jossa keskityttiin häiriöiden sietämiseen eli Tiina liikkuroi seisomispaikalla ja Raisa tulikin toiselle merkille maahanmenoon tai seisomiseen. Eka kerralla Tiinan ohittaminen oli tosi hankalaa, mutta se helpottui joka kerta. Vieressä olevan agikenttä ja puomin hetsaaminen saivat vielä lisähäiriöitä, joten saatiin tosi hyvä treeni.
Seuraamisen perusasennot ovat varsin hyvällä mallilla, mutta Mirjamin häiriköinti oli edelleen niin kovin hankalaa, kun Raisa olisi niin tottelevainen, että se tottelisi kaikkia. Agilityssä se oli aikanaan aikamoinen etu, kun se lähti namien tai lelun kanssa puolituttujenkin kanssa radalle. Aikanaan neiti kisasikin meidän koulutusohjaajan Merin kanssa yhden treenikerran jälkeen 0-radan ja LUVAn kakkosista, kun itse olin sairastunut flunssaan pari päivää aiemmin...
Paikallaolot ja sieltä luoksetulot sujuivat hyvin, mutta kertaalleen Raisa oli jo menossa maahan vierustoverin käskystä.
Femman kanssa on jatkettu perusteita, lenkkeilty pellolla, annettu luita purtavaksi ja jätetty kädet rauhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti