Touhutassut

Piäni vilosoohvi

Joka päivä tuntuu pentujen maailmassa ja kehityksessä tapahtuvan jotain uutta. Pentulaatikon paperiosassa on paperisilppua sanomalehtien päällä, jotta likaisten paperien puhdistaminen on helpompaa eivätkä pentujen tassut luista. Lisäksi olen huomannut pentujen tykkäävän paperisilpusta noin yleensäkin. Eilen illalla huomasin pentujen keksineen, että paperisilpun kantaminen ja repiminen vasta nastaa onkin. Pisama antoi mokomille papereille kunnon tapporavistuksen ja Laikku kantoi paperinpalaa hyvän matkaa. Kyllä noilla naskaliella jo kelpaa tarttuakin kiinni ;)

Pentujen kuuro maailma on muuttunut äänten sekamelskaksi. Päivisin ne saavat kuunnella radiota ja edelleen otan niitä silloin tällöin yksitellen syliini TV:tä katsomaan (nykyisin aikaa toosan töllöttämiseen tuntuu tosin olevan hyvin niukasti, kun työhuoneessa pyörii kahta parempi live-show). Pölynimuri, pesukone (hyvin äänekäs sellainen) ja hiustenkuivaaja eivät juuri aiheuta reaktioita, vaan ne ovat peruskauraa vauvoille. Välillä tulee muuten vaan kolahduksia, kun emäntä koheltaa ja veden valuminen, ulkoa kuuluu hälyä ja Katin haukuntaa olohuoneesta. Ainoastaan Raisan mennessä ovelle mukaan haukkumaan alkavat pennut liikkua kiivaasti. Varoitushaukkuun kuuluukin reagoida, mutta muuten äänet eivät tunnu juuri hätkäyttävän. Toivottavasti ovat tulleet tässä ihan äitiinsä.

Raisa ei enää pääse heti pentulaatikkoon mennessään edes makuulle tai istumaan, kun pennut iskevät nisiin kiinni jo Raisun seisoessa. Onneksi Raisa sentään siirtyy makuuasentoon pentujen hieman rauhoituttua. Hyvin nuo naperot tosin tuntuvat pysyvän nisillä seistessäänkin...

pennut seisovassa pöydässä

Pentujen fyysinen kehitys on ollut hurjan nopeata. Paino on jo hyvinkin kolmin-, nelin- tai viisinkertaistunut ja pentujen kuonot ovat jo aavistuksen pidempiä, vaikka ovathan nuo edelleen varsin aristokraattiset nenät. Korvat alkavat jo muistuttaa spanielin korvia muodoltaan. Hännät ovat jo varsin eloisat ja heiluvaiset. Tassuissa ja kuonoissa näkyy myös pieniä pisamia. Toivottavasti näistä tulee samanlaisia pisamapalleroita kuin äitinsä :)

Laikku on varsin reipas tyttö: eilen se harrasti agilityä äitinsä päällä kiivetessään Raasun niskan yli kuin pientä A-estettä konsanaan. Josko ensi viikolla laitettaisiin Niinan ja Maaritin tuoma putkikin jo kokeiltavaksi. Eikös sitä sanota, että nuorena vitsa väännettävä.

Äiti, miksi sulla on noin pitkät karvat?