Terve kaveri (kuva: Ville Voipio)
Eilen olikin taas vipinää, niin pennuilla kuin emännälläkin. Aamu aloitettiin renkaan vaihdolla siskoni kaitsiessa naperoita, sen jälkeen poikkesivat Kaisa ja Henna, joista jälkimmäinen ystävällisesti otti myös geenitutkimukseen verinäytteen Katin enosta, 15,5-vuotiaasta Sweetie-pie Eccosta eli Artusta. Kiitos Artun isäntäväelle avusta ja siitä, että saimme näytteen tuohon "rodun 50 vanhinta tervettä koiraa"-kategoriaan.
Tampereelta lähdimme ajamaan Orimattilaan, jossa ongelmakoiraterapeutti Kirsi Liikanen pentutestasi pennut niin Malmskogenin pentutestillä kuin Volhardin pentutestilläkin. Kirsi on testannut kaikki pentueeni ja nyt kun nämä ovat kolmatta polvea omia kasvattajea alkavat näkyä myös perinnölliset erot pentueiden välillä. Kaikki pennut kun olen periaatteessa kasvattanut ja pitänyt hyvin samalla tavalla, pieniä eroja tietysti aina on, mutta suuret linjat ovat kaikkien kohdalla samoja. Kaikki olivat tosi reippaita ja kivoja pentutestissä, mutta ne eivät olleet läheskään yhtä innokkaita kantamaan ja repimään tavaroita, kuin Raisan sisarusparvi. Ilmeisesti tämä tulee enemmän Pooh-iskältä, jonka omat vanhemmat eivät juurikaan leikkineet myöskään MH-luonnekuvauksessa aikanaan. Muutama leikkisämpi toki oli. Suurelta osin pennut olivat sellaisia kivoja ja reippaita peruspentuja, jotka voi hyvillä mielin antaa myös ensimmäiseksi koiraksi. Ne olivat kontaktinhakuisia ja aika myöntyviä käsittelyyn. Ne tutkivat iloisesti ja reippaasti yksin ollessaan, vaikka osa kyllä hieman vinkuikin samalla. Koitan saada pentutestin tulokset jossain välissä nettiin, tosin seuraavat kolme päivää ovat jo hyvin ohjelmoituja.
Kotiin palatessamme pennut saivat pihalle leikittäjikseen vielä serkkuni Villen ja avovaimonsa Katin sekä ystäväni Tarun. Sain itse kerrankin rauhassa siivota pentukarsinaa, kun naperoita hauskuutettiin ulkona. Ville lähettikin jo mainioita kuvia eiliseltä. Suurkiitos taas otoksista, tässä on muutama jo ihasteltavaksikin, josko saan loput pentugalleriaan aikanaan.Tämä tavaramäärä ja koiramäärä on kyllä niin hurja mukana kuljetettava, etta pelkästään autolle siirtymiseen kuluu vähintään 40 minuuttia. Ihan hetkessä ei siis mihinkään kurvatakkaan, etenkään, jos pitää yöpyä muualla. On tämä 11 koiran lauma jo hieman hankala logistiikaltaan ;)
Mun vuoro! (kuva: Ville Voipio)
Tänään pennut pääsivät puolestaan kasiluokan fysiikan tunnille koulun pihalle ja kyllä porukalla olikin hauskaa! Niillä oli parhaimmillaan kymmeniä leikittäjiä ja ne nauttivat elämästä täysin siemauksin. kuudesluokkalaiset kun sattuivat olemaan koulussa sählyturnauksessa yläkouluun tutustumassa. Täytyy sanoa, että meillä on koulussamme todella kivat ja hyvin käyttäytyvät sekä vastuuntuntuoiset oppilaat. Kelpasi pentulauma päästää heidän pariinsa nauttimaan kauniista kevätpäivästä. Naperot repivät lahkeita, taistelivat avaimista, leikkivät kepeillä, kiipesivät kannon nokkaan, istuivat sylissä, juoksivat pusikossa, kiipeilivät, leikkivät ja peuhasivat. Isossa laumassa ne alkoivat hieman levitä ympäri pihaa, mutta autolta kotiovelle kävelessä kolmen porukassa ne seuraavat uskomattoman hienosti. Naapuritkin ihmettelvät, miten ne voivat pysyä niin hyvin yhdessä laumassa ja perässäni. Ne ovat ihania pieniä veitikoita :)
Illalla Säilän Sannan tuleekin taas hoitamaan naperoita, kun itse lähden Springereiden hallituksen kokoukseen. Sanna lupasi kaitsea porukkaa kotipihallamme, joten pennuille on taas tiedossa hauska ilta.
Olenko ihana?! kuva: Ville Voipio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti