Nenä kohti Uutta Onnellista Wuotta!

Näin vuoden kuluessa loppuaan kohti on aina hyvä hieman kerrata kuluneen vuoden tapahtumia. Ja itse asiassa aika paljon ehti vuoden mittaan sattua ja tapahtuakin!

Koiramaisia tapahtumia sattui vuodelle useita ja lähes kokonaan ne olivat positiivista laatua. Toivottavasti ensi vuodesta tulee yhtä onnistunut :)

Aloitetaanpa meitin vanhusten kuulumisista:

Kati eli Sweetie Kathy täytti toukokuussa 11 vuotta ja on ollut vuoden hyvässä iskussa. Muistuttaahan vanharouva rehellisyyden nimissä hieman kuihtunutta karvakasaa tai muumioantilooppia, mutta pilke on edelleen silmäkulmassa, tahtonsa saa rautarouva perille, ruokaa voidaan varastaa aina tilaisuuden salliessa ja ulkona laukkaillaan vielä vauhdilla. Jouluaattona ruovakoira varasti serkkuni lahjalimpun ja puristi leukansa limpun ympräille niin tiukasti, että raavas mieskään ei meinannut saada leukoja irti leivästä... Kati-rouvan harrastukset ovat jääneet viime aikoina vaan näyttelyihin, mutta tuloksena oli hienosti 2x ROP-veteraani :) Melkein koko vuoden koiruus on ollut hyvässä kunnossa, mutta maanantaina se alkoi vinkua lähes taukoamatta ja tiistaina pissattuaan verta vein Katiskan eläinlääkäriin, jossa sillä todettiin paha pissatulehdus. Nyt tyttönen on antibioottikuurilla ja oma pirteä itsensä. Tämä oli Katinkan ensimmäinen tulehdus, joten toivottavasti se ei ole merkki siitä, että puolustuskyky alkaa vanhuuttaan heiketä...

Harry eli Fin Mva Micarobian Harry, joka edelleen vastaa lempinimiään Sir Harry, Dirty Harry, Harri Barrikaadi ja tunnetaan nykyisin myös Jäyhänä Jököttäjänä, on viettänyt varsin onnellisen ja terveen vuoden äitini hoivissa. Harryn vuoteen kuului paljon mökkeilyä Ruovedellä, mukavia remmilenkkejä ja paljon hyvää ruokaa. Harrylle kertyi toukokuussa vuosia mittariin tasan kymmenen :)

Katin ja Harryn esikoisille eli Jangas B-pentueelle kertyi kesäkuussa jo vuosia puolen tusinan verran :)

Täplä eli Jangas Behaving Badly aloitti viime vuonna onnistuneen agilityuran Amandan kanssa ja tänä vuonna koirakko selvitti itsenä agilityn kakkosluokkaan ja nappasi sieltäkin jo ensimmäisen luokan vaihtoon oikeuttavan tuloksen! Siinä kun Katista ja Harrysta tuli isoisovanhempia, tuli Täplästä mummu.

Eppu eli Jangas Blame the Dog on jo jättänyt aktiivisen kisauran agilityssa kolmosluokkaan äästyään, mutta nappasi sen sijaan TOKOsta ALO2-tuloksen! Hienoa Janni ja Eppu :)

Milla eli Jangas Beauty or Beast elelee edelleen Annan ja Sakarin hoivissa maatalon pihapiirin ihanuudesta nauttien. Millalta leikattiin nisäkasvain vuoden aikana, mutta se osoittautui onneksi hyvänlaatuiseksi.

Yanga eli Jangas Bending the Rules nauttii edelleen Ahvananmaalla elostaan isännän seurana niin metsästys- kuin laivakoiranakin. Kiitos Kajlle taas synttärionnitteluista :)

Katin poikakatras eli Jangas C-pentue lähestyy uhkaavasti sekin jo kuuden vuoden ikää muutaman päivän päästä.

Elvis eli Jangas Cola For Elvis pääsi heti alkuvuodesta Reetan kanssa agilityssa 3-luokkaan, joten huiman suuret onnittelut asian johdosta! Elvis oli jo kolmas kasvattini (15:sta) agilityn ylimmässä luokassa :)

Aksu eli Jangas Cordon Bleu on edelleen Liisa-emännän pieni varjo, jolla kaikki on hyvin, kunhan matte on lähellä. Toivottavasti näen Aksuakin pitkästi aikaa runsaan viikon päästä!

Hemuli eli Jangas Cubic Butterfly reagoi taas korvatulehduksen voimin isännän muuttaessa, mutta muuten Hemulin vuosi on ollut ilmisen onnistunut. Hemulin kolme pentua täyyttivät vuoden ja ovat saaneet hienoja tuloksia: Guineapepper eli Ginni läpäisi taipparin ensi yrittämällä ja kuvattiin A-lonkkaiseksi (silmät ok ja K0). Ginseng eli Nemo aloitti agilityn harrastamisen erittäin lupaavasti, kuvattiin B-lonkkaiseksi ja vaikka kyynärät olivat kakkosta eivät kuvat näyttäneet siltä, että kevyen koiran agilityharrastusta tarttisi lopettaa. Gardenia eli Nella sai näyttelystä EH:n ja kuvattiin (A lonkat, K0 ja silmät ok).

Pyry eli Jangas Caledonian on saanut opetella uudenlaiseen elämänmenoon, kun perheeseen syntyi kaksi vuotta sitten Topias-poika. Pyryllä on ollut hieman opettelemista tilanteeseen vuoden aikana Topiaksen alettua liikkua ja touhuta.

Täplän ja Veikan huimapäät eli Jangas D-jengi täytti lokakuussa kolme vuotta, vaikkei aina uskoisi ;) Jonkinlaista rauhoittumista ja aikuistumista on kuitenkin ollut ilmassa... ehkä.

Remu eli Fin Mva BerlV-08 Jangas Direct Action sai vuoden aikana Suomen muotovalion tittelin ensimmäisenä kasvattinani! Lisäksi Remu ja Kaisa starttasivat ekoissa agilitykisoissaan ja saivat ekan kisatuloksenkin. Remu on aika upea :)

Paavo eli Jangas Dirty Harry ei yltänyt ihan yhtä hienoihin suorituksiin, vaikka vara-SERTillä Paavokin palkittiin. Agilityssakin edistymistä on huimasti tapahtunut, vaikka tulokset vielä antavatkin odottaa itseään.

Tarmo eli Jangas Da Vinci Code ja Sinttu aloittivat myös agilityuransa ja ensi vuodelle on varmaan jo luvassa tuloksiakin, koska meno näyttää koko ajan edistyvän hyvää vauhtia!

Nuppu eli Jangas Dolce Vita sai toivottaa oman perheensä takaisin Irlannista ja pääsi ahkerasti metsälle isännän avuksi koko syksyn ajan ja hienosti Nuppu olikin toiminut.

Manteli eli Jangas Dimples vietti hiljaiseloa Täplä-äidin seurassa nauttien mökkeilystä kesällä. Mantelin selkä oli oireeton melkein koko vuoden eikä uusinta kuvissa näyttäynyt juuri pahentuneen.

Tico eli Jangas Dirty Dancing on keskittynyt pinen Leevi-vauvan hoitamiseen emäntänsä seurana, vaikka kyllähän Ticon kohdalle muutamat agilitytreenitkin on saatu sovitettua.

Raisa eli Jangas Duck Soup synnytti maaliskuussa yhdeksän pentua keisarinleikkauksessa ja hoiti pennut hienosti. Loppuvuodesta pääsimme HSKH:n tehotreeniryhmään, saimme kolme SM-0 agilitysta ja liäskis pokkasimme Springerspanielit ry:n agility- ja TOKO.mestrain tittelit vuodelta 2009 :)

Raisan pienet riesat eli suloiset E-pennut ehtivät jo yhdeksän kuukauden ikään tämän vuoden aikana.

Dante eli Jangas Even-Stevens ja viivi ovat käyneet ahkerasti agilitytreeneissä ja heistä on kehittynyt tosi osaava ja lupaava koirakko. Dante on varsin hienosti käyttäytyvä nuori koiraherra, joka palkittiin pentunäyttelyssäkin Kunniapalkinnolla :)

Sakke eli Jangas Eager-Beaver on oikein lupaava metsästyskoiran alku ja pokkasi näyttelystäkin VSP-pennun pokaalin :) Ensi vuonna Sakke alkaa agilityn harjoittelun perheen Siiri-tyttären kanssa.

Lotte eli jangas Elin Kelin Klot on Sannalla sijoituksessa ja pärjäsikin hienosti pentuluokassa ollen ROP-pentu. Lotte on lupaava agility-, MEJÄ- ja TOKO-koiran alku.

Wilma eli Jangas Ees-Taas on Salosen perheessä sijoituksessa ja siskonsa tavoin sekin palkittiin ROP-pentuna pentuluokassa. Wilma on käynyt ahkerasti harjoittelmassa tottelevaisuuden alkeita Saken ja Hanin kanssa Beritin opissa.

Pipsa eli Jangas Easy Peasy on huima agilityliitäjän alku, jolla riittää niin vauhtia kuin intoakin agilityn suorittamiseen. Pipsa palkittiin upeasti kahdesti VSP-pentuna :)

Ella eli Jangas Elli-Velli on kasvanut kauniisti käyttäytyväksi walesineidoksi, joka osaa jo paljon tottelevaisuuteen ja agilityyn liittyviä asioita. Tällä hetkellä neiti on hyvin kiltti ja rauhallinen, mutta epäilen sen johtuvan valeraskaudesta ;) Ellakin palkittiin heinosti kahteen kertaan VSP-pentuna!

Essi eli Jangas Enttententten on vauhdikas tyttö, jolla on ihana pilke silmäkulmassa. Neiti on huima menijä agilityssä :)

Tara eli Jangas Enni-Menni on käynyt tapakasvatuskurssilla ja siitä kasvanut varsin kiva ja hieman sisaruksiaan rauhallisempi walesineiti.

Hani eli Jangas Eye-Popper on isäntänsä kanssa käynyt tottelevaisuuskoulutuksessa edeten hienosti. Hani nauttii niin metsälenkeistä kuin perheen kanssa saunomisestakin ;)

Suuren suuri kiitos kaikille maan mainioille kasvattieni omistajille :) Kiitos niin seurasta kuin "pentujen" loistavasta hoidostakin! Kiitos teille Springeri-yhdistyksen ahkerille puurtajille: Kaisalle, Sannalle, Jannille, Juhalle, Reetalle ja Sipille leirin onnistumisesta, sekä Tiinalle, Teemulle ja Sintulle muusta osallistumisesta :)

Toivottavasti ensi vuoden alussa tavataan 10.1 Hyvinkäällä melkein kaikkien kanssa ;)

Loppuksi toivotamme vielä erittäin hyvää ja onnellista uutta vuotta 2010!!

Hyvän joulun toivotus!

Kuten tyypillistä jäi tänäkin vuonna joulukorttien lähettäminen... josko sitten viimein ensi vuonna?! Suuren suuri kiitos saamistani toinen toistaan viehättävämmistä korteista :)

Ja lopuksi vielä:

Toivotamme maukasta ja rauhaisaa joulua (etenkin Kati odottaa kinkkua ja kalkkunaa vesi kielellä) ja mukavia metsälenkkejä lumisessa metsässä!

Agilitya ja glögikisoja

Viime perjantaina pidettiin agilityryhmiemme kanssa treenien sijasta glögikisat eli epäviralliset kisat, johon ryhmäläiset osallistuivat. Ensin aloitettiin pentujen kanssa 10 esteen radalla (tähän mennessä pisin rata on ollut 8 estettä) ja kerrottakoon ettei motivaation puute ainakaan vaivannut, vaan saatiin hienoja suorituksia. Alla satoa videoista, jotka ovat kuvanneet Teemu, Linda ja Matti.

Essi (Jangas Enttententten) on hurjan nopea liitäjä ja asiaa tietysti auttaa myös se, että Markus on yhtä nopea ;) Essi teki kummaltakin radalta tosi hienot suoritukset, tällä kertaa maasta vaan löytyi nameja (juu, niin paljon, että niitä sai itsekin poimittuakin sieltä useita ;), kun putkeen meno hieman epäonnistui.
http://www.youtube.com/watch?v=8UP6k4akN0E

Ekalla radalla jäi muuri ja vika hyppy suorittamatta, mutta muuten tosi hieno kokonaisuus: http://www.youtube.com/watch?v=zD1zMdvAFHA

Ella (Jangas Elli-Velli) ja Tiina tekivät myös hienon radan toisella kertaa:
http://www.youtube.com/watch?v=LVUAt7qfMxg. Ellan blogista löytyy myös linkkejä muihin illan videoihin.

Dante (Jangas Even-Stevens) ja Viivi ovat edistyneet viime aikoina isoin harppauksin, joten ihailkaapas tätä suoritusta: http://www.youtube.com/watch?v=zI9tjlMaWq0


Pipsa (Jangas Easy Peasy) ja Mika saivat myös alun viisi estettä onnistumaan tosi hienosti: http://www.youtube.com/watch?v=wcg5htxCYd0

Kisavien ryhmässä Tarmo (Jangas Da Vinci Code) ja Sinttu tekivät myös varsin kivan ratasuorituksen. Kisaavilla oli mukana 16 estettä ja muun muassa kepit joukossa. Eli siis periaatteessa helppo ykkösluokan hyppyrata. http://www.youtube.com/watch?v=Gt6Jcxw9A4E

Viime viikonloppu sujuikin kätevästi Messarin näyttelyssä springeriyhdistyksen ständillä Raisan ja vähän Katinkin kanssa. Kati oli näet lauantaina yksin kotona ollessan pistänyt parempiin suihin kilon froliceja, joten nyt mummokin pääsi mukaan. Raisan kanssa pyörähdettiin lauantaina myös tehiksen treeneissä Seppo Savikon ohjauksessa harjoittelemassa valsseja oikeaan paikkaan, aikaan ja sopivasti käsillä ohjaten. Ei ollut ihan helppoa, vaikka radoista tulikin kohtuullisen sujuvia. Takaaleikkauksista saatiin taas kehuja ja kepeille menot olivat hyvät. Kontaktejen, pujottelun lopun suorittamisessa minusta kauempana ja alun paikallaolosta saatiin taas kotiläksyjä sekä tietysti itselle noita ajoituksia, paikkoja ja käsien käyttöä valsseissa. Tuli taas paljon ajateltavaa, joten ei ollut turhat treenit. Launatai-illan mukana messarissa oli Raisan Lotte-tytär, joka käyttäytyi kuin kokenut konkari esittäen parasta osaamistaan ja hienoja käytöstapoja. Sanna, Tiina ja Teemu pääsivät myös talkoilemaan "Arjan orjiin". Viikonloppu oli aikas rankka, joten aamulla töihin palaaminen oli melkein lepoa... no ei nyt ihan kuitenkaan.

Wilma ROP-pentu, Sakke VSP-pentu ja Pipsa VSP-pentu

Tänään järjestettiin taas perinteinen itsenäisyyspäivän näyttely Tampereella Niihaman maneesissa. Tuomarina toimi Merja Järnstedt ja waleseja oli ilmoitettu mukaan 20, joista 5 oli pentuja.

Tänään pisimmän korren vei sijoitusnarttuni Wilma eli Jangas Ees-Taas, jonka emäntä esitti kehässä. Wilma siis voitti neljän narttupennun luokan ja lopuksi palkittiin vielä ROP-pentuna. Onneksi olkoon Anne ja Wilma!!

Tässä Wilman arvostelu: "Erittäin hyväntyyppinen, sopusuhtainen. Hyvä ilmeikäs pää. Hyvä kaula ja ylälinja, sekä luusto ja kulmaukset. Hyvä turkki. Liikkuu hyvin."

ROP-pentu Jangas Ees-Taas

Urospentuja oli vain yksi eli Raisan poika Sakke Jangas Eager-Beaver. Sakke palkittiin kunniapalkinnolla ja siitä tuli lopulta VSP-pentu. Onneksi olkoon Janne ja Sakke!

Tässä vielä Saken arvostelu:
"Erittäin hyväntyyppinen, sopusuhtainen, ikäisekseen hyvin kehittynyt. Hyvä pää, kaula ja ylälinja, sekä luusto ja kulmaukset. Hyvä turkki. Hyvät tasapainoiset liikkeet. Miellyttävä luonne."

VSP-pentu Jangas Eager-Beaver

Narttupentuja mukana olivat myös Wilman siskot Essi Jangas Enttententten PEK3. ja Hani Jangas Eye-Popper PEK4. Nyt on näidenkin siskosten näyttelydebyytti takanapäin :) Ei muuta kuin harjoitusta tulevaisuutta varten, reippaita tyttöjä olivat jo nyt.

Jangas Enttententten

Jangas Eye-Popper

Toivottavasti saan vielä pentujen arvostelutkin blogiin lähipäivinä.

Myös Raisa Jangas Duck Soup osallistui hieman vähäisemmällä menestyksellä KÄY EH 3. On siis pojasta/tytöstä polvi parantunut ;)

Lisäksi luin Pipsan Jangas Easy Peasy kuulumisista että siskotyttö oli myös tänään näyttelyssä ja hienosti taas VSP-pentu! Onnittelut Mikalle ja Pipsalle :) Aikamoinen katras, kun noin hienosti pärjäävät :D

Minulla on ollut lisäksi Lotte viikonlopun hoidossa ja hyvinhän tyttö on mennyt joukon jatkona, mitä nyt näyttelyssä ollessani pistänyt äitini ja siskoni iloksi aikamoisen sirkuksen pystyyn... Lotte on sekin alkanut yskiä, joten nyt sekin sitten sai kennelyskän Ellan, Essin ja Danten jälkeen. Muuten neitokaisen vierailu on sujunut oikein hienosti: se on jäänyt kiltisti kotiin aikuisten koirien kanssa, menee hyvin metsäslenkillä porukassa ja nukkuu vieressä, mitä omat koirat eivät meillä koskaan saa tehdä. Tytöllä on hyvä ruokahalu ja sen kanssa on hauska treenailla TOKOn pikkujuttuja. Malttamista saisi vaan harjoitella huomattavasti enemmän.

Agiliitovideoita viikkojen varrelta

Olen saanut viimein kuvattua uusia videoita niin E-pennuista (ikää 8 kk) kuin D-pennuista (ikää 3 vuotta) ja näin toipilaana on hyvää aikaa päivitellä niitä myös tänne.

E-pentujen Lotten, Pipsan, Essin, Danten ja Ellan kanssa on aloitettu agilityn harjoittelu heti luovutusiässä, tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin pienokaiset ovat jo muutaman viikon ikäisinä suorittaneet pientä Ikean putkea, jonka Maarit ja Niina naperoille toivat vauvojen heiluessa vielä Raisun masussa... Nuorena on vitsa väännettävä, vai mites se menikään?

Sannaa lukuunottamatta pentujen ohjaajat ovat ensikertalaisia agilityssä, joten edistyminen on ollut hurjan nopeata siihen nähden. Pienten rakettien ohjastaminen ei ole ihan helpooa, kun ohjauskuvioiden miettimiseen ei jää juuri aikaa. Olemme alussa kiinnittäneet paljon huomiota yksittäisten esteiden oppimiseen ja nyt harjoitellaan edelleen Ojangossa esteitä (kujakepit, irtorengas, keinu, pöytä, pituus, muuri) ja hallitreeneissä ohjausharjoituksia (tässä kuussa erityisesti valssit, puolivalssit, takaa kierrot, sylkkäri).

Pari viikkoa sitten koulutusohjaajaharjoittelija Suvi Kuivanen oli kouluttamassa ja hän oli miettinyt pennuille kivan harjoituksen, jota toistettiin eri tavoin ohjaten. Tässä linkki harjoitukseen:

Ensimmäiseksi harjoitusta tehtiin pakkovalssin avulla.
Tässä mallia näyttävät ensin Lotte ja Sanna pakkovalssi alkaa liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin kaarros venyy, mutta muuten onnistunut treeni
Pipsa ja Mika Pakkovalssi on tässä jo edellistä parempi
Tico-täti ja Sari osaavat jo Nyt ei tule ylimääräisiä kaarroksia, tosin vauhtikin on rauhallisempi.

Seuraavaksi siirrettiin takaa kiertoon ja sylkkäriin.
Lotte ja Sanna Takaakierto jäi pois videolta, mutta sylkkäri on onnistunut
Pipsa ja Mika Hieno sylkkäri ja onnistunut takaakierto
Dante ja Viivi Hieno takaakierto, mutta sylkkäri kääntää Danten hieman ennen aikojaan.
Essi ja Markus Takaakierto menee hieman pitkäksi, mutta sylkkäri kääntää pennun nopeasti.

Ja lopuksi sama harjoitus takaa kiertäen ja valssaten.
Lotte ja Sanna Hienoa osaamista
Pipsa ja Mika Onnistunut harjoitus!
Essi ja Markus Valssaus menee vielä pyörimiseksi, mutta loppu on vauhdikas.

Myöhemmällä kerralla jatkettiin hieman erilaisella harjoituksella valssaamista, radalla tulee siis kaksikin valssia.
Lotte ja Sanna
Essi ja Markus Vielä voisi kurveja pienentää, mutta vauhtia tytössä piisaa! Ja ihmeteltkääpä, kuinka paljon valssit ovat parantuneet edelliskerrasta :)
Tarmo-eno ja Sinttu Varmaa menoa, ja videolta näkyy selvästi kuinka tarkkaan Tarmo lukee lopussa pienen pieniäkin ohjausliikkeitä.

Laitetaanpa loppuun vielä pari pätkää Springeripäiviltä. Tässä Remu (Jangas Direct Action) ja Kaisa näyttävät osaamistaan Emma Nylundin treeniradalla.
Remu ja Kaisa radalla
Remu jatkaa liitelyä

Eipäs unohdeta myöskään D-pentujen mammaa ja E-pentujen mummoa Täplää. Tässä kuun alusta kisarata, valitettavasti se huonompi, mutta kyllä siitä silti näkee, kuinka taitavia Täplä (Jangas Behaving Badly) ja Amanda ovatkaan:
Täplä ja Amanda kisoissa

Sitten vielä loppuun 7-kuukautiskuvia Tampereella asuvista sisaruksista, joiden kuvat jäivät pois viime kuussa. Kiitos kuvista Berit Niemelle!

Komea Sakke eli Jangas Eager-Beaver

Kuvankaunis Hani eli Jangas Eye-Popper

Remulle eka agilitytulos

Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen saivat viime sunnuntaina ekan agilitytuloksensa Johanna Nybergin radalta. 10 vp tuloksella pääsi yli 40 koiran luokassa 10. ja virheet tulivat A:n alastulolta ja viimeisen esteen kiellosta. Siitä se kuitenkin lähtee! Eka rata oli ollut kuulemma tosi hieno, mutta valitettavasti putken väärä pää teki nollasta hyllyn. Onnittelut siis ekasta virallisesta tuloksesta!

Tarmo ja Sinttu kisasivat myös ja saivat ihan kivat radat, vaikka tuloksena oli edelleen HYL. Mutta kepit olivat menneet tokalla radalla upeasti, joten siitä saa jo olla iloinen!

Meidän piti Raisankin kanssa kisata, mutta perjantaina minulle nousi kuume ja koko viikonloppu kului sängyn pohjalla melkein 39 asteen kuumeessa, ilmeisesti nöfnöf-flunssa iski, mutta sattoihan tuo olla jokin muukin variantti (lienikö sitten lintu, kala, A, B, vai mikä lie?). Sunnuntain hyväsydäminen Heljä ja avomiehensä Niko pelastivat toimittamalla ruokalähetyksen terassille. Sydämellinen kiitos! Edelleenkään nälkä ei tunnu olevan normaalisti ja ihmettelen kovasti Katin ja Raisan rauhallisuutta. Koirat ovat uskomattomia. En voisi kuvitellakaan pääseväsi normaalisti luistamaan lenkkeilystä viideksi päiväksi niin, että karvatassut tyytyisivät kaikessa rauhassa nukkumaan kotona. Nyt ne vaan tulevat viereen nuuhkaisemaan ja nukahtavat uudelleen. Luita olen toki antanut ja molekyylipalloa on täytetty, mutta silti... Huominen kuluu vielä sairaslomalla, mutta silloin täytyisi päästä jo omin jaloin kauppaan, mikäli meinaa olla työkunnossa torstaina.

Minun flunssaillessani ovat Raisan pienokaiset puolestaan kennelyskässä: ensin Ella ja Essi ja nyt tällä viikolla Dante. Toisaalta parempi, että sairastetaan kaikki yhtä aikaa ;) Agilityvideoitakin olisi kommentoitavana ja linkitettävänä, mutta nyt tarttee painua taas petiin ennen kuin voimat totaalisesti loppuvat.

Ella VSP-pentu ja Dantelle KP

kuva: Teemu Rytkönen

Tänään järjestettiin Helsingin pentunäyttely ja sinne osallistuivat Raisan pennuista Ella ja Dante.

Jangas Even-Stevens eli "Dante" osallistui tänään Helsingin pentunäyttelyyn ja pojannaskali palkittiin KP:lla ja se oli PU2-pentu :) Onneksi olkoon Viivi ja Dante!

Tässä vielä Danten arvostelu:
"8kk. Miellyttävä pää. Hyvä rungon pituus. Hyvät raajat. Hyvä karva."

Ella eli Jangas Elli-Velli oli puolestaan paras narttupentu ja lopulta hienosti VSP-pentu! Onneksi olkoon :)

Tässä vielä Ellan arvostelu:
"8kk. Erinomainen pää. Hyvä runko ja raajat. Hyvä karva."

Ellan blogista voi taas lukea tarkemman kertomuksen näyttelystä.

Kasvattien esiintyessä pentunäyttelyssä osallistuin Springerspanielit ry:n syyskokoukseen Riihimäellä Sannan, Niinan ja Sintun seurassa. Kuulun ensi vuonnakin jalostus- ja MH-toimikuntiin, niin ja tietty hallitukseen x:ttä vuotta. Alkaa tuntea itsensä vanhaksi, kun minulla taitaa olla menossa jo kolmas hallituskausi ja hallitukseen valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan... Sinttu valittiin TOKO-ja agilitytoimikuntaan ja Niina kuuluu kanssani MH-toimikuntaan. Me kaikki neljä puuhaillaan ensi vuoden kesäleiriä, tavalla tai toisella.

Raisasta springereiden TOKO-mestari 2009

Tämä päivä toi ison kasan yllätyksiä mukanaan. Kuten otsikosta huomaa, niin Raisa voitti yhdistyksen TOKO-mestaruuden saamalla Riihimäellä TOKO-kokeessa VOI2-tuloksen ja 246 pistettä. Meillä on ollut kaksi viikkoa treeniaikaa juoksun jälkeen ja vaikka Raisa osaa kaikki liikkeet hienosti tätä nykyä, niin edellisen kokeen katastrofin ja juoksun jälkeisen lievän valeraskauden takia minulla ei ollut mitään odotuksia kokeesta. Raisa siis yllätti minut perusteellisesti ja sai näyttää hienoa osaamistaan, koska emäntä pystyi olemaan kokeessa rennosti ja turhia jännittämättä (kun eihän tästä ole mitään saatavissa...). Tuomarina toimi aina yhtä mukava, mutta tarkka Aino Juhantalo-Kakkola.

Tässä Raisan pisterivi:
paikallaolo 9p (hidas maahanmeno, mutta neiti pysyi hienosti: juhlan paikka siis!)
seuraaminen taluttimetta 9p (varsin hyvää seuraamista, muutama pieni lipsahdus osui matkalle)
istuminen seuraamisen yhteydessä 9 p
luoksetulo 9 p (kaikki välit laukaten ja pysähdykset vauhtiin nähden napakat, alussa maahanmeno hieman hidas)
ruutu 10 (Raisa oli loistava vaikka itse sanonkin!!)
hyppynouto 8p (hieman miettimistä kapulaan tarttuessa, olisko perusasennossakin ollut aavistus parantamisen varaa..)
metalliesineen nouto 10p (Raisu tarttui epäröimättä kylmään kapulaan!)
tunnistusnouto 0p (Raisa kohelsi kapuloille ja tarttui ekaan, valitettavasti meidän ns. varma liike meni nollille ja tähän tyssäsi myös ykköstulos)
kauko-ohjaus 6,5p (kaksi lisäkäskyä ja aavistus kääntymistä kehän ulkopuolella olevan odottavan maksalaatikon luo)
kokonaisvaikutus 9p

Eli yhteensä 246p ja VOI2-tulos. Ihan ensimmäinen laatuaan ja tämä takasi myös luokkavoiton neljän springerin joukosta :) Mestaruuskokeen säännöt on luotu aikana, jolloin springereitä ei käytännössä kisannut juurikaan - eikä ainakaan korkeammissa luokissa, jolloin päätettiin, että korkeimman yhteispistemäärän saavuttanut koira voittaa mestaruuden. Niinpä Raisa sai paremmat pisteet kuin erikoisvoittajaluokassa kisannut "Maisa"-walesi, joka palkittiin EVL3-tuloksella. Toistaalta EVL on kuitenkin selvästi vaativampi kuin voittajaluokka ja vaatii niin ollen enemmän koiralta ja ohjaajalta...

Nyt tarttis vaan päästä kisaamaan, niin ykkösen luulisi jo tulevan kohtuullisen helposti (olikohan tämä lausahdus sitä "kuuluisat viimeiset sanat"-kategoriaa ja pitäiskö vielä koputtaa puutakin?!). Oman yhdistyksen kokeessa oli taas tavan mukaan kannustava ja erittäin iloinen ilmapiiri. Sain tosin kuulla, ettei Raisalla ole kaikki muumit laaksossa, kun se pureskelee huvikseen metallinoutokapulaa kotona... Päivän kääntyessä iltaa kohti nauru alkoi olla jo hiukan turhankin herkässä ;) Kiitos seurasta Hannoille, Lauralle, Sikelle, Elinalle, Beritille, Raisalle, Sannalle, Sinille, Jonnalle ja muille tutuille!

Raisan pentujen kanssa ollaan treenattu tällä viikolla kahteen kertaan agiliitoa ja ne ovat aika raketteja. Eilisen harjoitukset suunnitteli ja veti koulutusohjaajaharjoittelija Suvi Kuivanen ja ohjaajat pääsivät tekemään pakkovalsseja ja twistejä. Pentujen ohjaajminen on tosi haastavaa, kun ne ovat hirmuisen nopeita ja varsin hyviä irtoamaan. Sain muutamia hyviä videopätkiäkin otettua, joten koitan saada niitä nettiin pikapuoliin. Mä oon vaan ihan hirmuisen ylpeä noista pienistä 8-kuisista riiviöistä ja heidän ohjaajistaan :)

Marraskuun tulokset ovat kerta kaikkiaan yllättäneet minut totaalisesti. Agilitymestaruus oli selkeä tavoite, mutta TOKO-mestaruus ja tuplanolla tulivat kyllä ihan puskan takaa kohdallemme. Ei silti, etteikö niiden eteen olisi tehty töitä. Välissä vaan tuntui, ettei Raisan kanssa mikään onnistu, vaikka koko ajan näin, etä koira on hyvä, mutta pilasin hirmuisen määrän hyviä asioita omalla jännitykselläni. Nyt liika jännitys tuntuu hävinneen johonkin ja tuloksia syntyy ihan yllättäen. Kuinkakohan kauan tällaista olotilaa voi jatkua? Kaipa me taas pudotaan pian maan pinnalle.

Lotte ROP-pentu ja Ella VSP-pentu :)

Erittäin onnistunut koiraviikonloppu jatkui tänään, tosin näyttelyiden merkeissä.

Aamulla herätyskello soi kuuden jälkeen ja seitsemän jälkeen Sanna kurvasi noukkimaan minut ja Katin kyytiin Loten seuraksi ja niin lähdimme huristelemaan kohti Valkealaa. Pääsimmekin perille hyvissä ajoin ja tapasimme lämpimässä hallissa Taran, Anna-Maijan ja Kallen. Siskokset pääsivät Markku Santamäen arvosteltaviksi ja Lotte esiintyi jo näyttelykonkarin tavoin kehässä, olihan se jo toisessa näyttelyssään. Tarakin esiintyi oikein iloisesti ja reippaasti, mutta seisottamisessa on vielä hieman harjoiteltavaa. Tämä oli kuitenkin Taran ensimmäinen näytelmä ja tyttö oli niin raipas ilopilleri, että sitä oli ilo katsella. Lotte eli Jangas Elin Kelin Klot sijoittui ensimmäiseksi ja sai KP:n ja niin siitä tuli ROP-pentu :) Onneksi olkoon Sanna ja Lotte!



Tässä vielä Loten arvostelu:
"Rungon mittasuhteiltaan korkeuttaan pidempi. Kaunismuotoinen pää. Pitkä hyvä kaula. Oikea ylälinja. Hyvä luusto ja raajojen kulmaukset. Liikkuu ja käyttäytyy hyvin."

Anna-Maija lähetti Tarankin eli Jangas Enni-Mennin arvostelun:
"Rungon mittasuhteiltaan korkeuttaan pidempi. Ilmeikäs pää, erittäin hyvin kulmat eturaajat, viistot pitkät olkavarret. Sopusuhtainen luusto ja takaraajojen kulmaukset. Käyttäytyy iloisesti ja reippaasti, köyristelee kuitenkin selkäänsä."

Tässä vielä kuva Tarasta emännän vieressä:



Kotimatkalla pysähdyttiin ABC:lle syömään isänpäivälounasta (tosin ilman isiä) ja maksoin mielestäni kaksikymppisellä, mutta sainkin enemmän vaihtorahaa, kun mitä alunperin annoin maksuvaluutaksi. Yritin huomauttaa maksaneeni mielestäni kaksikymppisellä, mutta myyjä oli ihan varma, että annoin viisikymppisen... Lounas oli joka tapauksessa suussa sulava ja masu täynnä oli taas mukava jatkaa matkaa.

Kotimatkalla sain kuulla myös Ellan eli Jangas Elli-Vellin erittäin onnistuneesta näyttelypäivästä: Helsingin pentunäyttelyssä oli mukana viisi pentua ja Ella oli voittanut narttujen pentuluokan ja ollut lopulta VSP-pentu! Onneksi olkoon Tiina, Teemu ja Ella :) Kertomus Ellan näyttelypäivästä löytyy Ellan omasta blogista (linkki oikealla olevassa valikossa) ja tässä tulee vielä isännän ottama kuva ja arvostelu:

"Feminiiniset, oikeat rungon mittasuhteet. Oikealinjainen ja -ilmeinen pää, jota kaulanalusnahka häiritsee. Oikea kaula, hyvä ylälinja. Hieman jyrkkä, lyhyt lantio. Oikein kulmautuneet raajat, hyvät tassut. Seistessä ja liikkuessa koira etumatala. Lihaksikas, pitkäaskelinen. Edestä avoimet liikkeet."

Ella oli VSP-pentu

Näyttelyyn oli osallistunut myös velipoika Dante, joka oli PEK 2. Tuomarina Helsingissä toimi Eeva Anttinen. Tässä vielä Danten arvostelu:

"Sopivan kokoinen, urosmainen. Oikealinjainen & ilmeinen pää, jossa huulta saisi olla hieman enemmän. Hyvät korvat, kaula & ylälinja. Runko saisi olla syvempi. Hieman ulkokierteiset eturaajat. Hyvät tassut. Lihaksikas. Takakorkea liikkeessä. Muuten ponnekkaat liikkeet. Oikealaatuinen karvapeite."

Raisalle tuplanolla agilityssa!!

Tänään lähdettiin Raisan Jangas Duck Soup kanssa kisaamaan Turkuun ATT:n 3-luokan kisoihin. ATT:n uusi halli tarjosi upeat puitteet kisoille ja tuloksetkin ylittivät asetetut tavoitteet. Ensimmäisenä aloitettiin hyppyradalla, jonka tuomaroi Henri Luomala, ja tuloksena oli 0 vp av -3,00 ja tällä sijoituttiin 8. sijalle 42 koirakon joukosta. En saanut Raisaa käänettyä ennen hyppyjä, joten kaarrokset veivät paljon ylimääräistä aikaa, mutta ihanneaikaan päästiin silti. Raisa odotti kiltisti lähdössä ja teki hyvin töitä, vaikka itse olisin saanut olla tarkempi ja nopeampi monessa kohtaa.

kuva: Matti Siirtola

Toisella saman tuomarin agiltyradalla napattiin myös nollatulos, av -8 ja rapiat ja sijoitus oli 6. SERT meni luokan neljännelle. Ja näin saatiin SM-kisoja varten tärkeä ja himoittu tuplanolla :D Nyt tarvitaan vielä neljä nollaa ennen kesäkuun alkua, ja nollista yksi saa olla hyppikseltä. Viimeiselle Sami Topran radalla Raisa karkasi ennen lupaa ja niin poistuimme takavasemmalle heti ensimmäisen hypyn jälkeen. Pieni porsas oli pikkasen innostunut...

kuvat:Matti Siirtola

Kaiken kaikkiaan Raisan kanssa oli kiva kisata ja se teki hyvää työtä. Vielä tarvitaan alussa paikallaolojen harjoittelua ja treenausta koiran kääntämisessä ennen hyppyä. Se oli itse asiassa teemana viime viikon lauantain tehsitreeneissä Jaakko knuutin johdolla, mutta plajon olisi vielä tekemistä, lähinnä minulla. Raisa kyllä osaisi, kunhan joku kertoisi ajoissa, mitä tulisi tehdä.

Kannatti siis todellakin lähteä Turkuun ajelemaan, kun tulokset olivat näin loistavat!!

Viimein aletaan Raisan kanssa olla iskussa kun
a) Raisa juoksu on ohi
b) mun flunssa on ohi ja
c) pitkän kisatauon jälkeen ollaan samalla radalla ja
d) Raisa osaa taas kepit ja
e) muistaa, miten kontaktit pitäisi suorittaa.

Vielä pitää harjoitella keppejä, kontakteja, muuria, okseria, varmuutta, kääntöjä ennen aitaa ja sitä kautta myös nopeutta.

Raisasta springereiden agility-mestari 2009

Tänään kisattiin Helsingissä Purina Areenalla Springerspanielit ry:n agilitymestaruuksista. Tuomarina koko pitkän päivän toimi Esa Muotka, joka oli tehnyt varsin kivat radat.

Agilitymestaruuden kaksi parasta: äiti Täplä Jangas Behaving Badly (Maxi-2) ja tytär Raisa Jangas Duck Soup (Maxi-3). Kuva Matilda Nummelin


Tarmo eli Jangas Da Vinci Code ja Sinttu Immonen kisasivat maxi1-luokassa. Tällä kertaa tuloksena oli kaksi hylkyä, mutta Tarmolla riitti kyllä vauhtia, joskaan kaikkia esteitä ei ihan huomattu suorittaa.

Maxi2-luokassa kisasivat Täplä aka Jangas Behaving Badly ja Amanda Nummelin. Hyppyradalla suoritettiin yksi ylimääräinen este ja siitä syystä tuli hylky, mutta agilityradalla, jossa kisattiin mestaruuksista Täplä oli luokan paras springeri 5 vp:n tuloksella. Täplän ja Amandan menoa oli ilo katsella ja ainokainen virhekin tuli riman pudotuksesta.

Kisasin samassa luokassa Toivosen Lauran herttaisen Rommi-walesin (McTwister's Red Onion) kanssa ja saimme hyppyradalta 5 vp + 3,10 yliaikaa kiitos epäonnistuneen valssauksen ja siitä johtuneen kiellon. Agilityradalla Rommi yllätti vauhdillaan ja muutama kaamen pitkä kaarros ja yksi kielto aiheutui ohjaajan hitaudesta. Rommin aika oli kuitenkin Täplää hitaampi.

Sokerina pohjalla kisasimme Raisan Jangas Duck Soup kanssa Maxi3-luokassa, josta tuloksena 5 vp kiitos muurin pudonneiden palikoiden. Alussa Raisa varasti ja siitä syystä saimme turhan kaarroksen heti kolmennen esteen jälkeen, mutta muuten olin suoritukseen oikein tyytväinen ja eritoten kepeille meno vaikeasta kulmasta oli tosi hieno :) Raisa oli oikein pätevä. Koska muille 3-luokkalaisille tuli hylkäys tulokseksi, tuli Raisasta toistamiseen Springereiden agility-mestari :D

1-luokan kolme parasta sprinkkua agilityradalla ovat kaikki koulutusryhmässäni :) Lottekin pääsi mukaan Wadea kannustamaan ja Sanna & Wade saivat ekasta kisastiin virheettömän radan, mutta 10 sekuntia yliaikaa.

Nummelinin Matilda otti kuvia, joten toivottavasti saan niitäkin tänne näytille ensi viikon alussa :)

Lahden pentunäyttely ja Seinäjoen kierros

ROP-pentu Castiog Dee-Bob, tuomari Eeva Resko ja VSP-pentu Jangas Easy Peasy

Tänään järjestettiin Lahdessa pentunäyttely, jonne oli ilmoitettu peräti viisi kasvattiani :) Tuomarina toimi Eeva Resko, jonka koiran käsittelyä oli ilo seurata, vaikka kehä olikin hieman myöhässä. Walesipentuja oli mukana peräti 9 kipaletta.

Sitten tuloksiin:

Parhaiten menestyi Jangas Easy Peasy eli "Pipsa", joka voitti luokkansa ja oli lopulta hienosti VSP-pentu :D Suuret onnittelut Pipsalle perheineen!

VSP-pentu Jangas Easy Peasy

Samassa luokassa toiseksi KP:n kera tuli Jangas Elin Kelin Klot eli "Lotte". Onnittelut Sannalle ja Lotelle!

PEK 2. KP Jangas Elin Kelin Klot kuva: Aino-Maria Väyrynen

Lotten arvostelu: "Hyvän tyyppinen, kallo-osa hieman raskas. Silmät voisi olla tummemmat. Pitkä, hyvä kaula. Hyvä ylälinja. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Vankka luusto. Liikkuu sivulta hyvin, etu- ja takaliikkeet voisi olla paremmat."


Ilman KP:ta jäivät siskojen jälkeen myös varsin hienosti esiintyneet Jangas Elli-Velli "Ella" PEK 3. ja Jangas Ees-Taas "Wilma" PEK 4.

PEK 3. Jangas Elli-Velli

Ellan arvostelu: "Hyvän tyyppinen narttu. Hyvä pää. Riittävän tummat silmät. Hyvin kulmautunut etu- ja takaosa. Pitkä, hyvä rintakehä. Hyvä ylälinja ja luusto. Liikkuu hyvin."

