Agilitytreeniä taas

Juhannuksesta nautittiin mökillä koirien kirmatessa vapaana. Raisa ja Kati viettivät melkein koko kolme päivää järvessä ja ojissa ja muissa rapakoissa polutien, Harry ja Ronja pysyivät puhtaampina ja kuivempina. Raisan kanssa TOKOiltiinkin hieman. Ruutu sujuu taas tällä erää ihan hyvin, luoksetulon pysähdykset puuta kiertämällä ok, seuraamisen käännäkset ja täyskäänökset ovat hurjasti parantuneet palkkaamisen myötä. Liikkeestä istuminen alkoi sujua vauhdilla, kun olen silloin tällöin palkannut neitoa lelulla ja koittanut välttää vartalo-ohjausta.

Maanantaina poikkesin matkalla Vantaalle katsomassa Saarisen Virpin Castiog D-pentuetta. Naperot olivat 6-viikkoisia ja niiin pieniä! Kuinka nopeasti sitä ehtiikään unohtaa, miten vauvoja tuon ikäiset ovat, kun mielestäni Raisan pennutkin ovat vielä tosi vauvoja, kun ikää on jo huimat 15 viikkoa ;)

Illalla käytiin vielä Tarmon ja Sintun kanssa treenaamassa. Sinttu tuli ensin auttamaan Raisan TOKO-treeneihin. Harjoittelimme hyppynoutoa Sintun käskyttäessä ja suurin vaikeus oli saada Raisa malttamaan ja odottamaan mun käskyjä, kun se meinasi lähteä suoritukseen jo Sintun kehoituksesta. Luoksetulossa Sinttu palkkasi hyvästä pysähdyksestä ja harjoitellessamme sen jälkeen luoksetuloa läpijuoksuna Raisa laukkasi hienosti Sintun kohdalle, pysähtyi ja katsoi Sinttua tiukasti, että koitahan nyt heittää palkkaa. Raisu taitaa olla liian fiksu TOKO-koiraksi... Ruudusta Raisa sai palkan Sintun heittäessä lelua ja se teki tosi hyvää ajoituksen ja lelun heittotarkkuuden suhteen. Näitä treenejöä tarttettais huomattavasti enemmänkin. Kiitos Sinttu!!

Sen jälkeen jatkettiin vielä Tarmon agilitytreeneillä ja kuinka paljon Sinttu ja Tarmo ovatkaan edistyneet kuukauden aikana treenattuaan kahdesti viikossa keppejä, keinua ja rengasta. Nyt kepit sujuivat jo itsenäisesti, joskin rauhallisesti, kunhan vaan Sinttu ohjasi sisäänmenon tarkasti. Siis aivan erinäköistä meininkiä kuin kevään aluksi :) Rengasta Tarmo ohitti uudella mustalla renkaalla, muuten se meni aivan virheettömästi. Keinukin sujui entistä paremmin ja varmemmin, vaikka sen suhteen on vielä eniten töitä. Lopuksi otettiin vielä lyhyt radan pätkä, joka meni hienosti, kunhan vaan Sinttu muisti käskyttää tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Onpa hieno seurata, kuinka nopeasti koirakot edistyvätkään.

Tänään oli taas vauvojen agilitytreenit, vaikka kuuma sää veikin terävimmän särmän menosta pentujen läähättäessä. Mukana olivat kaikki viisi: Essi, Pipsa, Ella, Dante ja Lotte. Paikallaolot ovat hurjasti parantuneet ja nyt pennut pysyivät helposti paikallaan istuen noin metrin päässä ohjaajistaan. Hienoa! Harjoittelimme myös sisarusten ohittamista ja istumista käskystä myös hieman kauempana ohjaajasta.

Agilityssa jostain syystä putken suoritus oli vaikeata, kun aiemmin sinne on rynnätty innolla. Olisko syynä ollut kirkas sää, jonka takia putki näytti mustalta ja pimeältä? Oliko toiseen putkeen joku kenties nostanut jalkaa? Tiedä häntä. No, lopulta saatiin kuitenkin harjoitukset onnistumaan ja ohjaajat pääsivät harjoittelemaan valssausta ensi kertaa. Hyvin se alkoikin jo sujua. Harjoittelimme myös rengasta sekä luoksetulona että eteen lähetyksenä. Se onnistuikin hyvin. Loten kanssa treenattin myös kontakteja. Alasmenolla tyttö töröttää kuin naulattuna eikä meinaa lähteä mihinkään. Se pysyi paikallaan, vaikka Sanna valssasikin edessä. Mennään-sanalla jatkaminen oli varmaan vaikein osio.

Lopuksi ttas pennut pääsivät leikkimään keskenään ja mikäs sen hauskempaa :) Pennut ovat kaikki tällä hetkellä harvahampaita ja purennat ovat tässä vaiheessa niin tiiviit, että niistä voi yhtä hyvin tulla oikeanlaiset kuin alapurennatkin. Katsotaan, miltä tilanne näyttää viikon päästä. Saattaahan se olla, että ne vaan tulee äitiinsä ja tässä vaiheessa purenta on tiukka, kunnes se muuttuu hyväksi leikkaavaksi purennaksi kaikkien rautahampaiden puhjettua. Nyt alkaa olla jo aika antaa pennuille toiset rokotukset. Lotte meneekin lääkärille jo huomenna.

Raisakin pääsi hieman treenaamaan agilityä ja TOKOa (ruutu, hyppynouto ja seuraaminen).

Myöhästyneet synttärionnittelut ja treeniä

Olen ihan unohtanut blogissa onnitella vanhimpia kasvattejani 6 vuoden iän saavuttamisesta. Syntymäpäivä oli jo 14.6 eli viime sunnuntaiha, jolloin vielä mökkeilimme Ruovedellä kaukana sivistyksestä ja tietokoneista. Onneksi olkoon B-pentueen Täplä (Jangas Behaving Badly), Eppu (Janga Blame the Dog), Yanga (Jangas Bending the Rules) ja Milla (Jangas Beauty or Beast)! Ja kiitos itse kunkin kasvattini omistajille koirien hyvästä hoidosta, kaikki ovat hyvin voivia ja onnellisia koiruuksia.

Täplä on paitsi D-pentueeni emä, kunnostautunut myös agilityssä (Amandan kanssa heillä on jo eka 0-tulos 1-luokasta viime vuodelta), TOKOssa (neiti tokoili kanssani yhdessä kokeessa tuloksen ALO3 olemattomalla treenauksella), taipumuskokeessa (kiitos Minna-Riitta, hienosti meni läpi eka kerralla), MH-luonnekuvauksessa, raunioiden soveltovuuskokeessa (heti eka kerralla hyväksytty tulos Minna-Riitan kanssa) ja näyttelyissä (2 x SERT ja vara-SERT). Täplä on lisäksi jaksanut kaitsea Manteli-tytärtään kiltisti aikuisuuteen saakka ja saa nauttia kesät mökillä uimisesta. Kiitos Nummelineille Täplän loistavasta hoidosta, myös Täplän pennut ovat olleet aika loistavia tyyppejä :)

Eppu ja Janni Kröger ovat ehtineet yhtä lailla moneen paikkaan: agilityyn (Maxi-3 luokasta useita SM-0:ia ja Springerimestaruus vuodelta 2007), TOKOon (ALO 3 ainoasta kokeesta), taipumuskokeeseen (hyväksytty) ja näyttelyihin (vara-SERT). Lisäksi Eppu on saanut nauttia pitkistä Lapin vaelluksista.

Millasta on kasvanut metsästyskoira Sakarin ja Annan avuksi, vaikka noutaminen ei neitokaisen vahva laji olekaan. Millallakin on hienoja tuloksia: agilityn mölli-luokan voitto, hyväksytty taipumuskoe ja ERI näyttelyistä. Agilityssä Milla on mahtava menijä :)

Yanga saa nauttia elämästä Ahvenanmaalla isännän silmäteränä ja metsästyskoirana. Välillä tuntuu, että Yanga asuu spanielin paratiisissa, kun se saa kulkea venematkoilla isännän kanssa, kanalintumetsällä syksyt ja olla muutenkin hommissa mukana. Kaj lähettää Yangasta aivan mielttömän hienoja kuvia aina toisinaan, joten on ollut heino päästä seuraamaan Yangan elämää edes kuvien kautta.

Sitten palataanpas muistelmista tähän päivään, kun Raisa-äiti ja Lotte-tytär pääsivät treenailemaan. Raisan kanssa tokoiltiin lähinnä ja hienostionnistui niin ruutu, hyppynouto, kiertämisen yhteydessä pysähdykset kuin seuraaminenkin. Jo eilisillan ja aamun palkkaaminen täyskäännöksistä sai ihmeitä aikaiseksi ja käännökset olivat napakoita :) Kauko-ohjaus onnistui sinänsä hyvin, mutta sivuliikettä oli vielä turhan paljon.

Lotte pääsi pitkiin tehotreeneihin. Se suoritti hurjalla innolla pitkää keppikujaa myös Sannan kutsuessa sitä keppien vierestä. Putkea mentiin niin 90 asteen kulmalla kuin U-putkeakin ongelmitta. Renkaan läpi juokseminen oli ihan helppoa. Lopuksi vielä hieman keinuttiin keinulaudalla ja harjoiteltiin namikipon kanssa puomin alastulokontaktia. Näppärä tyttö tuo Lotteliini ja Sannasta huomaa, että hän on opetellut alkeet jo kertaalleen Waden kanssa :) Lotte ja Wade ovat saamassa lähipäivinä oman bloginkin. Katseltiin loten hampaitakin ja etuhampaista suuri osa on jo ehtinyt pudotakin ja tilalle on tullut uusia ja ehompia hampaita. Purentakin näytti tällä hetkellä ihan hyvältä.

Agilitya ja TOKOa

Taas tästä on muodostumassa vallan treeniblogi. No, siitä on iloa minulle jälkeenpäin, vaikka lukijalle homma taitaa olla todella puisevaa ;)

Aloitetaan kuitenkin ensin kasvattien kuulumisista. Maanantaina näin Tampereella Remua (Jangas Direct Action), Wilmaa (Jangas Ees-Taas) ja Sakkea (Jangas Eager-Beaver) TOKO-treenien merkeissä. Remulla oli vähän haahuilupäivä, Wilma ja Sakke olivat oikein päteviä pieniä. Ne osasivat seurata hienosti, tulla luokse, kulkea mukana, istua käskystä ja seurasivat jopa toisensa ohittaen namin perässä. Sakke on jo tosi iso ja purentakin oli kunnossa, Wilmalla on kaksi etuhammasta alapurennassa.

Eilen oltiin taas vauva-agilityssa, vaikka tällä kertaa Pipsa ei pääsytkään mukaan. Pennut alkavat olla hirmuisen taitavia. Maahanmenot ja kauko-ohjauksen istu-maahan sujuivat jo hyvin ja pentujen peput pysyivät kauniisti maassa asennon vaihtojen aikana. Ne malttoivat varsin hyvin seurata toistensa ohikin.

Agilityn puolella harjoiteltiin eka kertaa rengasta, josta juostiin läpi renkaan alareunan koskiessa maata. Lisäksi treenattiin mutkaputkea (90 asteen mutka), joka meni kuin vanhoilta tekijöiltä ja puomin alastulokontaktia, jossa naperot suorastaan syöksyivät alas namikipolle. Ellastakin (Jangas Elli-Velli) löytyi ihan uusi vaihde, kun se sai lainata Essi-siskon (Jangas Enttententten) ihanaa pallonyörilelua, myös Dante (Jangas Even-Stevens) ihastui samaan leluun. Lopuksi harjoittelimme myös keinulla kiikkumista ja keinun alastulokontaktia. On ne vaan pätevät tyypit: niin ohjaajat kuin pennutkin!

Katsoin myös näiden naperoiden suihin ja tällä hetkellä Essillä on alapurenta, Ellalla normaalipurenta ja Dante muutama etuhammas tasassa. Aiemmissa kasvateissani kellään ei ole ollut purentavikoja, joten olen hieman huolestunut näistä. Toki purennat saattavat vielä normalisoitua, kun rautahampaat tulevat, mutta... Raisallakin oli kyllä aikanaan juuri hampaiden vaihtuessa hetken aikaa muutama alahammas ylähampaiden edessä, mutta sille tuli silti ihan oikeanlainen ja tiivis, nätti purenta.

Raisan kanssakin piti treenata illalla, mutta sillä oli maha niin kipeä, ettei siitä tullut mitään. Viime yönkin sain juosta päästämässä sitä ulos. Maanantaina syödyt lampaan luut pistivät masun myörimään. Tänä aamuna oltiin Raisan kanssa Riitan treeneissä ja namit unohtui kotiin, josta Kati oli ne pöydältä varastanut ja pistänyt parempiin suihin. Toisaalta kesken treenienkin neiti karkasi kakalle, joten ihan hyvä, että maha sai levätä eikä nameja sille syötetty.

Mitäs pitäisi harjoitella TOKOn suhteen ensi viikoksi?

Seuraamisessa pitäisi kiinnittää huomiota täyskäännöksiin ja käännöksiin, sen sijaan sivuaskleet ja muutaman askeleen seuraamiset näyttävät hyvältä ja kokonaisuus on iloista ja hyvässä kontaktissa tapahtuvaa seuraamista. Nyt siis palkkaa paljon käännösten jälkeen ja sellaisia harjoituksia, joissa pian käännöksen jälkeen pysähdytään perusasentoon. Noissa sivuaskeleissa ja lyhyissä seuraamisissa tuntuu tehneen terää se, että niitä treenataan aina agilitykisoissa juuri ennen omaa suoritusta, jolloin Raisu on hyvässä vireessä ja saa paljon palkkaa.

Liikkeestä istuminen onnistui hyvin, mutta nyt tarttis päästä eroon vartalo-ohjauksesta, jota teen osin tiedostamattani. Tähän tarttettais apu-ohjaajaa.

Luoksetulon pysäytyksiä tartee harjoitella nyt paljon pylvään kiertämisen yhteydessä, jotta saadaan ne kuntoon. Näissä harjoituksissa neiti ennemminkin diivaili ja purjehti luokseni. Tosin annettakoon anteeksi törttöily mahanpurujen takia.

Ruutu oli taas aika onnetonta säheltämistä vaihteeksi, kun mökillä saatiin hienoja suorituksia aikaiseksi. Nyt tehdään niitä harjoituksia, että käyn näyttämässä ruudun etukäteen ja palkkaan nopeasti heti Raisan pysähdyttyä. Lisäksi tarttis harjoituella apuohjaajan kanssa ja sellaisia treenejä, että jätän Raisan kaemmaksi ja lähetän sen ruutuun, olleessaani itse huomattavasti lähempänä ruutua.

Noutoja ei tällä kertaa katsottu lainkaan. Harjoitellaan metallilla paljon kotona ja omassa pihassa, hyppynouto on aika hyvässä kunnossa ja tunnari treenataan viikossa alkeista takaisin kokonaiseksi liikkeeksi. Se on ollut varsin hyvä liike, joten haluan palauttaa sen puolen vuoden tauon jälkeen kunnolla mieleen, ettei nyt ryssitä hyvää liikettä liialla kiiruhtamisella.

Kauko-ohjauksessa Raisa teki liikkeet teknisesti hyvin, mitä nyt kääntyi hieman oikealle sivulleen vahdatessaan takana olevaa lelua. Välillä näissäkin apuohjaaja voisi palkita namilla koiran vasemmalle puolelle namia heittäen.

Yllättävän paljon treeneistä sai irti, vaikka itse olin aikas väsynyt huonosti nukutun yön jäljiltä ja Raisa kävi pariinkin kertaan ripulikakalla ja oli hiukan kaffella.

Kesätouhua

Eilen oli taas perinteisesti sprinkkujen agilitytreenipäivä. Tällä kertaa kokoonnuttiin vaan pentujen kanssa, koska kisaavien ryhmästä kaikki yhtä lukuunottamatta olivat peruneet tulonsa kuka mistäkin syystä.

Pennut tuntuvat kasvaneen taas hurjasti. Ella, Essi ja Pipsa ovat kaikki hyvin samaa kokoluokkaa, mutta Lotte on selkeästi isompi. Ella ja Essi näyttävät tällä hetkellä todella saman näköisiltä ja niiden suhteen pitää olla tarkkana, jotta tunnistaa kumpi on kumpi. Onneksi Ella-prinsessa kulkee valeenpunaisessa remmissä ja Essi sinisessä ;)Lisäksi Essillä on hieman surumielisempi ilme, kun taas Ellan silmäluomet ovat tiiviimmät. Essi oli kuulemma käynyt viikolla metroajelulla ja Lindan työpaikalla Stockalle ja kaupungin vilinässä. Kivaa oli kuulemma ollut ja Essi oli nauttinut saamastaan huomiosta. Ihana tapaus. Pipsasta on tullut varsinainen agilitytaitava. Se tuntuu heti pienenä löytäneen intohimonsa. Essi tuntuu myös rakastavan putkea ja kujakeppejä. Ellaa kiinnostivat eilen hajut, lieneekö tyttö ollut hieman väsynyt viikonlopusta, kun se oli saanut painia labrodori Väinön kanssa. Eilen harjoiteltiin vinoja lähestymiskulmia putkeen ja kuinka taitavia pennut ohjaajineen jo olivatkaan :) Ei voi muuta kuin olla ylpeä kummistakin.

Laitetaan loppuun vielä sadepäivän piristykseksi ihan kahjoja kuvia viime viikoilta.

Aivoissa liikkuu...

... ei mitään, ei mitään...

... ei mitään.

Karkun näyttely

Jangas Direct Action PU4.

Vaikka Karkun näyttely ei ollutkaan yhtä suuri succee kuin viime vuonna (Raisa BIS-2, Harry BIS-vet, Paavo PU2 ja sert, Remu vara-SERT ja Herra Liituraita-kiertopalkinto), oli päivä erittäin mukava ja onnistunut. Oli kiva nähdä niin kasvatin omistajia kuin kasvatteja, sää suosi, syötyäkin sai tarpeeksi ja menestystäkin tuli kivasti. Päivän parhaiten menestynyt meitin porukasta oli Remu Jangas Direct Action, joka sijoittui hienosti PU4 melkein kolmenkymmenen uroksen joukosta :D Suuret onnittelut Kaisalle ja Remulle!
Jangas Dirty Harry KÄY ERI 4.

Velipoika Paavo Jangas Dirty Harry ei jäänyt paljon pekkaa pahemmaksi, kun se sijoittui kovatasoisen käyttäluokan neljänneksi saatuaan ERIn häviten mm. Remulle. Onnea Reetalle ja Paavolle.

Harry joutui tyytymään EH:n (veteraani, pentu ja junnutuomari ei jakanut päivän aikana yhtään ERIä) ja Nuppu H:n. Nupun koritstekarvat olivat kokeneet kadon ja se näytti tosi korkealta ja lyhyeltä seisoessaan vielä oikein ryhdikkäänä, ihan ansioista siis tuo arvio tämän päivän kunnosta. Eikä tuo selän palovammalaikkukaan varmasti parantanut menestystä, eteenkään kun unohdin lääkärintodistuksen kotiin...

Turistina mukana ollut pikku-Lotte tuntui kasvaneen jo viikon aikana hurjasti ja oli yhtä rohkea ja herttainen kuin aina ennenkin. Elviksenkin ehdin ohimennen nähdä, kun se oli mukana Paavon seurana. Pukukisaankin Kaisan kanssa osallistuttiin ja oltiin "prohveessorit laboratoriospanielin kanssa", mukana siis palovammapotilas Nuppu, jonka selkään laitetttin tupee. Karvalisäkettä "hoidettiin" punakaalimehulla, joka etikan kanssa reagoidessaan muuttui punaiseksi. Valitettavasti lopputulos oli se, että proffien hoito johti karvattomaan selkään ;) Mukana oli aivan uskomattoman hauskoja esityksia ja niinpä emme sijoittuneet neljän parhaan joukkoon.
Prohvessoorit ja laporatoriospanieli

Josko lähdetään Karkkuun ensi vuonna vielä isommalla porukalla. Ja kenties saadaan isompi porukka pukukilpailuunkin ;) Kiitos taas kaikille tutuille oikein mukavasta päivästä.

Pentutreffejä ja agilitya (taas)

Eilen oltiin agilitykisoissa Raisan kanssa ja vauhtia riitti - siis Raisulla, mutta ei minulla. Olin järkyttävän jäljessä joka askeleella. Ja tuloksena kartturin toikkareinneista kaksi hylkyä. Kivaa oli kuitenkin ja saatoin kehua Raisan ihan oikeasti iloisella mielellä. Se on aika hieno agilitykoira, vaikka ansaitsikin vähän pätevämmän ohjurin ;) Raisan tytär Hani (Jangas Eye-Popper) Hanna-Marian ja Sanen kanssa oli ihmettelemässä kisatunnelmaa ja moikkaamassa meitä. Hani on on aivan nimensä veroinen pieni hanipallero. Naurettiin, että Hani juoksee niin, että tyrä rytkyy. Siis ihan sananmukaisesti.

Lotte muutti tiistaina Sannan luo ja kodissamme alkoi varsinainen pyörremyrskyn omainen suursiivous, joka jatkunee ensi viikolla. Kun Lotte lähti, tuli Nuppu tilalle. Nuppu-tyttönen pitäisi vielä trimmata Karkkua varten, samoin Harry. Mutta kuten sanottu, niin mitään ei tulisi tehtyä, jos ei viime tippaa olisi. Viime tippa on vasta huomen illalla. Sunnuntaina Lotte pääsikin vierailemaan Villen ja Katin luo ja käyttäytyi varsin hyvin. Se pääsi taas ihmettelemään peilikuvaansa, seikkailemaan metsään ja nauttimaan poron luita pihanurmelle.

Wilma ja Sakke painivat

Tänään iltapäivällä Wilma (Jangas Ees-Taas) ja Sakke (Jangas Eager-Beaver) kävivät kyläilemässä pihassa. Nekin olivat kasvaneet hurjasti ja Wilmalla oli varsinaiset hepulit, mutta tokoillessa ja agilityn alkeissa se on aivan ihana. Neitokainen muistuttaa mielestäni edelleen hurjasti Täplä-mummuaan. Se on samanlainen herttainen, mutta vauhdikas pisamapallero. Sekä Wilma että Hani ovat jo opetelleet uimaan ja polskivat innolla järvessä. Uskomattomat tenavat. Wilma pääsee springeripäivillekin mukaan :) Kuten tietty myös Lotte ja toivottavasti myös Sakke ja Hani. Sakke oli kasvanut myös todella paljon ja on tosi rohkean tuntuinen pentu. Pikkuherra kävi itsekseen kiipeämässä keinua eikä edes ymmärtänyt hätkähtää, vaikka lauta lähti jalkojen alta. Itse vähän hätkähdin pennun kiipeillessä puoliksi mädänneelle keinulaudalle, mutta eipä pentu huomannut mitään outoa, vaan kiipesi tyynen rauhallisesti takaisin isännän luo. Aika velikulta.

pikku-Wilma

Sain sähköpostiini kivoja uutisia: Ella (Jangas Elli-Velli) on saanut oman blogin. Linkki blogiin löytyy sivun oikeassa reunassa olevasta linkkilistasta :) Käykäähän kurkkaamassa pikkuprinsessan edesottamuksia.

Vauvojen agilitykoulu

Raisan näppärät pienet naperot ovat jo aloittaneet agilityn harjoittelun. Tässä tulee videoineen pentujen alkeisharjoitukset. Pääosissa Lotte, Dante, Ella, Pipsa ja Essi.

Muistattehan aina agilitya treenatessanne seuraavat asiat (kiitos Nuotion Outille, jonka alkeiskurssille osallistuimme Raisan kanssa näistä kullan arvoisista neuvoista):

- Pentu tarvitsee lyhyitä rentoutumistaukoja kesken treenejä: niitä tulee pissattaa kesken treenejen, päästää hieman haistelemaan ja ottaa niitä viereen rauhoittumaan.
- Tee vain helppoja harjoituksia ja harjoittele vain pennuille turvallisia esteitä.
- Muistathan että agility on yhteistä mukavaa tekemistä koirasi kanssa. Ota siis kärsivällinen ja hyvä treeniasenne mukaan kentälle.
- Harjoitelkaa vain lyhyitä pätkiä kerralla. Vain muutama toisto ennen uutta taukoa.
- Ole looginen ja muista treenatessa mitä voit missäkin vaiheessa koiraltasi vaatia. Älä vaadi jotain mitä et ole vielä koirallesi kunnolla opettanut.
- Mieti aina oma osuutesi epäonnistuneeseen suoritukseen.
- Varmista harjoittelutilanne koiralle ns. idioottivarmaksi, vääriä suorituksia ei silloin pääse tulemaan
- Muista palkata!


Estetreenaamisen abc

Muutamia asioita, jotka pätevät kaikessa esteharjoittelussa.
1. Päätä estekäsky ja pitäydy siinä, mieti mikä estekäsky sopii sinun suuhusi ja kuvaako estekäskyn äänne haluttua suoritusta esim. pituudella pitkä käsky ja hypyllä lyhyt
2. Aseta koira huolellisesti esteen taakse suoraan, ei esim. istumaan vinoon (ei onnistu vielä näin alussa)
3. Harjoittele aluksi suorassa linjassa kutsuna/lähetyksenä
4. Harjoittele estettä myös vauhdilla
5. Etene itse esteen ohi eli treenaa niin että itsekin liikut
6. Lisää harjoitteluun tämän jälkeen vinot lähestymiskulmat sekä kutsuna että lähetyksesä
7. Varioi omaa etäisyyttäsi koirasta ja koiran etäisyyttä esteestä
8. Muista aina palkata koiraa, sekä kädestä että eteen esim. lelua heittämällä
9. Harjoittele aina esteitä ns. kummaltakin puolelta eli koira oikealla puolella ja sen jälkeen koira vasemalla puolella (sekä kutsuna että lähetyksenä)

Olemme ehtineet harjoitella pentujen kanssa putkea, kujakeppejä ja puomin alastuloa.

Putki

Osa koirista on vasta muutaman kerran laitettu putkeen. Jos käyt harjoittelemassa putkea pitää sinulla olla mukana apuohjaaja joka voi pidellä koiraa putken päässä tai koiran on jäätävä varmasti putken päähän. Kutsu koiraasi putken läpi ja anna putkeen valitsemasi estekäsky. Jos putken läpi meneminen arveluttaa koiraa kurottaudu putkessa koiraa vastaan ja houkuttele koiraa etenemään kannustamalla ja nameilla.
Pipsa harjoittelee eka kertaa putkea

Kun pentu uskaltaa tulla putken läpi ohjaajan luo, voi ohjaaja ottaa jo hieman etäisyyttä putkeen ja apuohjaaja voi pitää pentua hieman kauempana putken päästä. Palkkaa koira onnistuneesta suorituksesta putken ulkopuolella, mieluiten pari askelta putken suulta. Pentu ei saisi juosta putkea edestakaisin, mutta toisaalta kiva huomata, että se on niistä hauska este. Ohjaajan tulisi muistaa antaa kutsuessaan pennulle myös estekäksy esimerkiksi "putki" tai "läpi".
Ella suorittaa putken luoksetulona
Dante suorittaa putken luoksetulona

Jos kutsuminen onnistuu jo hyvin treenaa putkeen lähettämällä, vuorotellen koira oikealla ja vasemmalla puolella. Etene kohti putkea ja anna estekäsky, ohjaa koiran puoleisella kädellä! Palkkaa pentu lelunheitolla heti kun se tulee putkesta tai kiirehdi palkkaamaan kädestä putken toiselle puolella.
Lotte harjoittelee putkea ohjaajan vasemmalla puolella juosten
Lotte harjoittelee putkea ohjaajan oikealla puolella juosten

Jos suora putki menee jo ongelmitta voidaan alkaa harjoitella myös putkeen lähetyksiä ohjaajan edellä, jolloin pentu menee putkeen, vaikka ohjaaja jättäytyy hieman taakse. Näissä harjoituksissa kannattaa käyttää ihan lyhyttä ja helppoa putkea ja heittää lelu ajoissa.
Lotte lähetetään putkeen ohjaajan edellä

Kun suoran putken suorittaminen sujuu ongelmitta, voidaan harjoitella myös hieman mutkalla olevaa putkea.
Lotte harjoittelee mutkaputkea
Essi eka kertaa mutkaputkea treenaamassa

Kun putki menee suorassa linjassa jo hyvin harjoittele erilaisia lähestymiskulmia, kummaltakin puolelta. Tehdään myös eri muotoisia putkia. Ja muista aina palkata. Nämä asiat ovat vielä oppimatta ;)

Väärät suoritukset: koira menee esteen ohi, koira kääntyy putkessa ja tulee ulos lähetyspäästä, koira hyppää putken yli


Puomin alastulokontakti

Jotta koirat oppivat puomin oikean suoritustavan pilkomme puomin eri vaiheet omiksi suorituksiksi. Ensin harjoittelemme alastulokontaktin. Tässä vaiheessa koirat eivät saa tehdä itsenäisesti puomia. Älä siis päästä koiraa juoksemaan puomille, etenkin pennuille se voi olla vaarallista, koska niiden tasapainoaisti ei ole vielä yhtä kehittynyt kuin aikuisilla koirilla ja ne saattavat hypätä korkealta alas. Sen sijaan alastulokontaktin harjoittelu tekee hyvää jo pienille ipanoille.

Harjoittele alastulokontaktia seuraavasti: Nosta koira alastulokontaktille ja anna kontaktin käsky (sopivia ovat esim. pinta, alas, nami, ota jne. mikä tahansa sopii luontevasti teidän suuhunne). Ideana on nyt kertoa koiralle mitä tuo käsky tarkoittaa. Se tarkoittaa että koiran tulee mennä kontaktin alaosaan istumaan/seisomaan (asennolla ei varsinaisesti väliä) niin että etutassut ovat maassa ja takapää on kontaktilla. Pidä koiraa tässä, toista käskyä ja palkitse runsaasti. Yritä saada koira rentoutumaan kontaktilla niin että sinun ei tarvitse varsinaisesti pidellä koiraa vaan se pysyy istumassa ihan itse ja vapaaehtoisesti. Kun olette tovin tutustuneet kontaktilla oloon kokoajan palkiten voit vapauttaa koiran. Vapautuskäsky on hyvä olla eri kuin vapaa. Yleensähän vapaa tarkoittaa totaalista vapautta ja tällä esteellä vapautus tarkoittaa että koira saa poistua kontaktilta ja jatkaa matkaa yhdessä. Sopivia käskyjä ovat esim. mennään, tule ja valmis. Vapautuskäskyn jälkeen koiraa ei saa palkita. Itse suoritus on kontaktilla oleminen ja siitä palkitaan. Suoritus loppuu vapautukseen, joten siitä emme koiraa palkitse.
Lotte harjoittelee puomin alastuloa

Puomin alastulokontaktilla voi käyttää myös namilautasta apuna, jolloin pentu saa sekä namin ohjaajan kädestä että odottavalta namilautaselta. Pakastepurkin värillinen kansi on hyvä namialusta tässä vaiheessa.
Lotte harjoittelee puomin alastuloa namikipolle tullen

A-esteen alastulokontaktia voidaan harjoitella samalla tavalla. Älkää kuitenkaan vielä harjoiteltu korkealla A-esteellä, mutta vauva-A:lla voi haluettassaan harjoitella tätäkin. Myös keinun alastulokontakti suoritetaan samalla tavalla.
Dante harjoittelee A-estettä

Muistutan vielä että alastulokontaktin opettaminen vaatii sinulta pitkäjänteisyyttä ja toistoja toistojen perään. Mutta kun jaksat treenata se palkitaan suoritusvarmuudella.


Kepit

Keppiharjoittelu tehdään kujametodilla. Tällä tavalla koira oppii alusta asti etenemään suoraan ja tekemään suorituksen itsenäisesti. Käsiohjausta kujakepeillä ei käytetä. Valitse kepeille sopiva estekäsky esim. kepit, pujo jne. Aloita harjoittelu lyhyellä kujalla kutsumalla koiraa kujan päästä. Tässä vaiheessa koiralle opetetaan estekäskyä ja sitä että kepeillä on tarkoitus mennä suoraan ja palkka odottaa keppien päässä. Kuvasta näkyy hyvin, kuinka harjoitus toteutetaan ensimmäisiä kertoja.
Taitava Pipsa emäntänsä kanssa

Pikkuhiljaa harjoittelun edetessä voit pidentää kujaa. Maksimipidennys tässä vaiheessa on sellainen kuja joka on edestäpäin katsottuna koiran levyinen. Ohjaajan tulisi ihan ensimmäisten harjoitusten jälkeen seistä jo rintamasuunta eteenpäin ja jatkaa liikettä kepeiltä poispäin, ikäänkuin kohti seuraavaa kuvitteellista estettä. Muistakaa harjoitella yhtä paljon vasempaan ja oikeaan käteen kutsuen.
Lotte harjoittelee kujakeppejä

Sen jälkeen ryhdymme varioimaan ohjaajan paikkaa ja opettamaan koiralle että aina ette ole kutsumassa keppien päässä. Seuraavassa videossa ohjaaja kutsuu pentua viimeisten keppien kohdalta ja pennun lähtiessä tulemaan myös ohjaaja liikkuu eteenpäin. Tästä voidaan siis jatkaa aina lähemmäs ja lähemmäs pentua, kunnes se voidaan lähettää eteenpäin suorittamaan keppejä itsenäisesti.
Lotte jatkaa kujakeppien harjoittelua

Pikkuhiljaa pääsemme tästä lähetyksiin keppien päästä ja otamme mukaan eri lähestymiskulmat. Mutta ei ihan vielä ;)

Ja muistakaapa: kukaan ei saa mennä pystykepeillä käsiohjaamaan koiraa, ei edes kokeeksi!

Kaksitoistaviikkoisten pentukoulu

Pentukoulu oikeastaan alkoi jo edellisen viestin luoksetulo-osioista, jonne lisäsin yhden videon.

Sen lisäksi voidaan jatkaa pillillä istumisen harjoittelua niin, että pentu istuukin tällä kertaa hieman ohjaajasta kauempana. Eli pennun ollessa noin 1-2 metrin päässä ohjaajasta vihelletään pilliin (yksi pitkä vihellys) ja ohjataan pentu istumaan niille sijoilleen käden avulla. Tärkeintä on siis saada pentu istumaan siihen paikkaan, jossa se oli vihellyksen kuullussaan. Hiljalleen matkaa voidaan alkaa kasvattaa ja pennun pitäisi istua aina siihen paikkaan, missä se on vihellyksen kuullessaan.
Lotte harjoittelee pillillä istumista

Ihan uutena asiana mukaan voidaan ottaa kauko-ohjausta. Avoimessa luokassa kauko-ohjaus sisältää osiot istu-maahan. Nyt opetellaan vasta oikeata tekniikkaa. Tärkeintä on, että pennun peppu pysyy koko ajan niillä sijoillaan, mutta etujalat tekevät töitä niin istumaan noustessa kuin maahan laskeutuessakin. Koko ajan ohjaaja auttaa kädellä ja palkkaa namilla jokaisesta asennonvaihdosta. Siis näin:
Kauko-ohjaus istuminen ja maahanmeno (Lotte)

Noutamista harjoitellaan edelleen leikin varjolla vanhaan tapaan, mutta nyt voi alkaa harjoitella myös ulkona rauhallisessa paikassa, jos perusnoudot sisällä onnistuvat. Muistattehan aina ottaa ensin pennun vastaan ja vasta pennun kehuttuanne voitte kiinostua lelusta/dummysta. Muistakaa harjoitella noutamista myös dummyn kanssa. Tässä vaiheessa pennut yleensä tarttuvat ennakkoluulottomasti myös muihin materiaaleihin ja niin onkin hyvä antaa pennun kantaa ja noutaa välillä myös matalli- tai puuesinettä. Älä kuitenkaan anna pennun koskaan syödä puista noutokapulaa.
Lotte noutaa metalliesinettä

On tosi hyvä juttu, jos pennut pääsevät jo tässä iässä tutustumaan riistaan. Täytyykin ottaa jollain kertaa pentutreffeihin fasaanin raato, johon pennut saavat tutustua ja jota ne voisivat myös jäljestää ja ehkä joku niistä innostuisi kantamaankin lintua. Ellalle on jo tarjoutunut mahdollisuus tutustua niin kaniin kuin taviinkin. Vaikka pennuista ei tulisikaan metsästyskoiria, tulisi niiden selvitä aikanaan taipparin laahausjäljestä, joka on noin 120 metriä pitkä kuolleella kanilla tai fasaanilla laahattu jälki, joka sisältää yhden 90 asteen kulman.
Ellan kani :)

Kesälomani alkoi, joten aikaa alkaa olla kummasti aiempaa enemmän. Tosin ensimmäinen lomaviikko tuntuu aina kuluvan voimien keräämiseen.

Wilma, Tara ja Sakke ovat olleet rokotuksilla ja oikein reippaita naperoita tuntuvat olevan. Wilma on kuulemma oppinut uimaan ja saanut ekat agilityesteetkin mökille :)Painoakin on kertynyt jo 6,3 kg ja Sakelle huimat 8,3 kg. Sakke saa puolestaan nauttia juuri aidatusta pihasta ja elämä on kuulemma kovasti helpottanut :)

Dante painaa huimat 9 kiloa ja Ellallekin painoa on tullut runsaat 7 kiloa. Aika isoja rontteja ovat jo :)

Eilen treenattiin agilitya Loten ja Sannan kanssa (ja Waden ja Niinan & Paavon ja Väinön kanssa) ja tänään oli Tarmon ja Sintun kanssa treenit Ojangossa.
Tässä vielä kuva Sannasta ja Lotesta:


Essi Lindan ja Markuksen kanssa

Ensi viikonlopuksi olen lähdössä Tampereelle, joten koitetaan pitää pentutreffit 5.6, jos mahdollista. 7.6 onkin Karkun näyttely.

Agiliitoa ja luoksetulon harjoittelua

Eilen oli taas vauvakurssi agilityssä ja mukana oli jo koko neljän sakki sekä Lotte leikkimässä poukan kanssa lopuksi. Pikkuiset ovat varsin taitavia TOKO-koiria ja osaavat jo hienot peruasennot, luoksetulot ja seuraamiset.

Luoksetulon suhteen on tässä vaiheessa erittäin tärkeätä muistaa, että pentua ei kutsuta luokse, ellei ole ihan varma, että se tulee. Luoksetuloa on hyvä harjoitella kahdella tavalla
- Apuohjaaja pitää pennusta kiinni, kun ohjaaja kulkee pennusta poispäin selkä pentuun päin. Ohjaajan pysähtyy ja kääntyy pentua kohti ennen kuin hän kutsuu pennun luokseen. Näin kutsuessa ohjaaja seisoo selkä suorana eikä näytä namia tai lelua pennulle ennen kuin se on ihan edessä. Siitä pennun voi ohjata vielä perusasentoon asti. Luoksetulosta tietysti kehuta ja palkka.
- Pennun ollessa vapaana ulkoa sitä kannattaa kutsua vain silloin, kun se itsekseen katsahtaa ohjaajaa tai on jo tulossa muuten kohti ohjaajaa. Silloin iloinen "Tänne/Täällä/Tule"-kutsu ja ohjaaja liikkuu vielä muutamaan askeleen pennusta poispäin houkutellen sitä luokseen. Loppuun taas kehut ja palkka.
- Muistakaa harjoitella edelleen luoksetuloa pillillä ja pillikutsusta tulosta aina superkiva palkka. Luoksetulo pillillä ei saisi koskaan epäonnistua.
- Jos pentu leikkii kaverin kanssa, touhuaa jotain mielestään tosi kivaa, leikkii lelulla tai muuta vastaavaa, niin on parempi jättää kutsumatta. Muuten pentu opetetaan olemaan tottelematta.
- Tämän ikäiselle pennulle vielä opetetaan asiaa, eikä siltä voi vielä vaatia tottelevaisuutta. Se vaihe tulee vasta myöhemmin, nyt on tärkein varmistaa, että jokainen harjoitus onnistuu. (Sanoo se, joka itsekin höpöttää pennuille ihan liikaa.)
Luoksetulon harjoittelua (Lotte)

Elli-Velli propelli eli täältä tullaan luokse ja lujaa!

Tara on menossa rokotuksille perjantaina ja Ellakin ensi viikolla. Hieno juttu! Ai niin, unohdin ihan edellisessä viestissä mainita, että pikku-Lotte painoi jo 7,5 kg. Aika iso pakkaus siis jo ;)

Lotte rokotuksilla

Lotte-söpöliini

Tänään Lotte pääsi rokotuksille Karvakamut-eläinlääkäriasemalle. Lotelle annettiin neloisrokote ja 4 viikon päästä on sitten aika käydä uusintarokotuksella, sillä kertaa Sannan kanssa. Lotte oli hirmuisen reipas, kuten aina (voisin huomauttaa), häntä heilui, kun se moikkasi kaikki paikallaolijat. Odotellessa se makasi rennosti selällään sylissäni ja pyödälle se istui kuin aikatyttö konsanaan. Pientä pistosta ei tyttönen huomannutkaan.

Autossa pahoinvointikin tuntuu helpottaneen, vaikkakin heti ruoan jälkeen autoillessa kuola edelleen valuu.

Wilma on menossa huomenna rokotuksille ja muillekin pitäisi tilata rokotusaika tälle/ensi viikolle, jos ei vielä ole rokotusaikaa hankittu. Muistattehan Axilur-kuurin noin viikkoa ennen rokotusta.

Huomenna Alle ja Chrisu lupasivat esitellä pennuista diplomityönään tekemänsä videon :) Saan kuulemma luvan laittaa sen nettiinkin...

Ilmoitin Raisan viime tipassa Springereiden TOKO-kokeeseen Helsinkiin 11.6. Tänään käytiin vähän katsomassa noiden voittajan liikeiden tilaa. Kapulaan tarttuminen aiheutti taas rauhoittelua, seuraamiset ok (hiomistahan riittää aina ja paljon), ruutu meni paremmin kuin hyvin - kertaalleen palkka seisomaan pysähtymisestä taaksepäin ja kertaalleen kutsuin Raisan kädessä olevan lelun luo palkaksi. Luoksetulosta pysähtyminen hienosti ja palkka heti seisomaan jäämisestä. Onneksi ensi lauantaina alkaa loma, joten voidaan ihan toden teolla paneutua treenaamiseen Raisulin kanssa :)

Yksitoistaviikkoisten pentujen pentukoulu

Tänään naperot täyttävät jo 11 viikkoa. Aika suorastaan lentää!

Kävimme tänään Ojangossa walesiporukalla treenaamassa: mukana olivat Tarmo ja Sinttu, Wade, Lotte ja Sanna sekä Niina, Paavo ja irlanninsetterin pentu Väinö. Aloitimme pentujen kanssa putken, keppejen ja kontaktien harjoittelusta, jatkoimme isompien poikien keppitreeneillä, pienellä radan pätkällä ja lopettelimme vielä Loten ja Danten pentukoulun merkeissä. Hyvin meni kaiken kaikkiaan. Uskomattoman hyvin pienet keksittyvät, vaikka välillä tekis tietty mieli vähän telmiä keskenään.

Lopuksi kentällä oli hurja tuuli, joka näkyy ja valitettavasti myös kuuluu videoilta. Pentukoulu kuitenkin jatkukoon. Kiitokset videoinnista Sannalle :)

Seuraamisharjoituksia voidaan jo hieman vaikeuttaa. Välillä kannattaa edelleen imuttaa pentua namin perässä, mutta toisinaan kannattaa harjoitella myös ilman namia seuraamista, jolloin nami nostetaan hieman ylemmäksi ja pennun pitäisi silti ottaa kontaktia. Tätä harjoitusta avittaa viikon takainen katsekontakti-harjoitus ohjaajan kävellessä. Muistattehan, että ohjaajan liike jatkuu koko: alussa on nami kädessä, hetkeksi nami ylös ja lopussa istuminen tehdään taas namin perässä.
Seuraaminen ilman namia nenän edessä (Lotte)

Liikkestä seisominen on pennuille ihan uusi liike. Tässä pennun ei ole tarkoitus seurata ohjaajaa tiiviisti jalassa kiinni, vaan reipas mennään-käsky riittää liikkeelle lähtöön. Kun pentu kulkee ohjaajan vasemmalla puolella, heitetään lelu rauhallisessa kaaressa oikeasta kädestä pennun taakse samalla kun annetaan TOP-käsky. Pentu saa juosta taaksepäin hakemaan palkkansa ja lopuksi kehut ohjaajan sylissä. Käsky voi toki olla myös seis tai seiso, mutta koirat helposti sekoittivat saman kuuloiset sanat kuten istu, seiso ja seuraa. Top-sana eroaa sikäli sopivasti kaikista muista käskysanoista.
Liikkeestä seisominen (Lotte)

Paikallaoloa harjoitellessa voidaan jo edetä askel askeleelta hieman kauemmaksi pennusta. Muista kuitenkin edetä hitaasti ja tee harjoitukset niin helppoina, että pentu onnistuu suorituksessaan joka kerta. Palaa vielä takaisin peruuttaen, jotta saat pennun aina palkattua istuvasta asennosta.
Paikallaolo hieman pidemmän matkan päässä (Lotte)

Ella treenaa paikallaoloa ja pysyy hienosti aloillaan.

Myös maahanmeno-harjoituksia on aika vaikeuttaa. Enää ohjaajan ei tule mennä kyykkyyn asti ja laittaa namia maata vasten, vaan hiljalleen ohjaaja alkaa nousta yhä pystympään asentoon ja nostaa käsiä, joissa nami on piilossa, yhä korkeammalle. Ensin käsky ja sitten odotetaan pennun menevän maahan ja saman tien, kun kynärpäät osuvat maahan tulee pentu palkita iloisesti namilla.
Maahanmeno (Lotte)

Tässä vielä video Tarmon ja Sintun agilityradan pätkästä, valitettavasti kuva ei oikein tarkentunut loppuradan aikana...
Tarmo ja Sinttu agilitytreeneissä

Remu PU2 Tampereen näyttelyssä

Tämän päivän vietin itse oppilaita kaitsemassa stafettkarnevalissa, mutta Kaisa ja Remu Jangas Direct Action pyörähtivät Tampereella näyttelyssä, josta hienosti tuloksena VAL ERI 2. PU2 :) Tuomarina toimi Eeva Anttinen. Onneksi olkoon!

Samaan aikaan Helsingin näyttelyssä D-pentujen puolisisko Vinka Sparklecreak's Ice Breaker oli PN2 ja sai SERTin ja vara-CACIBin. Ei hullumpi päivä siskoksille. Raisa saa vielä odottaa karvaa takaisin ennen kuin pääsee metsästämään viimeistä sertiään...

Lotte puolestaan pääsi Sannalle päivähoitoon illaksi. Kylläpäs täällä onkin rauhallista ;)


Tässä vielä kuva Essistä ja Markuksesta harjoittelemassa keppejä.

Agilityä - treenejä ja kisoja

Aloitetaanpa tämän päiväisistä kisoista. Tarmo eli Jangas Da Vinci Code ja Sinttu Immonen tekivät kisadebyyttinsä. Tuloksena oli perinteiden mukaisesti HYL, mutta rata meni varsin vauhdikkaasti lukuunottamatta keinua ja keppejä, joissa Tarmo yritti rauhoitella ajautumalla kauemmaksi, koska esteet eivät ole vielä ihan varmoja. Rengas sen sijaan suoritettiin hienosta ja alku oli hieno, vauhdikas ja hallittu :) Tarmo on saanut kovasti lisää vauhtia ja mielestäni Sinttu liikkuu aiempaa jouhevammin radalla. Tällaiseen debyyttiin saa olla tyytyväinen. Täytyy nyt vaan lähiviikkoina treenata nuo viimeiset esteet kuntoon ennen agirotua.

Kuvia Tarmosta agilityssa

Ilmoitin hetken mielijohteesta Raisankin kisoihin, vaikka olemmekin aika talviterässä kummatkin pentujen jäljiltä. Raisa kuitenkin yllätti hyvin positiivisesti ja ekalta radalta (tuomarina Anne Huittinen) oli tuloksena 5 vp (olin keppien jälkeen tosi pahasti jäljessä ja söhläsin Raisan kiertämään aidan ympäri) ja tuloksellamme sijoituimme hienosti seitsemänneksi 48 koirakon joukosta Maxi-3 luokassa. Toiselta tahallinen hylky (juoksimme pikaista tietä maaliin), kun Raisa ajoitti hypyn niin väärin, että kaatui riman päälle rähmälleen ja pelästyin, josko se satutti itsensä enkä uskaltanut hypyttää sitä koko rataa, vaan ennemmin halusin palkata sen hyvin tehdystä työstä ja lähteä lenkille kävelemään ja katsomaan, että kaikki on kunnossa. Aika vauhtia sen kisan jälkeekin viiletti, joten taisimme selvitä säikähdyksellä. Hierojalla Raisu kyllä tarttis käyttää muutenkin.

Agirotuun lähtee tänäkin vuonna joukkue nimeltä "Veikan vaikeet" eli Jangasin D:t ja Veikka-isän pennut Remu (Jangas Direct Action), Raisa (Jangas Duck Soup), Paavo (Jangas Dirty Harry) ja Tarmo (Jangas Da Vinci Code). Varakoiriksi ilmoitettiin Tico ja Elvis (joka ei kylläkään ole Veikan jälkeläinen, mutta seuraa Paavon mukana kisapaikalle).

Tiistaina Raisan vauvat taas loistivat vauva-agilityssä: ovat hirmuisen innokkaita, reippaita ja oppivaisia naperoita. Teemu otti niistä kuvia ja videoita, joten saanen niitäkin jossain vaiheessa nettiin. Välillä mentiin niin vauhdilla, että viiletettiin putkestakin ohi, mutta yleensä laukattiin läpi sentään. Täytyy vaan muistaa ohjata putkeen kunnolla eikä kädessä saa olla lelua. lsiäksi tarttee vielä paljon vahvistaa putkea suorittamalla sitä luoksetulona. Myös keppejä, perusasentoa ja siinä katsekontaktia ja paikallaoloa harjoiteltiin. Hyvin pienet jaksavat keskittyä, vaikka välillä tietty tekisi mieli kiitää sisaruksia tai Metkaa katsomaan. Lopuksi porukka pääsi taas metsään leikkimään.

Pikku-Essi suorittaa putkea

Lotte on saanut kodin ja muuttaa nyt sitten parin viikon päästä Säilän Sannan, Samin ja walesiherran Waden luokse. Sanna oli tänään täällä käymässä ja treenaamassa pikku-Loten kanssa kisojen jälkeen :)

Lotte harjoittelee keppikujaa Sannan kanssa

Agiliitoa ja sosiaalistamisharjoituksia

Lotte

Viikonloppuna oli silti hulinaa, vaikka periaatteessa oli kerrankin sellainen hetki, ettei ollut juuri mitään suunnitelmia... Lauantaina osallistuttiin Raisan kanssa Janne Pukkilan agilitykoulutukseen, jossa radat olivat mukavia, sujuvia ja kuitenkin tarpeeksi haastavia. Itselle alkoi tulla hyvä olo, jotta ehkä tästä agilitystä taas tulee jotain, vaikka pitkä tauko tuntui ottaneenkin koville (siis minulle, ei Raisalle).

Lauantain agilityuutisiin kuului myös Remun (Jangas Direct Action) ja Kaisa Majasen kisadebyytti, joka oli onnistunut hienosti, vaikka kisakirjassa saldo näyttääkin 3x hyl. Remu oli totellut ja toiminut hienosti, pienet ohjausvirheet aiheuttivat hylkäykset. Nopean koiran kanssa pienen pienikin virhe aiheuttaa väärille esteille menemistä. Hienoa kuitenkin, että uskaltauduitte kisaamaan! Sama alku Raisallakin oli kisoissa: ensin harjoiteltiin kolme hylkyä ja sen jälkeen alettiin saada tuloksia :)

Lauantaina Paavo (Jangas Dirty Harry) Reetta Huovisen kanssa osallistui Varkauden näyttelyyn jai oli sai käyttöluokassa EH 1. Arvostelu oli hyvin tosi hieno.

Kolmas D-pentueen veljeksistä eli Tarmo pääsi sitten sunnuntai-iltana Raisa-siskon ja Kati-mummon kanssa agiltytreeneihin Ojankoon. Sinttu ja Tarmo jaksoivat lähteä tänne keppejä, rengasta ja keinua treenaamaan ja ihan hyvin ne menivätkin. Renkaan Tarnmo suorittaa jo vauhdistakin itsenäisesti, keinu vaatii vielä tukea ja keppejä täytyy valitettavasti ohjata kädellä. Yleinen yhteistyö näyttää mielestäni koko ajan vaan paranevan ja Tarmo viilettää kovaa vauhtia pieniä radan pätkiä, kunhan Sinttu vaan muistaa koko ajan tarkaan ohjata. Tarmo on tosi mainio tapaus :)

Lotte-pentu pääsi puolestaan tutustumaan maailmaan sunnuntaina. Aloitimme aamun pihatalkoilla, jossa se sai tavata ison liudan mukavia naapureita, kaivaa kuoppia rikkaruohojen kitkemisen nimessä ja osallistua hiekan levittämiseen. Iltapäivällä lähdimme ensimmäiselle metro- ja kaupunkireissulle. Onneksi väsynyt pentu nukkui kiltisti metromatkat sylissäni, tallusteli reippaasti kävelytiellä Lauttasaareen Tarun luo ja tapasi matkalla ensimmäiset ohiajavat autot, moottoripyörät, bussit, pyöräilijät, rullalautailijat, juoksivat, seisovat kalastajat tai muuta jännää. Pentu käveli tosi reippaasti ja kauniisti taluttimessa, vaikka tämä oli vasta toinen kerta talutin kaulassa :) Osan matkasta naperoa kannettiin vuorotellen joko minun tai Tarun sylissä, kun se alkoi olla ihan zippi. Aikamoinen napero tuo pikku-Lotte.

Lotte ja Raisa peuhaavat pihassa

Illalla Sanna kävi vielä Waden kanssa pihassamme vauvelia leikittämässä ja pikapuoliin Sannan pitäisikin päättää, josko Lotte muuttaa heille. Lotte leikki ja touhusi Waden kanssa ja tällä viikolla Raisakin on alkanut entistä enemmän leikkiä tyttärensä kanssa. On hauska seurata noiden kahden yhdessä nuhjaamista, vaikka ääni onkin hurja.

Ai niin, E-pennuille alkaisi olla aika varata aika rokotuksille, kun ne voi rokottaa kuulemma nykyisin jo ennen 12 viikon ikää. Nyt kuitenkin viikkoa ennen ensin matokuuri Axiluria kolmena perättäisenä päivänä.

Yhdeksänviikkoisten pentukoulu

Tänään kuvattiin videoita Säilän Sannan kanssa Loten toko-treeneistä. Eli tässä on videot katsekontakti-harjoituksista, paikallaolosta, luoksetulosta ja maahanmenosta. Kiitokset taas Sannalle!

Tähän mennessä pentujen kanssa on harjoiteltu katsekontaktia ohjaajan ollessa kyykyssä pennun edessä sekä omaehtoisesti että käskystä. Videot ja ohjeet tähän löytyvät runsaan viikon takaa nimikkeellä "kahdeksanviikkoisten pentukoulu". Nyt vaikeutetaan vaatimustasoa.

Pennun tulisi osata pitää katsekontaktia ohjaajaan myös ollessaan (usein pentu luonnostaan istahtaa) seisovan ohjaajan edessä. Taas pentua palkataan namilla onnistuneesta katsekontaktista. Harjoitusta voi vaikeuttaa pitämällä namikättä sivulla ja osottamalla, että pentu silti katsoo ohjaajaa silmiin. Vielä vaikeampi harjoitus olisi se, että ohjaaja liikuttaa kättä, mutta pennun pitäisi silti katsella ohjaajaa silmiin.
Katsekontakti ohjaajan edessä (Lotte)

TOKOa ajatellen katsekontaktin ottaminen perusasennossa on tosi tärkeä taito. Pennun istuessa perusasennossa voidaan pyytää sitä katsomaan silmiin ja taas palkka paikallaan istumisesta silmiin katsoen. Jos pohjatyöt sekä perusasentoon tulemisen, paikallaolon että katsekontaktin suhteen on tehty hyvin, on tämä lasten leikkiä :)
Katsekontakti perusasennossa (Lotte)

Vielä vaikeampi harjoitus on ottaa katsekontakti ohjaajan kävellessä. Tässä ohjaaja liikuu eteenpäin ja houkuttelee pennun mukaansa. Kun pentu seuraa kivasti sanotaan "katso" ja palkataan pentu sen katsoessa ohjaajaa silmiin. Tätä kannattaa harjoitella myös lenkillä.
Katsekontakti-harjoitus ohjaajan liikkuessa (Lotte)

Kontaktiharjoitukssista ja pennun koulutuksesta löytyy hyvä linkki Tending-bordercollieden sivustolta: Yleistä ja kontakti (Brian McGovern, suomentanut Nina Keski-Korpela)

Täytyisi myös muistaa alkaa harjoitella noita viime viikon asioita entistä vaikeammissa paikoissa, missä on häiriöitä. Esimerkiksi kadulla tai koulutuskentällä tai puistossa pitäisi pennun osata ottaa katsekontakti ohjaajan ollessa kyykyssä sen edessä.

Myös paikallaolo-harjoituksia voi alkaa vaikeuttaa. Kun pentu pysyy hyvin paikallaan perusasennossa, vaikka ohjaaja liikuttaa jalkaansa voidaan alkaa ottaa ensin askel vasemmalla jalalla, sitten askel kummallakin jalalla eteenpäin ja lopulta useiden toistojen jälkeen useampia askeleita eteenpäin pennun pysyessä paikallaan. Ohjaaja palaa tässä vaiheessa vielä peruuttaen pennun luo ja palkkaa sen rauhallisesti joko nameilla ja/tai kehuilla, ei kuitenkaan pentua innostavalla lelulla.
Paikallaoloharjoitus (Lotte)

Luoksetulo-harjoituksiakin voi alkaa vaikeuttaa, kun pentu tulee vauhdilla seisovan ohjaajan luo vasempaan käteen ja osaa tulla oikein perusasentoon. Nyt vaan yhdistetään nämä kaksi liikettä ja saadaan melkein valmis luoksetulo. Muistattehan vielä auttaa pentua vasemman jalan kanssa oikeanlaiseen perusasentoon.
Luoksetulo perusasentoon (Lotte)

Pentu on toivottavasti tähän mennessä oppinut tarjoamaan maahanmenoa ohjaajan pitäessä namikättä maassa ollessaan itse kyykyssä. Kun pentu tarjoaa oma-aloitteisesti maahanmenoa voidaan liikkeeseen yhdistää käsky. Monesti käskynä sana "Maa" on "maahan"-sanaa lyhyempi, ytimekkäämpi ja positiivisempi. Itse sanallahan ei sinänsä ole merkitystä. Nyt siis ohjaaja toimii samaan tapaan kuin aiemmin, mutta laittaessaan käden maahan sanotaan käskysana ja palkataan pentu aina maahanmenosta.
Maahanmeno käskystä (Lotte)

Eilen olimme Raisan kanssa agilitytreeneissä Merin johdolla. Olipas taas kivaa pitkästä aikaa. Raisa on edelleen tosi hyvä, mutta itse unohdin radankin pariin kertaan... Lottekin pääsi mukaan treeneihin ja sillä oli aivan älyttömän hauskaa treenikavereiden sylissä, heidän kanssaan leikkiessään ja remmiin totutellessa. Lisäksi Lotte pääsi tapaamaan shelttipentua Ticoa ja ulkoilemaan Jassa-flätin, irlanninterriereiden Fridan ja Olivian sekä collie-Caran kanssa. Teki pennulle tosi hyvää tavata kivoja aikuisia erirotuisia koiria :) Jassa innostui Loten kanssa leikkimään ja sitä peuhaamista olikin ilo seurata, Lotte riekkui Jassan päällä pahimmillaan ja sai parit hepulit.

Lotte kantaa ja tuo ylpeänä kaninkarvaa viikko takaperin

Nyt on pennut rekisteröity :)

Viimein saapuivat pentujen rekisteripaperit Kennelliitosta. Itse asiassa rekisteröinti sujui sinänsä aika nopeasti, kun ottaa huomioon, että pentujen isä on ulkomainen. Ainoa ongelma oli vaan siinä, että rekisteripapereita ei voinut lähettää ennen kuin naperot oli tunnistusmerkitty. Nyt pennut kuitenkin löytyvät Suomen Kennelliiton rekisteristä ja saan annettua paperit uusille omistajille lähiviikkoina :) Ensi viikkoon menee, kun tällä viikolla täytyy yrittää kunnialla selvitä töistä ensin pahimmassa kevätkiireessä.

Sain todistuksen huhtikuiselta jalostusneuvojien peruskurssilta, jossa olin suorittanut lopputentin kiitettävin tiedoin.

Tiistaina pennut Essi, Dante ja Ella (ja Lotte) pääsivät eka kertaa vauva-agilityyn ja kyllä ne olivatkin taitavia pienokaisia :) Kaikki ottivat hyvin kontaktia sekä olivat helposti palkattavissa nameilla, leluilla ja kehuilla. Tämän ikäiset imevät oppia kuin sienet. Naperot pääsivät harjoittelemaan myös putkea (ja alkoivat oikein juosta sinne itsekseen) ja kujakeppejä luoksetulona :) Ei tunnu tulevan näistä mitään ongelmaa. Natiaiset keskittyivät upeasti puolisen tuntia ja pääsivät sitten juoksemaan ja leikkimään keskenään. Lotte pääsi vielä Sannan luo kyläilemään ja syömään luita walesiherra Waden kanssa.

Raisa pääsi treenaamaan myös agilityä, vaikka emäntä on edelleen ihan kaffella. En käsitä, mihin mulla on hävinnyt käsien ja jalkojen hallinta... Ajoitukset on pielessä ja Raisa-parka välillä ihmeissään. Tänä iltana päästäänkin Raisan kanssa eka kertaa tänä vuonna Merin treeneihin. On siinä Merillä työsarkaa meitin kanssa vaihteeksi.

Tarmo pääsi eilen taas epiksiin, vaikka tällä kertaa tuloksena olikin hylky. Se oli kuulemma käynyt moikkaamassa parit ratahenkilötkin.

Tässä Tara juuri ennen omaan kotiin lähtöä: neiti makoilee ihan äitinsä tavoin :)

Treenailua

11-vuotias Kati-mummo katselee nuoren polven touhuja
Elämä on taas asettumassa omiin uomiinsa, kun pennut (Lottea lukuunottamatta) ovat lähteneet maailmalle ja nyt harrastaminen keskittyy lähinnä treenailuun. Raisan kanssa suunnitteilla on kyllä myös TOKO- ja agilitykisoja, kunhan päästään taas sopivaan treeniryhmään kiinni. Lotte treenailee ahkerasti, kunnes löytää ihan oman sijoituskodin. Kati saa edelleen viettää leppoisia eläkepäiviä.

Eilen lähdimme koko walesilauman kanssa mökillemme Ruovedelle ja kyllä koirilla olikin hauskaa. Raisa juoksi hullunrinkiä monta tuntia: päästeli selkeästi kevään höyryjä pihalle! Kati ja Harry nauttivat rauhalliseen tahtiin ja Lotte-neiti tipitti joukon jatkona. Lotte mulahti ojaankin mennessään vettä ihmettelemään ja muut kävivät muuten vain plutimassa omaksi ilokseen. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Onneksi äiti innostui lähtemään mökillä käymään äitienpäivän kunniaksi :)

Liselotte ravailee

Illalla palasimme Vantaalle ja kävimme vielä Ojangossa treenaamassa Sintun ja Tarmon kanssa keppejä, rengasta ja keinua. Tarmo on viimein ilmoitettu ekoihin agilitykisoihinkin. Lottekin pääsi harjoittelemaan ekaa kertaa putkea ja kontaktin alastuloa. Lisäksi otettiin pienet TOKO-treenit ja sen lisäksi neitokainen leikki ekaa kertaa vnkulelulla (Tarmon vinkupallo), joka oli sen mielestä aivan ihmeellinen, kun se vinkui sitä purressa tai tassulla tökätessä. Siinä riitti ihmettelemaistä pitkäksi aikaa...

Pentutreffejä

Pennut äidin kukkapenkissä... kääk!

Eilen lähdettiin Tampereelle Katin, Raisan ja Loten kanssa, mutta matkalla poikettiin vielä Kirkkonummella Ellaa (Jangas Elli-Velli) moikkaamassa. Tyttö oli huimasti kasvanut, oikein topakka ja syötävän söpö tapaus. Lotella ja Ellalla oli kova meno päällä ja ne leikkivät innolla pari tuntia. Välillä tapeltiin, kannettiin tavaroita tai käytiin kukkapuskassa pahoilla teillä ja Lotte törmäsi (sananmukaisesti) eka kertaa peiliin. Se yritti monta kertaa etsiä kaveria peilin takaa ja ihmetteli, kun toveri hävisi aina kun siirtyi itse kauemmaksi katsomaan peilin taa... Oli sitä hauska ihmetellä. Ella on selkeästi oppinut jo hyvin tavoille, se tuli täyttä laukkaa luokse syliin ja kävi näyttämässä aarteitaan Tiinalle ja Teemulle. Kuvia en valitettavasti saanut otettua, kun kameran akku oli ennen lähtöä ilmoittaunut käyneensä loppuun.

Tänään Lotte saikin tänne Tampereelle ison kasan sisaruksia leikkikaverikseen. Paikalle tulivat Hakalan perheen kanssa Sakke (Jangas Eager-Beaver), Salosten kanssa Wilma (Jangas Ees-Taas) ja Oreniusten kanssa Hani (Jangas Eye-Popper). Oli aivan ihana nähdä pikku-riiviöitä, joilla riitti hurjasti vauhtia :) Ne telmivät pihalla, metsän puolella ja vielä sisälläkin. Lisäksi treenattiin hieman TOKO-juttuja Wilman, Loten ja Saken kanssa. Erityisesti Wilman ahneus ja halu tehdä töitä, pitää kontaktia ja oppia uutta oli aivan ihailtavaa. Pikku Hämäläisestä on kasvanut oikein soma ja hyvän kokoinen Wilma-neiti. Välillä otettiin pennut syliin jäähylle ja sitten ne saivat taas jatkaa painimista. Wilma ja Hani keksivät, että ne voivat ryömiä sohvan alle ja haukkua sieltä toisilleen. Mainiot naperot, vaikka meteli olikin korviahuumaava. Lopuksi seisotettiin koko porukkaa ja saatiin niistä 8-viikkoiskuvat. Huomenna naperot täyttävätkin jo yhdeksän viikkoa! Kesällä koitan saada naperoille järjestettyä viiden kerran vauva-agilitykurssin Tampereella/Pirkkalassa. Toivottavasti suunnitelma vielä toteutuukin.

Painitaan niin vauhdikkaasti ettei kuvaaja pysy mukana

Lotte on joutunut tottumaan elämään ainoana pentuna. Eilen se oli työpäiväni ajan kotona Katin ja Raisan kanssa työhuoneessa ja yön se vietti boksissa Tampereella yöpyessämme. Nyt suuri osa pissoista ja kakoista tulee ulos, tosin vahinkoja sattuu, kun emäntä ei ole tarpeeksi huolehtivainen. Se tuntuu pystyvän pidättämään yllättävän kauan, leikkiessä ja touhutessakin pidätyskyky kestää tunnin verran, mikä on mielestäni tämän ikäiseltä aikas hienosti. Yön Lotte nukkui kiltisti.

Olipas tänään taas tosi hauska päivä pentuja seuratessa. On niin kiva nähdä niitä ahkerasti ja kyllä ne olivatkin viikossa jo hurjasti kasvaneet. Hyvin kuulemma ruoka maittaakin kaikille, että ei se ihme, että venyvät kokoa :)

Pentuaitaus on hiljentynyt

Nyt kotona on pennuista enää Lotte eli Jangas Elin Kelin Klot, joka etsii vielä mukavaa sijoituskotia. Tänään muutti omaan kotiinsa Lindan ja Markuksen luo Jangas Enttententten ja eilen lähti Kristiinan ja Mikan matkaan Jangas Easy Peasy eli "Pipsa". Hyvin on kummallakin elo ja olo alkanut. Onnea matkaan! Ja pian taas nähdään.

Viivi ja Dante kyläilemässä

Tänään meitä kävi vielä viihdyttämässä "Dante" eli Jangas Even-Stevens emäntänsä Viivin kanssa. Kyllä Dante vaan sai toisella tapaa tyttöihin vauhtia! Dante on edelleen tosi hurmaava ja tosi reipas pojannaskali. Ruokakin kuulemma maistuu pojalle loistavasti eikä desi neljä kertaa päivässä meinaa edes riittää. Huomenna piipahdammekin Ellaa katsomassa ja lauantaina tulevat Wilma, Hani ja Sakke toivottavasti kyläilemään äitimuorin pihamaalle Tampereelle. Ihana nähdä naperoita :)



Lotte jäi tänään eka kertaa ihan yksin pentuaitaukseen ja nukkui ilmeisesti kiltisti koko ajan Raisan ja Katin kanssa lenkkeillessä. Oli varmaan juossut itsensä niin väsyksiin siskon ja veljen kanssa hetkeä aiemmin.

Pentutestiin palatakseni

Otin pentutestistä ison kasan videoita, mutta sain niitä nyt vasta nettiin. Koitin valita videoita, joissa pentujen väliset erot näkyisivät selkeästi tai toisaalta saman tuloksen voi saada hieman erilaisin touhuin. Valitettavasti Malmskogenin autotallitestistä ei ole yhtään videota, koska se tehdään hämärässä huoneessa. Volhardin pentutesti on periaatteessa kokonaisuudessaan videoitu. Laittelen tähän linkkejä kunkin osion suhteen.

Kokonaisuudessaan pentutestin tulokset löytyvät E-pentueen sivulta Pentutesti-kohdasta.

Pentutesti aloitetaan sosiaalisuus-osiolla eli katsotaan miten pentu tervehtii vierasta ihmistä. Heti sen jälkeen jatketaan seuraamisella (mukana kulkemisella). Tässä näkyy aika selvästi pentujen erot.

Ensimmäissa videossa näkyy Dante, joka sai osioista 2 ja 1 eli tulee ja seuraa innokkaasti, korkea häntä, kulkee jaloissa ja puree jalkoja. Sen jälkeen Lotte, joka sai 2 ja 2 eli on innokas, häntä korkealla, muttei ihan niin riiviö kuin veljensä. Kolmantena Wilma, sellainen kiltti peruspentu (tuloksina 3 ja 3) ja viimeisenä Pipsa, jolla tuloksina 4 ja 3/4 eli se tulee varovaisemmin ja häntä alhaalla heiluen.
Sosiaalisuus ja seuraaminen (Dante)
Sosiaalisuus ja seuraaminen (Lotte)
Sosiaalisuus ja seuraaminen (Wilma)
Sosiaalisuus ja seuraaminen (Pipsa)

Sen jälkeen on kiinnipitäminen eli pentu makaa selällään ja testaaja pitää sitä turvallisesti kiinni. Eroja on huomattavissa tässäkin: Lotte taistelee vastaan, Wilma alistuu kohtaloonsa.
Kiinnipitäminen (Lotte)
Kiinnipitäminen (Wilma)

Sosiaalinen dominanssi-osiossa testaaja silittää pitkin vedoin pennun selkää ja katsoo, mitä se tekee. Näissäkin näkyy siskosten välillä selkeä ero.
Sosiaalinen dominanssi (Pipsa)
Sosiaalinen dominanssi (Lotte)

Nostaminen-kohdassa pentu nostetaan ilmaan, niin että kaikki jalat roikkuvat maan tason yläpuolella. Videoita on vain yksi, koska kaikki pennut vaan kellottivat ilmassa evää väräyttämättä.
Nostaminen (Lotte)

Noutotaipumus mittaa sitä, kuinka innokkaasti pentu lähtee esineen perään, ottaako se sen suuhunsa ja kääntyykö se luonnostaan testaajaa kohti. Sekä Dantella että Hanilla on tuloksena 3 eli lähtee perään ja tuo esineen testaajalle, koska ne luonnostaan kääntyvät testaajaa kohti.
Noutotaipumus (Dante)
Noutotaipumus (Hani)

Kivunsietokynnystä tutkitaan puristamalla ihoa varpaiden välistä. Puristus lopetetaan heti, kun pentu osoittaa epämiellyttävää oloa. Maksimissaan tätä jatketaan 10 sekuntia.
Kipuherkkyys (Lotte)

Ääniherkkyydessä testaaja lyö avaimella peltistä koirankuppia ja katsoo, mitä pentu tekee. Lotte ei juuri äänestä välitä, menee lähinnä katsomaan testaajaa sen näköisenä, että koska on ruoka-aika. Tara hieman hätkähtää ja sen tuleminen kestää aavistuksen kauemmin. Myös tulokset ovat paperilla hieman erilaiset: Lotte 3 ja Tara 4(3).
Ääniherkkyys (Lotte)
Ääniherkkyys (Tara)

Viimeisenä on uteliaisuus, saalisvietti, jossa mitataan kuinka innokkaasti pentu haluaa tarttua riepuun ja leikkiä vetoleikkiä testaajan kanssa. Kummallakin Lotella ja Dantella osiossa 1 eli katsoo, hyökkäilee ja puree.
Uteliaisuus (Dante)
Uteliaisuus (Lotte)

Kahdeksanviikkoisten pentukoulu

Isot rontit nuo pennut jo ovatkin, painavat 3600-4800 grammaa ja ikääkin on huimat 8 viikkoa. Suurin osa muutti uusiin koteihinsa ja meillä on talo kummasti rauhoittunut. Kolmehan menee ihan tuossa ohimennen ;)

Tänään Niina kävi kylässä ja otettiin pennuista iso määrä videoita, siis lähinnä siitä, miten pennuille opetetaan erilaisia asioita. Näin sisarukset voivat harjoitella niitä mallin mukaan jo omissa kodeissaan. Lisäksi sain laitettua nettiin ison kasan videoita Volhardin pentutestistä, jos tosi aika moni videopätkä vielä puuttuukin. Kuten videoista näkyy, niin oppiminen on pennuille hauskaa leikkiä :) Ja näin ne pysyvät poissa pahanteosta samalla oppiessaan tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä asioita.

Videoita katsellessa minuakin alkoi huvittaa tuo "koiraääneni", äiti ja täti kun aina jaksaa vinoilla, että kun joku heillekin joskus puhuisi noin, että he ovat niin "loistavia, taitavia, näppäriä" jne. Saa nauraa, ihan luvan kanssa ;) Pennut tykkää ja tekee parhaansa, eikä muulla olekaan väliä.