PEK 4. Jangas Ees-Taas
kuva: Aino-Maria Väyrynen

Wilman arvostelu: "Hyvät mittasuhteet omaava narttu. Hieman karkea kallo-osa. Voisi olla tummemmat silmät. Hyvä ylälinja ja runko. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Liikkuu suhteellisen hyvin sivulta, etu- ja takaliikkeet voisi olla paremmat. Hyvä luonne."

Velipoika Jangas Even-Stevens "Dante" oli PEK 2. Kiva, että pääsitte kaikki mukaan!!

PEK 2. Jangas Even-Stevens

Danten arvostelu: "Hyvin kehittynyt urospentu. Hyvä pää. Eturaajat pitäisi olla suoremmat. Hyvä luusto. Vahva runko. Hieman jyrkkä lantio.Takakulmat saisi olla voimakkaammat. Riittävän hyvät sivuliikkeet, etu- ja takaliikkeessä huomauttamista. Tarvitsee kehätottumusta."

Dante on tällä hetkellä hieman hassussa kehitysvaiheessa, alla kuva kahden kuukauden takaa...

Dante 5 kk

Lopussa esitettiin myös Jangas-kasvattajaluokka, joka oli rodun paras (ja ainoa) ja sai kunniapalkinnon! Suuri kiitos kaikille kasvattajaluokkaan osallistuneille pisamanaamoille handlereineen :D

Wilma, Ella, Lotte ja Pipsa kuva: Aino-Maria Väyrynen

Tässä vielä kasvattajaluokan arvostelu:
"Ryhmä hyvin kehittyneitä, vankkoja pentuja. Kaikilla hyvät etuosat, jollain hieman huomauttamista päässä ja silmien ympäryksessä."

Kotimatkalla Lahdesta auton tuulilasin pyyhkimet tekivät tenän ja sateisella tiellä kotiin ajaminen ilman pyyhkijöitä oli todella hermoja raastavaa: sydän kurkussa ja rystyset valkoisena päästiin onneksi perille asti pysähdyttyämme lähes jokaiselle matkan varrelle osuneelle huoltoasemalle...

Näytelyyn eivät osallistunut Jangas Enttententten eli "Essi" tahi Jangas Enni-Menni "Tara", mutta ne kuvattiin näin seitsenkuisina trimmauksen yhteydessä.

Jangas Enttententten "Essi"

Jangas Enni-Menni "Tara"

Eilen vietin päivän Seinäjoen näyttelyssä Raisan, Kati ja tätini Piten seurassa. Tulokset olivat vaatimattomat Raisalle EH 2. ja Katille EH 1. Tuomarina oli Helena Björkman, joka oli aika tiukka arvostelussaan. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei Raisa suinkaan rumemmalleen hävinnyt, kun kaksi parasta narttua oli Benton W-pentueen kaunottaria. ERIä ei nartuissa jaettu kuin kolme kipaletta. Suuri kiitos Pitelle matkaseurasta :D Kotimatkalla poikettiin syömässä juustoportissa ja samalla tuli vierailtua Marimekon ja Pentikin myymälöissä humputtelemassa... Oli jo aikakin saada uusi olkalaukku töihin, kun edellinen marimekko yli kymmenen vuoden käytön jälkeen kului puhki ;)

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..

Uskokaa tai älkää, mutta eilisilta oli tosi mukava, vaikka olohuoneessa juoksi kuusi seitsenkuista walesilaista ja ne trimmattiin yksi kerrallaan. Kiitos Niinalle saksikäsi-Edvardina toimimiseta :D Dante, Lotte, Ella, Essi, Pipsa ja Tara olivat varsin hienosti, vaikka Taran trimmauksen viimeistely jääkin sunnuntaille.

Ilta kului mukavasti jutellessa, syödessä (kiitos Tiinalle suussa sulavista mustikkamuffinseista!) ja Janita Leinosen "pennusta mestariksi"-agility-DVD:tä katsoessa. Muu porukka tuntuu olevan käytökseltään ja ulkonäöltään kohtuullisen tasaista, mutta pikku-Tara erottuu selvästi porukasta. Vaikka Tara on omalla tavallaan ihan yhtä suloinen kuin muutkin.

Teemu sai otettua yhteispotretin porukasta (ei ollutkaan ihan helppoa, kun vauhtia olisi riittänyt vielä illallakin enemmän kuin tarpeeksi), joten toivottavasti saan sen jossain vaiheessa tännekin. Essistä satiin hieno seisotuskuvakin ja ensi viikolla koitan saada koko porukasta 7 kuukauden iässä otetut seisotuskuvat niiden omalle sivulle.

Näyttää siltä, että Pipsalla olikin ns. split heat, eli se aloitti juoksun ja tiputteli hieman verta muutaman päivän, mutta juoksu loppui kesken. Eiköhän varsinainen juoksu ala lähikuukausina. Loten juoksun Sanna veikkaisi alkavan aika pian. Saas nähdä onko näillä yhtä suuret erot ekan juoksun alkamisajankohdassa (7-14 kk iässä) kuin edellisessä pentueessa?

Tänään lähdetäänkin koiraporukan kanssa Tamperetta kohti ja sieltä huomenna Seinäjoen näyttelyyn. Ensi viikko näyttääkin jo aika kiireiseltä, vaikka töissä on vähän kevyempää... Mihin kaikki vapaa-aika tuntuu katoavan?!

Nähdään sunnuntaina Lahdessa pentunäyttelyssä! Ja lisäilen uusia kuvia naperoista ensi viikolla.

Tara tuli kyläilemään ja kuvakilpailu

Springerspanielit ry:n kuvakilpailu on käynnissä ja ilokseni kuvissa seikkailevat kasvateistani ainakin Täplä, Eppu, Elvis, Tarmo, Paavo, Lotte ja Ella. Käykäähän äänestämässä mielestänne parhaita kuvia :) Springerspanielit ry:n kuvakilpailu

Tara eli Jangas Enni-Menni tuli hoitoon maanantaina ja on asettunut taloksi todella helposti. Tara muistuttaa toisaalta äitiään niin ahneudessa, halussa toimia ihmisen kanssa kuin halussaan kantaa leluja kotosalla. Toisaalta erojakin on. Neitokainen tuntuu olevan hieman rauhallisempi kuin äitinsä, ei yhtä saalisviettinen, ja kooltaan hyvin pieni (noin 42 cm), kun Raisa-äiti on varmaan kuutisen senttiä tytärtään korkeampi. Taralla on walesille aika epätyypillinen pää, mutta suloinen tyttö on yhtä kaikki. Tarantella voi valitettavasti pahoin autossa, joten olemme ahkerasti kulkeneet lyhyitä automatkajo ja se on lisäksi saanut harjoitella istumista paikallaan olevassa autossa tottuakseen. Kuola alkaa valua heti autossa, vaikka mokomaa hyrysysyä ei edes käynnistettäisi. Agilityssa tyttönen on mennyt hienosti putkea, puomin alastuloa, hyppyjä ja keppikujaa, namit on ehdottomasti paras palkka sille. Hyvin tuo tuntuu kaiken kaikkiaan keskittyvän, vaikkei vielä kauhean pitkiä aikoja jaksakaan kerralla. Sitä on helppo kuljettaa vapaana ja se tottelee varsin kivasti. Hyvin on tavat opetettu kotona: niin remmissä kulkeminen, luoksetulo, istuminen kuin paikallaolokin. Raisa on suhtautunut tosi kiltisti tyttäreensä ja ainoat ongelmat ovat ruoka-aikaan, kun pieni ahmatti meinaa mennä varastamaan vähintään yhtä ahneen isomummo Katin aterioita. Selvästi tytöllä on hieman itsemurhakandidaatin elkeitä... Siinä kun omilla koirillani on ehdoton kielto tulla sänkyyn, saa pikku-Tara nukkua vieressä. On se vaan aika suloinen tyyppi :)

Tara on selvästi mörköiässä ja aluksi se vaikutti hieman epävarmalta. Nopeasti se tottui paikkoihin ja mennä viilettää jo vauhdilla. Eilen iltamyöhällä ulkoillessa se katsoi ihmeissään roskista kävelytien varressa ja sanoi "vuf". Heti kun lähdin puhuen katsomaan tuota ihmettä tuli Tarakin häntä heiluen mukana ja hypähti jo pian ihmeellistä laitetta vasten. Sitä ehtii jo ihan unohtaa nuo mörköiän ihmeellisyydet, kun aikuiset koirat eivät enää mokomia hömpötyksiä viitsi keksiä.

Tiistaina olivat Raisun pennut myös agiliitoharjoituksissa ja harjoittelimme radan osina rengasta ja pituutta ja suurimmalti osin pennut menivät kerrassaan hienosti. Ella oli ihan tulessa, kuten oppilaani Keravala olisivat aikanaan asian ilmaisseet, Dantella suurin ongelma oli malttaminen ja Lotellakin oli vähän liikaakin vauhtia. Essi oli taas tapansa mukaan todella vauhdikas ja innokas hakeutumaan esteille, kunhan Markus antaa sille vaan tarpeeksi tilaa suorittaa esteet itsenäisesti. Renkaalla huomasi, että viime perjantaina rengasta treenanneet Ella ja Essi suoriutuivat harjoituksesta selvästi helpommin kuin niistä treeneistä poissa olleet Dante ja Lotte. Nykyisin teemme jo 4-6 esteen ratoja ja pennut tekevät hienosti ja innostuneesti töitä. Noista pienistä tulee vielä hurjan hyviä ;)

Tänään illalla onkin trimmausilta meillä ja suurin osa pääkaupunkiseudun pikkuporukasta pääsee Niinan saksimaksi :) Illalla nähdään!

Tarmo taitava agilitykoira

Tarmo osallistui tänään Sintun kanssa elämänsä toiseen agilitykisaan, joka meni ihan putkeen: Tarmo on nopea, seurasi ohjausta tarkasti, teki hyvät kontaktit ja meni putkeen, tosin väärän pään putkiansaan, jonne emäntä kuulemma pojan vahingossa ohjasi. Tosi hienoa osaamista ja sprinkkumestararuuksien voi nyt lähteä hyvällä mielellä erittäin onnistuneen kisan jälkeen :) Onnittelut hyvästä radasta ja nähdään taas pian! Tarkemmat kuulumiset ja ratapiirustukset löytyy varmaan iltasella Tarmon omasta blogista :)

Eilen tosissaan tavattiin sateisessa säässä Ticoa ja Remua ja käytiin vähän reenaamassakin. Kyllä nuo sisarukset ovat hyvin samanoloisia. Tico on tosin kasvattanut varsinaisen lampaanvillan keväisen kohdunpoistoleikkauksen jälkeen. Tosin Raisa Raasu ei päässyt juoksun takia kentälle, mutta yhteiskuvaan sisarusten kanssa kummiskin. Pääsin vielä seuraamaan Remun edesottamuksia Niinallakin illalla, kun kokoonnuttiin leirikokoukseen.

Ensi viikon torstaina koitetaan kokoontua Raisan vauvojen kanssa trimmi-iltaan meille. Niina lupautui ylimmäiseksi saksimestariksi. Samalla voitaisiin katsoa tuo Janita Leinosen DVD pentujen agilitykoulutuksesta :)

Hurjasti onnea 3-vuotiaille D-pennuille!

D-pentueeni koiruudet, nuo iäti lapsenmieliset wallattomat ja hurmaavat punavalkoiset pyörremyrskyt, täyttävät tänään kolme vuotta. Ja kaipa se on vaan pateettisesti todettava, että kylläpä se aika rientääkin!


Tässä kolme päivänsankaria: Raisa, Tico ja Remu

Tässä hieman wauhtiseitsikon kuulumisia kuluneelta vuodelta:

Remu eli Jangas Direct Action saavutti keväällä ensimmäisenä kasvattinani Suomen muotovalion arvon. Lisäksi Karkun PU4-tulos on varsin muistettava näyttelysaavutus. Agilityssa Remu teki debyyttinsä ja jatkoa seuraa... poika on loistava.

Raisa eli Jangas Duck Soup synnytti maaliskuussa yhdeksän pentua eli Jangas E-pentueen hurmaavan willikkolauman. Lisäksi Raisan kanssa ollaan ehditty saada niin agilityn SM-nolla kuin vara-SERTikin. Raisa on hieman rauhoittunut aiemmasta, mutta edelleen vauhtia piisaa enemmän kuin emännällä. Raisun kanssa päästiin myös agilityn teho-treeniryhmään.

Paavo eli Jangas Dirty Harry on menestynyt näyttelyissä vara-SERTin verran ja agilityssäkin eteenpäin mennään. Lisäksi Paavo on tehnyt hyvää työtä metsällä hakien ja ylösajaen lintuja.

Nuppu eli Jangas Dolce Vita sai juhlistaa isäntäväen paluuta Irlannista ja on saanut nauttia syksyn pitkistä metsästysreissusta isännän kanssa toimien hyvien linnustuksessa. Toivottavasti Nupusta tulee ensi vuonna uuden Jangas-pentueen emä.

Tarmo eli Jangas Da Vinci Code on myös tehnyt agilitydebyyttinsä ja jatkoa seuraa Tarmon kanssa silläkin saralla. Myös MEJÄssä Tarmo on kehittynyt hienosti, vaikka tuloksissa se ei ole vielä vaikeista koe-olosuhteista johtuen näkynytkään. Tarmo on toiminut myös tehokkaana remonttiapulaisena ;)

Tico eli Jangas Dirty Dancing sai vuoden aikana ekan tuloksensa agilitystä (5 vp), mutta suurin osa emännän ja Ticon ajasta on mennyt pienen Leevi-vauvan hoitamiseen :) Nyt on taas koirakon agilityharrastus saamassa jatkoa, joten innolla odottelen tulevaisuutta.

Manteli eli Jangas Dimples elelee Täplä- äidin huomissa ja nauttii koiran elämästä.

Suuren suuri kiitos kaikille omistajille kasvattien loistavasta hoidosta :) Teitä on aina ihana nähdä. Ja muistattehan varata 10.1.2010 jo allakkaan, josko silloin saataisiin koko jengi kokoon!

Tänään on tarkoitus viettää porukan synttäreitä agilityn merkeissä ainakin Remun, Ticon ja Raisan kanssa ja mahdollisesti Tarmokin pääsee mukaan huvinpitoon :)

Nupun ja vauvojen suunnitelmia, Täplän agilitymenestystä

Aloitetaanpa Nupun eli Jangas Dolce Vitan kuulumisista. Nuppu on ollut syksyllä Pauli-isännän kanssa ahkerasti metsällä ja he ovat saaneet noin kolmisenkymmentä linnun ylösajoa ja Nuppu on kiltisti mennyt maahan ja pysähtynyt lähes jokaiseen. Haku on ilmeisen tehokasta, kun lintuja on lähtenyt siivilleen runsain määrin. Noutokin on kuulemma sujunut ja Pauli lupasi lähettää Nupusta noutokuvia pikapuoliin. Olisi ollut kiva saada Nuppu syksyllä kokeisiinkin, mutta koska vesityö on käymättä (en huomannut asiasta tarpeeksi ajoissa informoida), ei Nuppu voisi hyvästäkään työstä huolimatta saada tulosta noiden tärkeiden vesityöpisteiden uupuessa. Vedessä työskenteleminen ei olisi mikään ongelma, mutta...

Nupulla olikin tullut yllättäen juoksu jo kuukausi sitten (joulun ajan sijaan), joten astutus mennee kevääseen ja F-pentue syntyy toivottavasti sitten ensi kesänä. No, onpahan aikaa etsiä Nupulle sopivaa sulhasta :) Kunpa metsästyskokeissa palkitun uroksen löytyminen olisi hieman helpompaa... Kyllähän muutkin koetulokset ja MH toki paljon kertovat.

Täplä eli Jangas Behaving Badly puolestaan osallistui viime viikonloppuna ATT:n agilitykisoihin Amanda Nummelinin kanssa. Valitettavasti nolla jäi saamatta, mutta 5 vp ja 10 vp:n tuloksilla koirakko saavutti sijat 2. ja 3. Oli siis ollut varsin kinkkiset radat. Onnea loistavalle koirakolle ja springereiden agilitymestaruudessa nähdään!

Eilen olikin vähän tynkäryhmä vauvoja koolla, kun Pipsalla on juoksu ja Sanna on muuttopuuhissa. Mutta toisaalta mukana olevat pennut tottelivat paremmin kuin hyvin ja tekivät hienoa työtä. Harjoittelimme kepeille lähetyksiä ja takaapuolenvaihtoja noin 20 cm kapealla kujalla, jonka päässä oli namikippo palkkana. Pennut alkoivat jo hieman tehdä pujotteluliikettäkin! Dantekin meni tosi hienosti, kunhan Viivi antoi tarpeeksi tilaa pojannaskalille eikä työntänyt sitä omalla liikkeellään pois kepeiltä. Nyt vaan jatketaan harjoittelemalla lisää takaapuolenvaihtoja, valsseja koiran edessä, etäisyyden ottamista sivusuuntaan ja hankalampia keppikulmia. Tästä on hyvä jatkaa. Nämä asiat pitäisi saada kuntoon ennen talvitaukoa, jotta keväällä saisimme nopeasti opetettua pennut suorille kepeille.

Harjoittelimme myös ekaa kertaa pituutta ja pöytää, eikä kumpikaan tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Hankalasta kulmasta putkeen meno vaati vielä hieman harjoittelua, mutta näitä harjoituksia tulee vaan jatkaa ahkerasti.

Puomin alastuloa harjoiteltiin vauvapuomilla niin,että pennut saivat juosta suoran osion alusta maahan asti. Ellan tarttee vielä harjoitella remmissä, kun vauhti kiihtyi niin kovaksi, ettei pysähtyminen onnistunut ajoissa. Dante ja Essin kanssa voi jo harjoitella joka kolmas tai neljäs kerta samaa harjoitusta ilman talutinta. Kunhan vaan muistaa edelleen pitää namikippoa alhaalla ja vapauttaa pennun vasta sen oltua alastulolla piiitkän aikaa. Älkää olko turhan hätäisiä! Parempi opettaa joka kerralla pennun odottamaan siellä 10-20 sekuntia kuin hätäillä pois lähdössä. Ja muistakaa edelleen, että vain mennään-käskyllä saa jatkaa matkaan. Edelleen harjoitellaan ylösmenon harjoittelua erikseen.

Viimeiseksi otettiin nämä hieman hankalammat esteet samalla suoralla eli irtorengas (noin 10 cm korkeudella maasta) - pussi - pituus. Dantella Tiina auttoi hieman pitämällä pussin kangasta aavistuksen ylhäällä, tytöt suorittivat harjoituksen itsenäisesti. Taas sain ihastella taitavia pentuja ja ohjaajia :) Kisaavien ryhmän kanssa teimmekin MM-kisarataa.

Pennuille on tiedossa pentunäyttelyitä ja harjoittelimme hieman näyttelyitä varten. Ella, Lotte, Pipsa, Wilma ja Dante ovat tulossa Lahden pentunäyttelyyn. Wilma kuulemma esiintyy tosi hienosti Maijun kanssa Beritin harjoituksissa. Tuhannen kiitosta taas kerran Beritille hänen näkemästään vaivasta näiden pienten eteen.

Vielä ehtii ilmoittautua seuraaviin pentunäyttelyihin:

15.11 Helsinki ilm. 19.10.2009 mennessä

5.12 Helsinki ilm. 6.11 mennessä

6.12 Tampere ilm. 9.11 mennessä

Nuppu ja Paavo metsästyskoirina

Sisarukset Jangas Dolce Vita "Nuppu" ja Jangas Dirty Harry "Paavo" ovat kumpikin toimineet hyvin metsällä syksyllä. Paavo on ajanut ylös ja noutanut esimerkillisesti ja eilen sain viestiä Nupun omistajaperheeltä, että neitokainen oli ollut Niinisalossa ja ajanut teeriä ja riekkoja ylös puskista ja kuuliaisesti totellut pilliohjausta :) On aina kiva kuulla, että kasvatit toimivat hyvin siinä työssä, johon ne on alunperin luotukin.

Hyvät uutiset eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Sain näet viime viikolla kuulla, että Hemulin (Jangas Cubic Butterfly) tytär Gardenia eli "Nella" oli ollut lonkkakuvissa ja lonkat lähtivät Kennelliittoon arviolla A ja kyynärät 0. Silmät olivat terveet. Nellan veljet Nemo ja Ginni olivat olleet Beritillä hoidossa muutama viikko sitten ja sain Ginnin ja Nemon päästä kauniita kuvia. Ginnin pää muistuttaa hyvin paljon Kati-mummon päätä.


Nemo eli Ginseng


Ryhmäpotretissa ovat takarivissä Berit Niemen kasvatit Pähkinä (Horsechesnut), Ginni (Guineapepper), Nemo (Ginseng) ja edessä Beritin omat koirat länsigöötänmaanpystykorva Vuokko ja Pähkinän emä/Nemon ja Ginnin mummo Kielo (Rwyn Lily of the Valley).

Ihanan auttavainen Berit kouluttaa edelleen kasvatteja Hania, Wilmaa ja Sakkea viikoittain, mikä on todella kiva juttu! Saan siis kuulla kivoista kasvateistani paitsi omistajilta myös Beritiltä. Olen lähdössä ensi viikolla Tampereelle syyslomalle, mutta valitettavasti Tampereen syyslomat osuvat samalle ajalle ja niinpä Wilma ja Sakke eivät ole maisemissa. Josko Hania kuitenkin ehtisi tavata?