Ensimmäisiä ja tärkeimpiä opettamisen arvoisia asioita on katsekontakti. Tarvitaan vaan keitettyä kanaa, pissatettu tyytyväinen pentu ja rauhallinen paikka. Laitetaan nyrkkiin kanaa ja käsi polvien tasolle istuessa alas. Heti kun pentu vilkaiseekin hetkeksi silmiin sitä kehutaan ja palkitaan namilla. Jos haluaa niin namin voi myös pudottaa myös pienelle maassa olevalle namilautaselle.
video: katsekontakti (Lotte)

Kun pentu on oppinut itsenäisesti ottamaan katsekontaktin, voi liikkeeseen liittää käskysanan eli koiran nimen tai katso-käskyn. Taas palkitaan joka kerta koiran käskystä katsoessa silmiin.
Video: Katsekontaktin ottaminen käskystä (Lotte)

Luoksetulo on tietysti myös yksi tärkeimmistä asioista. Luoksetuloa kannattaa opettaa sekä pillillä että käskystä. Käskystä luoksetuloa kannattaa harjoitella pennusta asti tokomaisesti niin, että poistuu avustajan luota tämän pitäessä pentua kiinni ohjaajan kulkiessa pennusta kauemmaksi. Ohjaaja kutsuu pentua käännyttyään selkä suorana ja pennun ollessa melkein kohdalla se voidaan palkita vasemmassa kädessä olevalla lelulla leikkimällä.
video: luoksetulo (Pipsa)

Istu-käskyn harjoittelu on helppoa ja pennun saa kätevästi istumaan siirtäessään kättään hieman pennun kuonon yli, jolloin takapuoli helposti putoaa maahan: ei muuta kuin kehut ja nami palkaksi.
Video: istumisen harjoittelua (Enttententten)

Pillin avulla istumista voi harjoitella kävellessä ja pysähtyessään viheltää pilliin, jolloin pentua todennäköisesti istua naputtaa. Eikun vaan taas kehut ja palkka (nami, leikki, lelu, kehut), niin pentu oppii hetkessä asioita.
Video: pillimerkistä istuminen (Lotte)

Perusasentoon tuleminen harjoitellaan nykyisin edestä, jolloin kannattaa autaa liikettä jalalla, jotta saa pennun tulemaan oikeaan kohtaan. Pennun tulisi istua ohjaajan jalassa kiinni niin, että etujalat ovat kengän puolivälissä. Vain oikeista suorituksista palkataan, huonot jätetään huomioimatta.
Video: perusasentoon tuleminen (Lotte)

Kun pentu saadaan tulemaan hyvin perusasentoon, aletaan harjoitella myös seuraamista "imuttamalla" eli pennun kulkiessa jalassa kiinni namin perässä. Ohjaaja ei saisi ottaa enempää kuin kaksi askelta ja pysähtyessä pentu ohjataan käden kanssa istumaan.
Video: seuraaminen (Lotte)

Paikallaolo on myös tärkeä taito. Tätä harjoitusta aloitellaan pennun istuessa perusasennossa. Ekassa treenissä ohjaaja vain heiluttaa hieman oikeata jalkaa ja pentu palkataan rauhallisesti paikallaolemisesta. Jos pentu kuitenkin nousee, palautetaan se rauhallisesti paikalleen ja tehdään sama harjoitus hieman entistä helpompana uudestaan.
Video: paikallaolo (Pipsa)

Noutaminen kuuluu myös pienen spanielipennun tärkeisiin taitoihin. Sen tulisi olla aina leikkiä ja pentua tulisi kehua aina, kun se tuo aarteitaan näytille omistajaperheelle, oli aarre sitten keppi tai kenkä.
Video: noutaminen (Lotte)

Muita hyviä harjoitukset ovat kaikenlaiset etsimisjutut. Pennulle on helppo tehdä puolen metrin tai metrin mittainen laahausjälki esimerkiksi kananpalalla:
jäljen tekeminen kivetykselle

Ja sitten pentu tuodaan jäljen alkuun, kehotetaan sitä etsimään ja ollaan hiljaa, kunnes herkkupala löytyy. Sitten kehutaan taitavaa naperoa. Tässä Pipsa jäljestää ensi kertaa.
Pipsa jäljestää ensimmäistä kertaa

Pentu tulisi totuttaa myös tutkimiseen. Eli aloitetaan hampaista ja lopetetaan hännänpäähän. Lisäksi pennun tulisi tottua seisomaan näyttelyasennossa.

Maahanmenoa voidaan harjoitella niin, että pentu saa itse hoksata jutun jujun. Tämä vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta välillä pennun harmaille aivosoluille kannattaa antaa vähän töitä: homma toimisi vielä tehokkaammin naksuttimen kanssa. Ideana on siis se, että ohjaaja pitää kättä alhaalla maan tasossa ja pentu saa ihanitse keksiä, mitä sen pitäisi tehdä saadakseen nyrkissä olevan namin. Aluksi hoksaaminen kestää kauan, mutta jutun jujun selvittyä pentu tarjoaa toimintaa nopeasti. Kun pentu osaa mennä käden perässä maahan, voidaan harjoitukseen lisätä myös käskysana. Ei kannata kuitenkaan harjoitella samanaikaisesti sekä katsekontaktia että maahanmenoa, vaan mieluummin ensin katsekontakti kuntoon ja sen jälkeen treenataan maahan menemistä.
Video: maahanmenon harjoittelua => vielä tarttee miettiä mitä tarttis tehdä (Enttententten)
Video: maahanmenon harjoittelua => nyt juju on jo juksattu (Enttententten)

Loput videolinkit tulossa tuota pikaa ;) Videot kuvasi siis Niina Lindqvist.

Lotte-neiti voi selvästi porukasta helpoiten pahoin autossa ja niin se pääsikin autoretkelle Niinaa hakiessamme ja viedessämme. Nyt ei tullut oksennusta, vaikka suupielet olivatkin hieman kuolassa. Täytyy vaan ahkerasti napata tyttöä mukaan autoilemaan. Lotte pääsi tapaamaan myös kahta naapurin borderterrieriä, jotka olivat siitä aluksi haukkuessaan aika eriskummallisia, mutta kyllä niitä silti käytiin haistamassa.

Olen ilokseni kuullut heti pentujen kuulumisia ja kaikilla tuntuu menevän tosi hyvin uusissa kodeissa ja elämä on täynnä uusia ja mielenkiintoisia asioita. Melkein kaikki pissat ovat tulleet ulos ja pennut ovat kuuleman mukaan syöneet hyvällä ruokahalulla. Tällaisia uutisia mielellään ottaa vastaan. Sain Hanista hauskoja kuviakin metsäretkeltä, josko saisin niitä tännekin jossain vaiheessa...

Sisarukset kuin kaksi marjaa:
Tara ja...
Hani

On ainakin tytöillä turvallinen olo uusissa kodeissa, kun voi kaikessa rauhassa nukkua oikosenaan :)

Hani oli päässyt myös metsäretkelle ja tässä hauska kaivuukuva:


Kiitos Oreniuksille ja Toppisille mainioista otoksista!

Kati saavutti 11 vuoden iän ja maailma kutsui pikku-Taraa

Kati eli Jangas-pentujen "kantaäiti" Sweetie-pie Kathy juhli tänään 11-vuotissynttäreitään perinteiseen tapaansa varastamalla pullaa pöydältä. Jos ei kerran ymmärretä mummoa juhlia kaakun ja pullan kera, niin täytynee olla omatoiminen ja hoitaa pullat omaa masuun... Onnea kuitenkin paatuneelle pullarosmolle ;) Kuten tuosta voi päätellä Kati on edelleen hyvin skarppi ja aikaansaava mummeli.

Tänään omaan kotiinsa lähti vielä Jangas Enni-Menni eli "Tara", joka muutti Kouvolaan Toppisen perheeseen. Anna-Maija, Antti ja Kalle-poika olivat pentua hakemassa ja Tara lähti tyytyväisen näköisenä heidän mukaansa. Onnea matkaan!

Jäljelle jäänyt katras oli leikkimässä pihalla taas tunnin verran ja vaikka niitä on enää osa porukasta, saavat ne silti paljon (pahaa) aikaiseksi. Kukista ja kasveista ei ole juuri nimeksikään mitään jäljellä. Pennut ovat alkaneet maata äitinsä tavoin takajalat suorana taaksepäin. Ne myös saattavat kinastella toistensa kanssa raivokkaasti toisiaan haukkuen. Omissa kodeissaan olevat pennut ovat kuulemma ihmetelleet peiliä, tavanneet naapureita, peuhanneet ja ilmeisesti ensimmäinen yökin on sujunut ihan kohtuullisen hyvin. Kiitos kaikille uusille omistajille siitä, että olette jaksaneet laittaa heti kuulumisia :)

Ella suorastaan lentää uudessa kodissa. Kiitos Tinalle hauskasta kuvasta :)

Pennut lähtivät maailmalle ja Harry täytti 10 vuotta

Aloitetaanpa virallisen synttärisankarin onnitteluista eli pentujen isovaari Walesista Suomeen aikanaan muuttanut herrasmies Harry alias Fin Mva Micarobian Harry täytti tänään kunnioitettavat 10 vuotta. Suloisesti naamastaan harmaantunut sir Harry viettää syntymäpäiväänsä Tampereella.

Vappua vietettiin vielä koko porukka yhdessä äiskän, isomummun ja Veikka-vaarin kanssa.

Tänään meillä pentulaatikko tyhjeni huomattavasti, kun pennut lähtivät maailmalle omiin koteihinsa. Tuntuu se vaan aina haikealta, vaikka onneksi pennut lähtevät tälläkin kertaa todella mukaviin koteihin ja enköhän niitä pääse näkemään kaikkia jo viimeistään ensi viikonloppuna :)

Ensimmäisenä aamulla lähti Jangas Eager-Beaver eli "Sakke" Pirkkalaan Hakalan perheen huomaan. Kaikki on kuulemma mennyt hyvin ja se on jo tavannut naapureita ja katsellut kuulemma haikeana peilikuvaansa ;) Aivan ihana saada heti viestiä Saken seikkailuista ja ensimmäinen kuvakin tuli väsähtäneestä naperosta.

Seuraavana maailmaan pääsi tutustumaan Jangas Elli-Velli eli "Ella", joka muutti Kirkkonummelle Rytkösen Tiinan ja Teemun huomiin. Kotona on kuulemma leikitty ja syöty hyvin. Kuulostaa, että pienellä pisamanaamalla on ollut oikein hyvä alku ja petiin on ollut hyvä rauhoittua nukkumaan illan tullen.

Jangas Ees-Taas eli "Wilma" lähti Tampereelle Salosen perheeseen sijoitukseen ja matka meni kiltisti nukkuessa ja pihalla on touhuiltu paljon. Ihanan kuvankin sain tyttösestä :)

Seuraavana oli vuorossa Jangas Eye-Popper eli "Hani", joka sekin lähti sijoitukseen Pirkkalaan Oreniuksen perheen luo ja he olivatkin pentua hakemassa koko perheen voimin. Matka meni hyvin ja pieni kaivinkone on kuulemma jatkanut harrastustaan omalla pihamaalla, jossa pihan ainut kuka on pureksittu ;)

Viimeisenä illalla matkaan lähti Jangas Even-Stevens eli "Dante", jolla olikin ihan lyhyt kotimatka Koivusen Viivin kanssa muutaman kilometrin päähän Helsingin puolelle.

Ette arvaakaan, miten kivalta tuntuu heti saada viestiä, että kaikki on alkanut sujua pentujen kanssa hyvin uudessa kodissa. Oli hauska nähdä pentujen lähtevän reippaina ja hännät viuhuen uusien omistajiensa mukaan. Ne olivat juuri sen näköisiä, että odottivat jo päästääkseen kokemaan uusia seikkailuja oman pihan ulkopuolella. Tuhannesti onnea matkaan kaikille pikkuisille ja pitkää pinnaa pienten riiviöiden koteihin :)

Tänne jäi vielä neljä pentua ja kyllä onkin koti jo tuntunut hiljaiselta. Pihallakin pystyi laskemaan pentujen määrän yhdellä silmäyksellä, mikä ei ole aiemmin onnistunut. Vauhtia on kuitenkin vielä riittänyt tälläkin laumalla. Toivottavasti nähdään Tampereen-Pirkkalan porukkaa lauantaina 9.5 ja näitä lähemmäksi jääviä muuten vaan viikolla leikkitreffien merkeissä.

Äiskä, ei me olla mitään pahaa tehty... Wilma ja Ella ihan kiltteinä.