Raisan juoksu alkoi juuri ja tyttärensä Pipsa (Jangas Easy Peasy) aloitti juoksun ensimmäisenä sisaruskatraasta eilen sunnuntaina. Ikää tyttösellä on 7 kuukautta. Saas nähdä, koska seuraavalla sisarella alkaa juoksu. Seitsemällä narttupennulla kun saattaa olla paljonkin eroa juoksun alkamisajankohdassa.

Viikon kuulumisia

Tiistaina oltiin taas tuttuun tapaan Ojangossa koko pentulauman kanssa. Tällä kertaa harjoiteelimme jopa kuuden esteen rataa, jossa sai suorittaa niin valssauksia, persjättöjä, vinoja hyppyjä kuin esteen takaa kiertämisiäkin. Lopulta kaikki selvittivät radana UPEASTI!! Dante alkaa olla Viivillä todella hienosti käsissä ja nyt muut saavatkin jo ottaa mallia heidän yhteistyöstään :) Tällä kertaa Dante irtosi hyvin esteillekin ja Viivi ehti tehdä ohjauskuviot varsin hienosti. Tiina oli hieman sekaisin askelissaan välillä, mutta Ella toimi upeasti, kunhan emäntä ei vaan omia askeleitaan miettiessä unohtanut tyttöstä. Markus ja Essi suorittivat rataa tuttuun tapaan kuin tuulispäät, eivätkä Lotte tai Pipsa jääneet kauaksi taakse. Yksittäisten esteiden opettelu kunnolla on tuottanut tulosta ja pennut syöksähtävät eteenpäin pienten rakettien lailla kohti putke tai edessä olevaa hyppyä. Takaa kiertäessä täytyy vielä koko ajan käskyttää, koska muuten pennut olettavat radan jo loppuneen ja lähtevät tutkimaan ympäristöä. Ratapiirros löytyy täältä. Lopuksi harjoittelimme vielä rengasta ja pussia ja tytöt suorittivat koko harjoituksen itsenäisesti. Dantealla tuli pussin kangasta vielä hieman nostaa. Kiitokset Lindalle apuohjaajana toimimisesta ;)

Raisa aloitti juoksunsa perjantaina ja niin ollen tämän päiväiset ja ensi sunnuntaiset agilitykisat jäävät välistä. Perjantaina oltiin kuitenkin Sannan ja Waden kanssa treenaamassa agiliitoa ja Lotte osoitti taas olevansa salaman nopean ja hyvin motivoitunut leikkimään agilityä. Ja Sannankin pysyi hienosti elosalaman perässä ;)

Tara eli Jangas Enni-Menni tulee meitä ilostuttamaan viikoksi 19.10 alkaen. On kiva päästä tutustumaan Taraan kunnolla, kun sitä näkee muuten niin harvakseltaan :)

Agility- ja TOKO-mestaruudetkin lähestyvät ja Agilitymestaruuteen ilmoittautumisaika umpeutuu 20.10 ja TOKOon 30.10. toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan näihin koitoksiin! Tarmo on jo ilmoitettu ja Raisankin juoksu ehtii passelisti loppua ennen kisoja, tosin TOKOa valeraskaus voi haitata pahemman kerran.

Koiramainen viikko

Viime viikolla illat kuluivat varsin tiiviisti koiraharrastuksen parissa. Aloitettiin ensin siis sunnuntaina ja maananataina MEJÄn merkeissä, sen jälkeen jatkettiin tiistaina, torstaina ja perjantaina agilityllä ja keskiviikkona ja lauantaina TOKOilulla. Vauvaryhmä kokoontui sekä tiistaina että perjantaina ja mukana oli koko poppoo kummallakin kerralla: Lotte ja Sanna, Essi ja Markus, Pipsa ja Mika, Tiina ja Ella sekä Viivi ja Dante. Harjoittelimme erilaisia ohjaustapoja lähinnä aidoilla mutta myös putkella. sylkkärit onnistuivat jo hienosti, samoin siivekkeen kiertäminen takaa ja putken suorittaminen hankalasta kulmasta sujuivat kuin vanhoilta tekijöiltä. Lotte, Essi ja Pipsa irtoavat edelleen muita paremmin esteille, Danten keskittyminen oli tosi hienoa ja Ellankin kanssa homma alkoi toimia, kun ei aloitettu harjoituksia paikallaolosta. Sillä tuntuu paikalla-käsky olevaan niin vahva, ettei tyttönen oikein uskalla sen jälkeen lähteäkään liikkeelle... Harjoitukset sujuivat oikein mainiosti, kunhan vaan minä pidin alussa kiinni tai koirakko lähti liikkeelle yhtä aikaa. Tytöt oppivat perjantaina suorittamaan putken itsenäisesti, Dantella pussin kangasta vielä hieman nostettiin ylös avuksi.

Raisan kanssa pääsimme Merin treeneihin torstai-iltana ja siellä tulikin hyviä kohtia, joissa sai hieman miettiä. Sylkkärit alkavat jo sujua ja samoin takaaleikkaukset, joissa koira käännetään kauimmaisen siivekkeen ympäri takaisin ohjaajaa kohti. Tarmo ja Sinttukin pääsivät näyttämään osaamistaa ja Tarmo tuntuu saaneen runsaasti lisää vauhtia, mikä tietää aika paljon lisää vaikeusastetta Sintulle ;) Kepit Tarmo suoritti jo hienosti ja ihan mukavaa vauhtia.

Perjantaina myös Sari ja Tico olivat agilitytreeneissä ja näyttivät hienoa osaamistaan :) Sprinkkujen agilitymestaruus lähestyy ja sinne ovat näillä näkyminen tulossa kasvateistani ainakin Raisa, Tarmo, Tico ja todennäköisesti myös Täplä. Toivottavasti myös Remu, Paavo, Elvis ja Eppu pääsevät mukaan kisaamaan Helsinkiin 1.11 :) Reetalle ja pojille löytyy kyllä täältä majapaikka...

Keskiviikkona tokoiltiin Raisan kanssa pitkät pätkät taloyhtiön kentällä, vaikka lauantain koe menikin ihan pipariksi. Raisu nousi paikallaolosta. Sain Mämmelän Seijalta hyviä vinkkejä ja nyt harjoitellaan paikallaoloja seuraavasti:
- Jos Raisa nousee, käyn aina kieltämässä sitä ja palauttamassa paikalle. Sille täytyy olla ihan selvää, että mitä siltä halutaan (paikalla-käsky tarjoittaa, että siellä pysytään, kunnes minä vapautan perusasentoon).
- Harjoitellaan häiriöllisissä paikoissa (parkkipaikat, kauppakeskukset jne), niin että minä menen piiloon ja apuohjaaja (= Niina) jää vahtimaan Raisaa ja varmistaa, ettei se nouse
- Harjoitellaan paljon pitkiä paikallaoloja myös kotona ja tutuissa paikoissa, jotta saataisiin varmuutta lisää.

Itse suorituksiin lähtiessä Raisa ei ollut parhaassa viretilassa, koska en saanut itseäni kasattua tylsän epäonnistumisen jälkeen. Pisteitä saatiin kuitenkin alkuun ihan kohtuullisesti, vaikkei ihan parastamme näytettykään (seuraaminen 7, istuminen 9, luoksetulossa seisomisessa haistelua ja siitä 6), mutta ruutuun lähettäessä kehänauha lepatti tuulessa eikä Raisa katsonutkaan ruutuun, vaan lähti kehänauhalle ja siitä puiden juurelle lintuja jahtaamaan. Tässä vaiheessa koe keskeytettiin ja kyllä harmitti. Raisa osaa liikkeet tässä vaiheessa jo tosi hyvin (paikallaolon epävarmuutta lukuunottamatta), mutta silti meni koko homma ihan pieleen. Turhauttavaa! No, ei kun nokka pystyyn ja harjoittelemaan jatkoa varten. Nyt pitäisi ottaa toden teolla myös ohjattu nouto ohjelmistoon.

Olen harjoitellut Raisan kanssa kapuloiden palauttamista perusasentoon ja siinä kapulan pitämistä, vaikka lasken käsiä Riitan ohjeiden mukaan naksuttimen avulla. Nyt kapula pysyy hienosti suussa, vaikka ojennan kädet kapulaa ottamaan Raisan suupielien viereen. Ruutua harjoitellaan taas hetken verran vihjesanaa "missä ruutu" vahvistaen niin, että kysyn missä ruutu ja Raisa saakin lähteä heti sen jälkeen ruutuun pinkomaan. Ei kuun vaan lisää töitä ja toivotaan, ettei lähestyvä juoksuaika estä osallistumista sprinkkujen TOKO-mestaruuteen.

MEJÄ - vaarallinen ja kallis harrastus?

Olin eka kertaa tänä vuonna tekemässä verijälkiä ja niitä jäljestämässä. Ei ole ihan turvallinen tahi halpa tämäkään harrastus. Eilen tehtiin ensin Wadelle, Lotelle ja Tarmolle jäljet ja viimeisenä vielä huiskaistiin nuoreen koivikkoon Raisalle oma jälki. Valitettavasti vaan reittimme varrelle osui maa-ampiaspesä. Minä lompsin edellä ja Sanna kiljaisee perältä, että nyt vauhtia kinttuihin, täällä on ampiaispesä, suirna vaan kuului ja ensimmäinen ehti jo pistää kankkuun. Minä luulin jo selvinneeni säikähdyksellä, kunnes imppari iski kylkeen. Ja taidan olla hieman allerginen, koska pistoskohta on edelleen kirkkaan punainen ja kutiseva.

Itse jäljestäminen sujui varsin hyvin. Tarmo meni paremmin kuin koskaan ennen sitä nähdessäni: varmasti ja vauhdikkaasti. Lotte hieman ihmetteli aluksi, mutta lopuksi meni jo hienosti. Laahausjäljen neiti menikin upeasti. Raisa pääsi amppari-jäljelle, ja Sanna ohjasi sitä, jotta pääsisimme pesästä ohi. Ja Riesa meni paremmin kuin koskaan ennen: jälkitarkasti ja maavainuisesti. Tosin välissä mentiin puolijuoksua ampiaspesän ohi.

Kotimatkalla telkänpesä välähti, eli ajelin ilmeisesti hieman liian reippaasti, sama välähdys kävi kuulemma Sintulle.

Eilen oltiin vielä yömyöhällä agilitykentällä treenaamassa Loten, Raisan ja Waden kanssa. Lotte etsi esteitä hienosti ja oppi suorittamaan pussinkin itsenäisesti. Wade oppi itsenäisesti tekemään suorat kepit ja Raisan kanssa harjoiteltiin keppien suorittamista niin, että kävelin vastaan Raisun pujotellessa eteenpäin.

Huomenna taas harrastetaan vauva-agilityä.

Agiliitoa koko viikon edestä

Hoh hoijaa. Mites sitä aloittaisi... agility on mukava harrastus, mutta kun sitä harrastaa muodossa tai toisessa neljä peräkkäistä iltaa, niin alkaa jo hieman epäillä meilenterveyttään. Vaikka rehellisyyden nimessä Hemulin isäntä Lauri joskus nauroi, että kaikkien yläasteen opettajien tulisi tutkittaa päänsä muutaman vuoden välein ;)

Tiistaina aloitettiin viikon rumba Raisan erittäin pätevien vauvojen kanssa. En ole nähnyt niitä muutamaan viikkoon ja ne olivat kovasti kasvaneet ja kehittyneet. Ja hitsi miten taitavia naperot jo ovat!! Harjoittelimme neljän esteen sarjoja, joissa ensimmäisessä oli kolme aitaa suorassa linjassa ja linjan päässä mutkaputki. Tässä harjoiteltiin ohjausta kummaltakin puolelta niin, että koira oikealla puolen ohjatessa ohjaaja teki takaapuolenvaihdon. Eritoten Essi teki joka kerralla Markuksen kanssa ihan täydelliset suoritukset. Vaikka eivät Lotte, Ella, Dante ja Pipsa juuri jääneet huonommiksi. Viivi ja Dante ovat keskittyneet yhteystyön parantamiseen ja heillä menikin tosi hienosti. Nyt Dante seurasi jo turhankin tarkasti Viiviä, eli nyt tarvitsee taas enemmän panostaa esteille irtoamiseen.

Toisena harjoituksena oli irtorengas -aita -mutkaputki ja mutkaputkesta vielä yksi hyppy ja putken takana ohjaajan piti leikata koiran takana puolta vaihtaen. Tämäkin harjoitus meni tosi hienosti pentujen irrotessa itsenäisesti putkeen.

Lopuksi harjoittelimme kontaktien alastuloja ja ylösmenoja sekä kujakeppejä suoraan lähettäen, mutta kujan ollessa vain noin 20 cm leveä. Kaikki pennut tekivät kepit hienosti namikipolle juosten, mutta Pipsalla vauhti oli jo niin huima, että se alkoi oikeasti tehdä jo pujottelu-liikettä aavistuksen verran :) Mika kertoikin heidän käyneen viikonloppuna treenaamassa ja sen kyllä huomasi.

Näiden treenien jälkeen jäin Ojankoon odottamaan tehiksen treenien aloittamista, mutta kouluttaja olikin hävinnyt yllättäen paikalta. Kävimme tekemässä radan vasta keskiviikkona iltapäivästä.

Keskiviikkona olin HSKH:n agilityporukan kokous, torstaina Tehis Cup, jossa töitä tehtiin iltamyöhään asti. Kisat taisivat loppua yhdentoista maissa, joskin lähdin itse hieman aiemmin, koska heitin mölliradan tuomarin kotiin. Vilu alkoi yllättää, kun istuin tuomarin sihteerinä nelisen tuntia. Eilen olikin sitten Merin agilityryhmän illanvietto viininmaistulen merkeissä. Oli oikein kiva ilta, ja kotiin paluu ajoittui pikkutunneille. Tähän ohjelmaan kun vielä lisätään opekokous ja omien koirien lenkittäminen, niin itse kukin voi päätellä, ettei paljon vapaa-aikaa ole viikkoon jäänyt.

Raisalle 5 vp agilitykisoista

Viime viikonloppuna suunnattiin auton nokka kohti Tamperetta ja TAKUT ry:n agilitykisoja, vaikka olin edelleenkin varsin puolikuntoinen. No, kisat menivät omaan kuntoon nähden ihan hyvin, etenkin lauantaina. Silloin saimme Marja Lahikaisen tuomaroimalta toiselta radalta 5 vp, kun typeryyksissäni sain Raisan pudottamaan viimeisen riman muuten varsin onnistuneen radan lopussa... Harmitti vietävästi, kun nolla oli niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Sunnuntaina Raisa oli tosi menevällä päällä ja minä edelleen tosi hidas, joten meno oli sen mukaista. Kauheaa kohellusta ja Raisa karkasi toisella radalla lähdöstä, joten lopetimme leikin siihen. Sikaporsas pääsee taas harjoittelemaan oikein toden teolla malttamista. Kontakteilla se tosin tällä kertaa malttokin ihan nätisti. Josko tällä viikolla saisi taas itsensä kuosiin...

Hemulin pentujen kuulumisia

Hemulin eli Jangas Cubic Butterflyn pennut ovat jo saavuttaneet huiman 1,5-vuoden iän. Kyseessä on siis Berit Niemen kasvattama pentue, jonkana emänä on Hibiscus ja pennuista Ginseng, Guineapepper ja Gardenia tuntuu kasvaneen varsin kivat walesilaiset. Gardeniaa eli "Nellaa" en ole itse nähnyt viiden kuukauden iän jälkeen, mutta neiti on ehtinyt saada näyttelystä EH:n ja on vielä tänän syksynä menossa lonkkakuviin ja silmätarkastukseen. Guineapepper eli "Ginni" läpäisi taipumuskokeen hienosti heti eka kerralla springeripäivillä Punkalaitumella heinäkuussä ja velipoika "Nemo" eli Ginseng on keväästä alkaen käynyt emäntänsä kanssa agilityssa edistyen hienosti. Nemo oli ollut alkuviikosta myös eläinlääkäristä. Siltä oli leikattu entropium ja lonkat kuvattu. Lonkat lähtivät Kennelliittoon A/B:na ja kyynärät 0/1. Eli siis oikein hyvältä näytti!! Ei kun vaan lupaavasti alkanutta agilityharrastusta jatkamaan :)

Beritiltä kuulin myös Tampereen/Pirkkalan kolmikon kuulumisia. Ne olivat päässeet ekalle laahausjäljelleen ja ilmeisesti eritoten Wilma oli mennyt todella hienosti :) Muutenkin ne ovat kuulemma edelleen todella hauskoja veitikoita ja Sakke alkaa olla pätevä noutaja. Kiitos Beritille, kun hän jaksaa kouluttaa kasvattejani omistajineen viikoittain :D Toivottavasti taas pian itsekin pääsen näkemään naperoita. Olin ajatellut täksi viikonlopuksi agilitytreenejä, mutta oltuani koko viikon flunssassa en ole uskaltanut varata kenttävuoroa... Sanna ja Lotte kävivät sunnuntaina kylässä ja Lotte on jo iso tyttö, hyvinkin arvioisin sen 46 cm korkeaksi tässä vaiheessa, eli kyllä siitä ainakin äitinsä kokoinen tulee ;)

RasDataakin selailin ja löysin sieltä E-pentueen isän Poohin ja sen kahden tyttären MH-luonnekuvaustulokset. Pooh tuntui olevan (tosin onhan sillä jo ikääkin noin 7 vuotta) kohtuullisen sosiaalinen, reipas ja jonkin verran leikkisä. Se ei jahdannut saalista yhtään, haalaria se ei kovin paljon pelästynyt alunperin, mutta sen tutkimaan meneminen kesti kauan ja sille jäi hieman jäljelle jääviä pelkoja. Sen sijaan räminässä ei ollut mitään ongelmia ja se paukkuvarma. Tänä vuonna tyttäristä on kuvattu kolme. Suomessa Snowy Finnish Girl Our Loyal Welsh eli "Viivi", joka oli kuulemma leikkisä, mutta haalarilla niin pelokas, että kuvaus keskeytettiin. Viivin sisko "Tilda" eli Snowy Dutch Girl Our Loyal Welsh kuvattiin Ruotsissa ja se kesti käsittelyn, muttei oikein välittänyt vieraasta ihmisestä, ei leikkinyt eikä saalistanut, pelästyi haalarilla ja räminällä voimakkaasti ja pelästymisen kohteen tutkiminen kesti kauan, mutta toisaalta tyttöselle ei jäänyt jäljelle jääviä pelkoja eikä se reagoinut ampumiseen. Puolisisko Fjälltoppens Alison oli väistänyt alussa kontaktia, ei ollut leikkinyt eikä saalistanut ja tyttönen pelästyi kovasti haalarilla eikä meinannut päästä peloistaan yli. Räminällä se oli pelästynyt myös voimakkaasti ja niinpä kuvaus oli keskeytetty. Pennut olivat siis yllättävän herkkiä asioille. Olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä useammankin Poohin jälkeläisen tulokset, koska sillä on pentuja kolmisenkymmentä jo ennen Raisankin yhdeksikköä.

Saas nähdä millaisia Raisan ja Poohin pennut ovat aikanaan? Raisa on itse hyvin leikkisästä ja rohkeasta sisarusparvesta ja itse porukan reippaimpia. Pentutestissä sen pennut eivät olleet yhtä leikkisiä kuin äitinsä, mutta hyvin rohkeita kuitenkin. Muutama niistä tosin reagoi yllättäviin ääniin voimakkaammin kuin mitä kukaan D-pentueessani. Ne ovat onneksi saaneet äidiltään varsin ihmisrakkaan mallin ja ne tuntuvatkin pitävän yleisesti ihmisistä, mikä helpottaa montaa asiaa. Kiva nähdä aikanaan Raisan pentujen tulokset, koska haluan kaikki ehdottomasti MH-luonnekuvaukseen heti 18-kuisina :) Luonnekuvaus antaa kuitenkin minulle paljon varsin objektiivistä tietoa kasvattieni luonteesta. Vaikka näkeehän niitä samoja luonteenpiirteitä arkipäivässäkin, ovat kuvaustulokset erittäin valaisevia eikä niihin jää niin paljon "selittelyn varaa".

Matkustamista ja flunssan potemista

Vime viikko kului mukavasti työmatkalla Lontoossa ja Guilfordissa tiedemessujen ja observatoriokierrosten merkeissä. Koirat olivat viikonlopun Niinan ja viikon Jasun hoidossa. Suuri kiitos kummallekin! Sunnuntaille oli ilmoittanut Raisan agilitykisoihin, mutta eihän flunssaisena menosta tullut mitään ja jouduinkin pikapikaa antamaan Raisan Jaanan ohjattavaksi. Noh, ekalla radalla en kyennyt itse juoksemaan ja pääsimme kolme estettä ennen kuin Raisa oli jo niin paljon edellä, että katastrofi iski. Eilen vielä yritin jaksaa töissä, tänään oli jo pakko jäädä kotiin...

Sitten vielä pieni muistutus Lahden pentunäyttelyn ilmoittautumisesta: eli aika menee umpeen 24.9 eli muistakaahan ilmoittaa pennut tuohon mennessä! Olisi kiva saada mahdollisimman moni pennuista paikalle :) Mainos löytyy seuraavasta linkistä: Lahden pentunäyttely 25.10.